Jessica Eskolan ilta sai yllättävän käänteen kotipihalla viime viikolla. Hän oli iltakymmenen maissa Virolahden Klamilassa sijaitsevan kotinsa pannuhuoneessa, kun ulkoa kuului rytinää.
Eskola katsoi ikkunasta ja näki, kuinka karhu vetäisi roskiksen pois katoksesta.
– Siinä se roskiksen kävi kaatamassa, kertoo Eskola.
Heti pannuhuoneesta sisätiloihin
Eskola oli pannuhuoneessa noin kolmenkymmenen metrin päässä karhusta. Hän juoksi oitis sisätiloihin.
– Tutina ja vapina oli päällä. Minusta ei ollut kuvaajaksi, mutta mies ja hänen poikansa ehtivät ottaa kuvia.
Vierailija oli toinen karhuista, joiden on nähty liikkuvan heinäkuussa liikkuvan Virolahdella. Eskolan näkemä karhu näytti siinä tilanteessa isolta, mutta ei loppujen lopuksi ollut karhuksi kovin iso.
– Mitä olen kuullut, aikuinen se on ollut ja varmaan sitten nälkiintynyt.
Karhu lähti rauhallisesti pois
Kun karhu näki, että Eskola ja hänen perheensä katselevat ovelta, se lähti rauhallisesti pois.
– Koiratkin olivat ovella, mutta ne eivät päästäneet pihaustakaan. Varmasti haistoivat ja tiesivät, että se karhu siinä on, mutta eivät reagoineet.
Eskola on iloinen siitä, että koirat eivät olleet pihalla ulkoilemassa, kun karhu kävi roskiksella.
– Ei voi ikinä tietää, miten karhut suhtautuvat koiriin ja miten koirat olisivat suhtautuneet karhuun. Ihan hyvä, että olivat silloin sisällä.
Mukaan tarttui vain vaalea leipäpussi
Roskakatos on kunnossa yllätysvieraasta huolimatta. Karhu ei loppujen lopuksi saanut roskiksesta käpäliinsä kovin isoa saalista.
– Karhu vei sieltä ainoastaan vaalean leipäpussin, mutta sekin jäi tuohon matkalle.
Eskola ei usko, että karhu tulisi hänen pihalleen toistamiseen. Jos karhu silti tulisi uudelleen vastaan, Eskola ei tekisi mitään toisin.
– Edelleen pakenisin kuitenkin. Ihan hyvä, että oli rauhallinen tilanne ja kotiovi lähellä.
Karhun vierailusta Eskolan pihassa kertoi ensin MTV (siirryt toiseen palveluun).
Karhuista isompi lopetettiin sunnuntaina
Nyt karhuja liikkuu Virolahdella yksi vähemmän, sillä isompi karhuista lopetettiin sunnuntaina. Isomman karhun käytös oli muuttunut aggressiiviseksi.
– Karhu oli tullut raapimaan asuinrakennuksen ovea, kertoo komisario Riku Jäderholm Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.
Pienemmän karhun liikkeistä poliisilla ei ollut tiistaina uutta kerrottavaa.
Lue lisää: Roskiksia kaataneet karhut piinasivat asukkaita Virolahdella – toinen lopetettiin
Karhujen lopettamismääräyksiä annetaan harvoin
Poliisihallituksen poliisitarkastajan Ari Järvenpään mukaan poliisi antaa aika harvoin karhujen lopettamismääräyksiä.
– Ei näitä montaakaan tällaista vuosittain tule, kertoo Järvenpää.
Poliisin toimintaohjeiden mukaan suurpedon lopettaminen on aina viimeinen keino. Ensisijaisesti suurpetoja yritetään karkottaa.
Ennen lopettamismääräyksen antamista täytyy selvittää muut vaihtoehdot, paitsi jos kyseessä on yksilö, joka ei pelkää ihmistä tai jota ihminen voi lähestyä toistuvasti siten, että eläin ei osoita arkuuden merkkejä.
Poikkeuksena ovat myös sairaat tai vakavasti loukkaantuneet eläimet.
Karhukanta kasvaa
Suomen riistakeskuksen hallituksen varapuheenjohtajan Erkki Huhdan mukaan karhukanta on ollut kasvussa vuodesta 2012 alkaen.
– Sen takia karhun pyyntilupiakin lisättiin, kertoo Huhta.
Huhdan mukaan tämä ei tahdo kuitenkaan riittää kasvun pysäyttämiseen.
Lue lisää: Karhukanta jatkaa kasvuaan – hirvilupien määrä romahtaa?
Huhdan mukaan kun karhukanta kasvaa, ravinto metsissä vähenee ja karhut pyrkivät lähemmäs ihmisasutusta hakemaan ruokaa.
– Kun karhut tottuvat ihmisten hajuun, ne arastelevat vähemmän, sanoo Huhta.