Raskaan liikenteen polttoaine ei ole ehkä ensimmäinen asia, joka lehmän lannasta tulee mieleen. Lähivuosina yhä useampi rekka tai kuorma-auto voi kuitenkin kulkea suomalaisten lehmien tuotoksella.
Elintarvikkeistaan tunnettu Valio ja energiayhtiö St1 kertoivat kesäkuussa perustavansa yhteisyrityksen, joka tuottaa biokaasua esimerkiksi maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista.
Vuosikymmenen vaihteessa yritys tavoittelee tuottavansa jopa kolmanneksen Suomessa käytettävästä liikenteen biokaasusta.
– Lyhyellä aikavälillä biokaasu on varmasti kustannustehokkain tapa vähentää liikenteen päästöjä, ja samalla myös maatalouden päästöjä, kun biokaasu tehdään esimerkiksi lannasta, sanoo hiilineutraalista maitoketjusta vastaava johtaja Juha Nousiainen Valiolta.
Tavoitteena on myös tarjota yksi lisätulojen virta maitotiloille.
– Olemme vasta aloittaneet suunnittelutyön St1:n kanssa, joten taloudellisista vaikutuksista on vielä aikaista sanoa. Mutta ilman muuta tämä on mahdollista saada myös taloudellisesti kannattavaksi, Nousiainen uskoo.
Juuri heikkona pidetty taloudellinen kannattavuus on ollut monien biokaasuhankkeiden ongelmana.
Biokaasusta valtaosa käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon, ja liikenteeseen kelpaavaksi kaasuksi jalostetaan vain pieni osa.
St1:n ja Valion biokaasun tähtäimessä raskas liikenne
Valion kumppaniksi lähtevässä energiayhtiö St1:ssä uskotaan myös kannattavaan liiketoimintaan, vaikka paljon on vielä tehtävää.
– Työtä kysynnän kasvattamiseksi on paljon edessä. Meidän näkökulmastamme raskaassa liikenteessä on sopiva paikka biokaasun käytölle, sanoo St1:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen.
Wiljanen tarkentaa vielä, että raskaaseen liikenteeseen sopii nimenomaan nesteytetyn biokaasun käyttö, jolla saadaan paineistettua kaasua huomattavasti pidempi toimintamatka.
– Suunnittelemme nesteytystä myös tuotteen kuljetettavuuden takia. Nesteytettyä biokaasua käyttävän kuorma-auton toimintamatka on yli tuhat kilometriä, Wiljanen kertoo.
Minne ensimmäisen tuotantolaitoksen on tarkoitus nousta, sitä Wiljanen ei vielä kerro.
– Suunnittelemme laitoksia alueille, joissa raaka-ainetta on. Siinä yhteistyömme Valion kanssa on sujuvaa, sillä Valion tiloilta löytyy raaka-ainetta, josta teemme yhdessä biokaasua, Wiljanen sanoo.
– Samalla luomme sille kysynnän ja rakennamme pääliikenneväylät kattavan jakeluverkoston. Olemme kaksi sinnikästä suomalaista yritystä, joten uskomme onnistuvamme, Wiljanen mainitsee.
Nesteytettyä bio- tai maakaasua käyttäviä ajoneuvoja on Wiljasen mukaan runsaasti käytössä muualla Euroopassa.
Suomessa valtionyhtiö Gasum myy jo nykyisin raskaalle liikenteelle nesteytettyä maa- ja biokaasua. Gasum avasi viime vuoden lopulla Turussa Suomen ensimmäisen laitoksen, joka tuottaa nesteytettyä biokaasua.
Nesteytetty biokaasu tuo fossiiliseen dieseliin verrattuna merkittäviä päästövähennyksiä. Biokaasun ongelmana on ollut EU:n luokittelu, jossa biokaasun päästöt lasketaan pakoputkesta tulevien päästöjen mukaan, eikä koko elinkaaren päästöjen perusteella.
Biopolttoaineiden raaka-aineita on rajallisesti
Biokaasun kasvuun on liittynyt suuria odotuksia, mutta huono kannattavuus ja tukien epävarmuus on vaikeuttanut kasvua. Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Erika Winquist ennakoi nyt ajan olevan biokaasun kasvulle otollinen.
– Yhtenä uutena tapana tukea biokaasua on sen hyväksyminen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen. Tämä tulee vuoden 2022 alusta voimaan ja uskomme, että näin kiinnostus biokaasun liikennekäyttöön lisääntyy entisestään, Winquist kommentoi.
Myös valtion tuet lisäävät odotuksia biokaasutuotannon kasvulle. St1:n Wiljanen katsoo, että jakeluvelvoite tukee osaltaan biokaasubisnekseen lähtemistä, koska se koskee myös raskasta liikennettä.
Wiljanen mainitsee myös, että sääntely biopolttoaineissa käytettävistä, tarpeeksi kestävistä raaka-aineista tiukkenee, mutta maatilojen lanta täyttää tiukentuvat vaatimukset erinomaisesti.
– Uskomme biokaasun kilpailukyvyn kasvavan vuosien varrella. Kun uusiutuvan dieselin tarve lentoliikenteessä kasvaa, ja sen raaka-ainemäärät ovat varsin rajallisia, tarvitaan uusia vaihtoehtoja, Wiljanen arvioi.
Lentoliikenteessä biokaasun käyttö on lähes mahdotonta.
Maataloudessa vielä paljon hyödyntämättömiä aineksia biokaasulle
Hiljattain julki tulleet EU-komission ehdottamat päästövähennystoimet ajavat autovalmistajia yhä vahvemmin sähköistämään uudet henkilöautot, jolloin uusien kaasukäyttöisten henkilöautojen tulevaisuus on epävarma.
Raskaan liikenteen puolella biokaasun kysyntä ja tarjonta on henkilöautoja helpompi saada kohtaamaan, kun esimerkiksi Valiolla on mahdollisuus vaikuttaa kaasun käyttöön kalustossaan.
– Jos ajattelee tieliikenteen vaatimaa kokonaisenergiamäärää eli noin 40 000 gigawattituntia, pystyisi biokaasu vastaamaan korkeintaan neljäsosasta tuota määrää. Parhaiten se tulee hyödynnetyksi raskaan liikenteen puolella, jossa on vähemmän vaihtoehtoja, Winquist sanoo.
Hän muistuttaa kuitenkin, että tärkeää on ylipäätään saada biokaasulle enemmän käyttäjiä, jolloin myös henkilöautoilla on oma roolinsa.
Biokaasua voitaisiin tuottaa Suomessa noin 10 000 gigawattituntia ilman, että se kilpailee ruuantuotannon kanssa.
– Tällä hetkellä biokaasun tuotantoon menevät hyvinkin tarkkaan jätevesilietteet, erilliskerätty biojäte kotitalouksista ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, Winquist sanoo.
Hyödyntämättä on kuitenkin vielä paljon maatalouden biomassoja, kuten lantaa, nurmea, olkea ja naatteja.
Valio tavoittelee biokaasulla päästövähennyksiä niin liikenteestä kuin maataloudesta.
– Raakamaidon tuotantoa ajatellen se mahdollistaa päästöjen vähentämisen viidenneksellä tai jopa neljänneksellä, Nousiainen sanoo.
Lue myös: