Aurinko porottaa ja hiekka pöllyää Nelostien rakennustyömaalla Jyväskylän Kirrissä. Asfaltti on noin 50-asteinen. Aurinko on kuitenkin rakennusprojektin kannalta positiivinen asia: sateella työmaalla ei saa tehdä esimerkiksi päällystystöitä.
Kirri–Tikkakoski-moottoritien rakennustyömaalla on ylitetty jo puoliväli ja kesän suurin projekti on eri tieosuuksien asfaltointi. Kaiken kaikkiaan asfaltoinneista on kesän aikana valmistunut jo noin kolmasosa.
Moottoritien rakennusprojekti on sujunut Väyläviraston projektipäällikkö Jarmo Niskasen mukaan hyvin ja se on edennyt jopa suunniteltua nopeammin.
60 tärinämittauspaikkaa, monia selvitettäviä asioita
Rakennustyömaa on puhuttanut lähialueiden asukkaita. Ihmiset ovat kyselleet muun muassa mahdollisista tärinähaitoista, sillä rakennustyömaalla on räjäytelty tiuhaan tahtiin. Niskasen mukaan mahdollisia tärinähaittoja on seurattu aktiivisesti.
– Meillä on ollut käytössä noin 50-60 tärinämittauspistettä ympäri Kirriä, Palokkaa, Puuppolassa ja kaikkialla missä louhintoja tehdään. Meille tulee jokaisen räjäytyksen jälkeen tiedot siitä, että miten kiinteistöihin on välittynyt tärinää.
Projektin aikana on selvitetty myös kulkuyhteyksiin ja ihmisten omien kiinteistöjen turvallisuuteen liittyviä asioita. Toisaalta rakennustöiden aikana on selvitelty myöskin muun muassa kaupunkilaisten ihmettelemiä satunnaisia öisiä räjähdysääniä ja niiden yhteyttä rakennustyömaahan, kiinteistöihin tulleita vaurioita, pölyä sekä melua.
– Oli esimerkiksi tapaus, jossa ihminen ilmoitti törmänneensä tiellä olleisiin kappaleisiin ja hänen autonsa oli rikkoutunut. Tarkistimme asian videokuvista, ja tielle oli pudonnut jokin louhe ja vaurio korvattiin.
50 vesinäytettä viikoittain
Erillinen ympäristövalvontaryhmä seuraa rakennustyömaan mahdollisia vaikutuksia ympäristöön. Läheisistä vesistöistä kerätään näytteitä viikoittain, ja niiden avulla tulkitaan rakennustyömaan vaikutuksia esimerkiksi vesien samentumiseen.
Ympäristövalvontaryhmään kuuluu Väyläviraston henkilöstön lisäksi muun muassa Laukaan kunnan, Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuualueen edustajat.
– Seuraamme todella paljon sitä, että emme haittaisi ympäristöä ja reagoimme vaikutuksiin välittömästi, Niskanen sanoo.
Kevättalven aikana esimerkiksi Makkara- ja Laahajoen ylittävien siltojen rakentamisessa kulkeutui kiintoainesta suodatinkankaiden läpi vesistöön.
– Tällaisissa rakennushankkeissa siirretään miljoona kuutiota maata ja kalliota, niin väistämättä tulee hetkiä, jolloin alueelta lähtee voimakkaiden sateiden tai sulamisvesien yhteydessä mutaa tai hienoa liejua liikkeelle.
Neljä ramppia jokaisessa eritasoliittymässä
16 kilometriä pitkän moottoritien yhteyteen on rakennettava myös rinnakkaisia tieyhteyksiä. Hitaalle liikenteelle on täytynyt rakentaa moottoritien oheen omat rinnakastiet ja poikittaistieverkot. Näitä rakennetaan yhteensä yli 25 kilometriä.
Lisäksi kevyen liikenteen väyliä rakennetaan myöskin yli 35 kilometriä sekä yksityisteitä yhteensä noin 50 kilometriä.
Moottoritien yhteyteen rakentuu kuusi eritasoliittymää, joissa jokaisessa on neljä ramppia, joiden pituus on noin 400 metriä.
