Nina Karisalon ikkunasta aukeaa idyllinen metsämaisema, joka saattaa jo ensi vuonna jäädä uuden jääurheilukeskuksen rakennustyömaan alle. Halli lohkaisisi myös ison palan puiden takana nousevasta Matokalliosta.
– Ei se mukavalta tunnu. Mieluummin katselisin kaunista metsää ja kuuntelisin linnunlaulua, Karisalo sanoo.
Suomen Taitoluisteluliitto ja Suomen luisteluliitto ovat suunnitelleet kansainväliset mitat täyttävää pikaluisteluhallia Myllypuroon jo vuodesta 2002. Halli palvelisi myös taitoluistelijoita ja jääkiekon harrastajia.
Jääurheilukeskusta kaavaillaan Matokallion virkistysalueelle. Se raivaisi altaan noin 6 000 kuorma-autolastillista ikikalliota ja noin kolme hehtaaria kasvistoltaan sekä linnustoltaan arvokasta lehtoa ja korpea.
Rakentaminen voisi projektia vetävän Janne Hännisen mukaan alkaa jo ensi keväänä.
– Se olisi tosi iso asia varsinkin pikaluistelulle, koska meillä ei ole harjoitusolosuhteita tällä hetkellä.
Osa lähialueen asukkaista vaatii kuitenkin nyt rakennuksen sijoittamista toisaalle. Nina Karisalon lisäksi adressin (siirryt toiseen palveluun) on allekirjoittanut lähes 1 400 henkilöä.
Kaava tehtiin olympialaisten toivossa
Jääurheilukeskus kaavoitettiin Myllypuroon, kun Helsinki haki vuoden 2006 talviolympialaisia yhdessä Lahden ja Lillehammerin kanssa. Arvokisoihin olisi tarvittu katettu pikaluistelurata katsomoineen.
Vaikka olympiahaaveet kaatuivat, Luisteluliitto ja Taitoluisteluliitto jatkoivat hankkeen edistämistä. Uusi halli mahdollistaisi pikaluistelun harrastamisen sisätiloissa ensimmäistä kertaa Suomessa ja toisi helpotusta taitoluistelijoiden jääaikapulaan.
Jääurheilukeskus on nyt olympiakomitean valtakunnallisesti merkittävien liikuntapaikkojen listalla kärkihankkeena. Jääurheilukeskuksen budjetti on noin 21,7 miljoonaa. Se on tarkoitus kattaa pääasiassa kaupungin lainalla, pankkilainalla sekä opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella.
Keskukseen on suunniteltu 400-metrinen pikaluistelurata, kaksi jääkaukaloa, juoksurata, kuntosali sekä tilat oheisharjoitteluun ja yleisötilaisuuksiin.
Helsingin kaupunginhallitus varasi tontin hallille maaliskuun lopussa. Päätöstä edelsi riita hallin sijainnista.
Asukkaat haluavat hallin muualle
Hallin sijoittamista suunnitellulle paikalle vastustavat äänekkäästi läheisen Myllykylän asukkaat. Uusi puutaloalue Itä-Helsingin Myllypuron eteläosassa rajautuu Matokallion virkistysalueeseen, ja asukkaat vaativat jääurheilukeskuksen sijoittamista muualle.
Myllykylän asuinalue on lohkaistu samasta metsäkokonaisuudesta, johon uusi halli tulisi, ja halli on ollut kaavassa jo ennen Myllykylän rakennustöiden alkamista. Monelle lähialueen asukkaalle tuli yllätyksenä, kun jääurheilukeskuksen suunnitelmat nousivat viime keväänä otsikoihin.
Niin myös Inka-Mari Leinolle, joka ulkoilee metsässä päivittäin koiransa kanssa. Hän ei tiennyt mitään hallista muuttaessaan nykyiseen kotiinsa.
– Jääurheilukeskuksen paikka ei ole keskellä arvokasta luontokohdetta, vaan jossain muualla.
Myös puotinharjulaiset ajavat aktiivisesti Matokallion säilyttämistä.
Leino ja muut aktiivit ovat ehdottaneet, että halli sijoitettaisiin esimerkiksi Matokallion eteläpuolelle Helsingin kielilukion viereiselle hiekkakentälle tai Vuosaaren Urheilupuistoon.
Lähiluonnon suojeluun herätään liian myöhään
Viime vuosina Helsingissä on ollut useita tapauksia, joissa kaupunkilaiset ovat ryhtyneet suojelemaan lähiluontoaan vasta lapioiden iskeytyessä maahan.
Näin tapahtui esimerkiksi Keskuspuistossa Pirkkolassa. Alueen asukkaat ryhtyivät toimiin lähiluonnon säilyttämiseksi vasta, kun urheiluhallin rakennustyöt olivat käynnistymässä.
Viime syksynä Kumpulassa nähtiin vastaava episodi, jossa asukkaat vastustivat näyttävästi päiväkodin rakentamista ikikallion paikalle. Asukkaat olisivat halunneet rakennuksen mieluummin läheiselle hiekkakentälle.
Pirkkolan ja Kumpulan tapauksissa valitukset eivät johtaneet rakennusten siirtämiseen, koska uusien kaavaprosessin käynnistäminen olisi vienyt vuosia.
Niin uhkaa käydä myös Matokallion tapauksessa.
Miksi lähiluonnon suojelemiseen herätään usein viime tingassa eikä silloin, kun kaavasta päätetään?
– Se on hyvä kysymys. Tämän asuinalueen rakentaminen on aloitettu 2010, ja Myllypuron liikuntapuiston kaavamuutos tuli voimaan jo 2007. Eli täällä ei silloin vielä ollut asukkaita, jotka olisivat voineet olla vaikuttamassa asioihin, Inka-Mari Leino sanoo.
Kiista saattaa vielä jatkua
Hallin uudelleen sijoittamista harkittiin, kun vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat hallin rakentamista Myllypuron Matokalliolle kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnassa viime keväänä.
Virkamiesselvityksen mukaan parempaa kaavan mukaista sijaintia hallille ei kuitenkaan ole. Uuden kaavaprosessin aloittaminen taas kestäisi virkamiesten mukaan vuosia.
Jääurheilukeskuksen suunnitteluvaraus on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka.
Rakennushankkeen toteutuminen edellyttää vielä, että kaupunginhallitus hyväksyy hallin vuokrasopimuksen. Vasta sen jälkeen hallille voi hakea rakennuslupaa. Ministeriön avustuksen halli voi saada vasta, kun rakennuslupa myönnetty.
Vääntö jääurheilukeskuksen sijainnista voi jatkua vielä syksyllä.
Voit keskustella jääurheilukeskuksen rakentamisesta torstaihin kello 23 asti.
Lue myös: