Suomen ylle laskeutunut hellejakso on venynyt poikkeuksellisen pitkäksi.
Tänään maanantaina on mitattu jo 25. perättäinen hellepäivä Kouvolan Anjalan sääasemalla. Ennätyksellisen pitkä hellejakso mitattiin vuonna 2014, jolloin asemakohtaisesti mitattiin 26 peräkkäistä hellepäivää.
Ylen meteorologi Anniina Valtonen toteaa, että tarvittaisiin pieni ihme, ettei yhtäjaksoisten hellepäivien määrä nouse huomenna 26:een peräkkäiseen hellepäivään Kouvolassa.
– Jostain maagisesta syystä pitäisi tulla yksi yksinäinen pilvi Kouvolan Anjalan sääaseman ylle, ettei ennätys rikkoutuisi.
Valtosen mukaan on todennäköistä, että ennätys nousee kertaheitolla aiempaa pidemmäksi. Kuumia hellerajan ylittäviä päiviä on luvassa Kouvolan seudulle koko loppuviikoksi.
– Nyt saatetaan tehdä ihan reilusti uusi ennätys sen suhteen, että yhdellä sääasemalla on mitattu peräkkäisiä päivä, jolloin helleraja on rikottu.
Sääkartat hehkuvat ennennäkemättömän punaisina
Kuluva kesä on ollut poikkeuksellisen kuuma. Monen omien kokemusten lisäksi sitä julistavat tilastot.
Keskimäärin kesäkuussa Suomessa on jossain päin Suomea mitattu 8 hellepäivää ja heinäkuussa 16. Tänä vuonna pelkästään kesäkuussa hellepäiviä oli 25. Heinäkuussa ei ole tähän mennessä ollut päivääkään, jolloin hellerajaa ei olisi rikottu.
Lisää lämpöä on myös luvassa, joten ennätystehtailu voi jatkua.
– Pitkien ennusteiden mukaan heinäkuulle on helteistä ilmamassaa melkein loppupuolelle saakka, Valtonen sanoo.
Pitkiä yhtäjaksoisia helleputkia on viimeksi kuluneiden reilun kymmenen vuoden aikana ollut muutamia, jolloin asemakohtaisesti on mitattu ennätyslukemia. Vuonna 2014 lämpöputki venyi 26 vuorokauden mittaiseksi, vuonna 2018 oli hellettä oli putkeen 25 päivää, ja vuonna 2010 lukema nousi myös 20:een päivään peräjälkeen.
Erityisen tästä kesästä on tehnyt se, että hellelukemia on mitattu monilla paikoilla ympäri Suomea läpi koko kesän. Valtosen mukaan ei ole normaalia Suomen kesässä, että melkein kaikilla sääasemilla tehdään kesään ja lämpöön liittyviä ennätyksiä.
– Nämä sääkartat hehkuvat niin punaisena, etten ole ennen edes nähnyt vastaavaa.
Lisäksi Valtonen toteaa, että myös tukalasta tai erittäin tukalasta helteestä on tänä kesänä varoitettu poikkeuksellisen monesti ja pitkään.
– Erittäin tukalan helteen varoitus on Suomessa kohtalaisen harvinainen. Se tarkoittaa sitä, että päivän ylin lämpötila nousee yli 30 asteen ja vuorokauden keskilämpötila on vähintään 24 astetta.
Käytännössä erittäin tukalan helteen aikaan koetaan myös niin sanottuja trooppisia öitä, jolloin lämpötila ei laske yölläkään alle 20 asteen.
Ovatko kuumat hellekesät täällä pysyäkseen?
Vaikka vastaavat helleputket eivät ole Suomessa tyypillisiä, onko pitkistä ja kuumista kesistä tulossa Suomelle “uusi normaali”?
Valtosen mukaan tämä on mahdollista, koska ilmastonmuutoksen vaikutuksen myötä Suomen kesistä on tulossa lämpimämpiä ja kosteampia. Kosteus kuitenkin tarkoittaisi rajuja ja runsaita kuuroja, sillä kesällä sateet ovat harvoin matalapaineesta johtuvia pitkiä sateisia jaksoja.
Tämän kesän kaltainen kuumuusjakso on seurausta niin sanotusta sulkukorkeapaineesta. Voimakas, pitkäkestoinen ja laaja korkeapainealue on estänyt matalapaineiden pääsyn Suomen ylle niiden normaaliin tapaan.
Valtosen mukaan tällaiset pitkäkestoiset ja voimakkaat sääilmiöt ovat lisääntymässä. Kuumuuden lisäksi on olemassa myös kolikon toinen puoli. Esimerkiksi vuosi 2017 oli Suomessa poikkeuksellisen sateinen, koska sulkukorkeapaine oli asettunut muualla siten, että matalapaineet ohjautuivat suurissa määrin Suomeen.
– Hellepäiviä ei ollut juuri ollenkaan, päivästä toiseen oli sateista ja hyvä kun mitattiin edes 20:tä astetta.
Lue myös nämä jutut aiheesta:
Kansanterveystieteilijä A-studiossa: "Helle on suurempi ongelma kylmemmissä maissa"