30 metriä korkea kallioleikkaus
Kirrinmäessä on 30 metriä korkea kallioleikkaus, jota on louhittu nyt parin vuoden ajan. Kallioleikkaus on tällä hetkellä Niskasen mukaan korkein Suomessa.
Kalliota on louhittu yhteensä noin 1,2 miljoonaa kuutiota, joka vastaa Niskasen mukaan noin 90 000 täysperävaunullista rekka-autollista. Kallioleikkausta varten on tehty kymmeniä räjäytyksiä, useita kertoja viikossa. Niskasen mukaan projektissa on vielä muutamia räjäytyksiä jäljellä.
– Muutama ampu on vielä jäljellä, käytännössä ehkä noin 10-15 000 kuutiota irrotetaan vielä kalliota, mutta hyvin pieniä paukkuja enää.
22 viikkoa etuajassa suunnitellusta
Moottoritien on määrä valmistua viimeistään vuoteen 2023 mennessä, mutta projektipäällikön mukaan sillä päästään ajamaan jo aikaisemmin.
– Olemme etuajassa ja kesäkuussa 2022 ajetaan viimeistään uutta moottoritietä, Niskanen toteaa.
Rakentamisen nopeaan etenemiseen ovat vaikuttaneet Niskasen mukaan hyvät resurssit sekä urakoitsijat. Yksi suuri syy on ollut myös nykyaikaistuneen suunnittelun ja rakentamisen kehittyminen.
Rakennusprojektin kaavat on luotu 3D-mallein ja niiden avulla on voitu edistää rakentamista sekä seurata sen kehitystä ja toteutumista suunnitelmien mukaisesti, jopa millimetrien tarkkuudella.
– Mallipohjaisen suunnittelun avulla olemme säästäneet aikaa noin 22 viikkoa eli lähes puoli vuotta on saatu kiskottua suunnittelussa löysiä pois ja sama näkyy myös rakentamisessa tehokkuutena, Niskanen laskee.
Rakentamista on nopeuttanut myös se, että ensimmäisenä rakennettiin väliaikainen rinnakkaistie, jolle vanhan nelostien liikenne siirrettiin.
– Se on yksi paras ratkaisu, mitä tähän tehtiin koko hankkeen aikana, liikenne siirrettiin sinne ja me saamme tehdä täällä töitä rauhassa, eikä tarvitse väistellä liikennettä.
Yksi tärkeimmistä valtatieväylistä
Nelostie on Suomen tärkeimpiä raskaan liikenteen pääväyliä. Nelostiellä Jyväskylän kohdalla kulkee Väylän mukaan vuorokaudessa noin 20 000 ajoneuvoa. Niistä noin 3 000 on raskasta liikennettä.
Uuden moottoritien rakentamisen tavoitteissa on ollut etenkin liikenteen sujuvuuden ja tieliikenneturvallisuuden edistäminen, mutta myös pyöräilyn ja jalankulun väyliä haluttiin parantaa. Projektipäällikkö Jarmo Niskasen mukaan kevyen liikenteen verkkoa on valmiina tällä hetkellä Puuppolasta Vehniälle saakka.
Moottoritien valmistuessa Palokasta tulee lähtemään vielä yhtenäinen jalankulku- ja pyöräilytie, joka on käytettävissä Vehniälle saakka. Myös poikittaistieyhteyksien varteen Puuppolaan ja Tikkakoskelle on tulossa vielä omat kevyen liikenteen väylät.
Kävely- ja pyörätiet ovat olleet jo nyt kaupunkilaisten hyötykäytössä.
– Käyttäjiä oli jo reilusti ennen kuin ne avattiin virallisesti liikenteelle. Siellä oli jo rullaluistelijoita ja muita liikkujia, ne ovat todella hyvällä käyttöasteella, Niskanen toteaa.
Lue lisää:
Nelostiellä Kirrinkallion louhintatyöt loppusuoralla – tältä uusi kallioleikkaus nyt näyttää