Vaatimukset Veikkauksen pelituottojen ja järjestörahoituksen yhteyden katkaisemisesta saivat lauantaina uutta vauhtia, kun kokoomuksen ryhmänjohtaja Kai Mykkänen antoi asialle tukensa Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun). Mykkäsen mielestä myös kauppojen, huoltoasemien ja ravintoloiden peliautomaatit pitäisi poistaa.
Mykkäsen mukaan nyt olisi sopiva hetki, koska valtio joutui paikkaamaan järjestöjen rahoitusta sadoilla miljoonilla euroilla, kun Veikkauksen tuotot laskivat koronaepidemian takia.
Mykkänen jatkoi vielä tviitissään, että Veikkaustuottojen ja järjestöavustusten yhteys vääristää rahapelaamisen sääntelyä ja monopolin ohjausta.
Kokoomuslaisista myös esimerkiksi Juhana Vartiainen on ollut samoilla linjoilla.
– Veikkauksen asema on yhteiskuntamme rumimpia piirteitä, Vartiainen kirjoitti tviitissään.
Veikkausta ja Suomen rahapelijärjestelmää Veikkauskratia-kirjassa tarkastellut toimittaja Senja Larsen sanoo, että Suomessa on puhuttu Veikkaus-rahoista ikään kuin ne olisivat puhdasta tuloa. Kustannuksia ei ole tutkittu. Puolet Veikkauksen tuotoista tulee noin 72 000 peliriippuvaiselta, jotka pelaavat keskimäärin tuhat euroa kuukaudessa.
– Nämä ihmiset ovat usein riippuvuussairaita, köyhiä, työttömiä, eläkeläisiä. Jos he eivät ole köyhiä, kun aloittavat pelaamisen, niin varmasti ovat, kun sitä on kestänyt jonkin aikaa, Larsen sanoo STT:lle.
Suomalaiset häviävät ruotsalaisia enemmän
Veikkauksella on Suomessa rahapelien monopoli, mutta sääntelystä huolimatta peliautomaatteja ja mahdollisuuksia on Suomessa tarjolla huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Suomalaiset myös käyttävät rahapeleihin huomattavasti enemmän rahaa kuin naapurit. Rahapeleihin käytetään enemmän rahaa kuin rahasto- ja osakesijoituksiin. Media osallistuu ilmiöön kritiikittömällä lottovoittouutisoinnilla.
Peliautomaattien vankka asema suomalaisten markettien ja ravintoloiden tiloissa nousi keskusteluun keväällä, kun Lidl ilmoitti poistavansa ne. S-ryhmän ja Keskon liikkeissä ne seisovat entisillä paikoillaan.
Kallis tapa rahoittaa hyviä asioita
Veikkauksen kautta kulkevia pelirahoja käytetään laajan järjestökentän tukemiseen, mutta Larsen asettaa kyseenalaiseksi, onko se järkevä tapa. Kun verottaja kerää yhdellä eurolla sata euroa, saadaan rahapelien kautta eurolla vähän päälle kaksi euroa. Veikkauksen pelikate on 1,8 miljardia, josta jää verojen, hallintokulujen, palkkojen ja palkkioiden jälkeen normaalivuonna 1,2 miljardia.
– Maailmalla onnistutaan kyllä rahoittamaan kansanterveyttä, urheilua, kulttuuria ja tiedettä eettisemmillä tavoilla. Ei tämä voi olla Suomen ainoa vaihtoehto.
Järjestelmä on Larsenin mielestä ankkuroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan niin vankasti, koska se on monin tavoin kytkeytynyt suomalaiseen poliittiseen järjestelmään.
– Edunsaajajärjestöt pyörittävät politiikan farmiliigaa. Siellä kasvatetaan nuoria politiikkoja ja politiikasta väistyneet henkilöt saavat ministeritason palkkoja.
Veikkausta ei sinänsä voi Larsenin mukaan syyllistää. Se toimii niin kuin valtion omistajaohjaus ja yhtiön hallitus sitä ohjeistavat. Suomalaisen rahapelijärjestelmän ongelmia pitäisi kuitenkin pohtia.
– Yleensä monopolien tarkoitus on kilpailun, markkinoinnin ja kulutuksen rajoittaminen. Suomi sen sijaan on päinvastoin vastannut luvattomaan pelitarjontaan ja mainontaan muuttamalla koko maan kasinoksi. Tämän eettisiä, moraalisia ja taloudellisia kustannuksia ei tunneta.
Voit keskustella aiheesta 11.7. kello 23 asti.