Paksukuorinen Rangia cuneata -simpukka on Karibian lämpimistä vesistä levinnyt maailmalle todennäköisesti laivojen painolastivesien mukana yli valtamerten. Kaliningradin havainnon jälkeen sitä havaittiin seuravana vuonna 2011 Puolasta, sitten 2013 Liettuasta ja 2014 Saksasta.
Viron rannikolle simpukka ilmaantui vuonna 2015 ja Ruotsiin 2016. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi ei pidä outona sen leviämistä nyt myös Suomen rannikolle.
– Tästä simpukkalajista tiedetään maailmalta, että se on nopea leviämään. Itämerellä sille ei ole oikein kilpailijaakaan. Luultavasti se lisää kilpailua Itämeren oman liejusimpukan ja muiden pohjaeläinten kanssa.
Ensimmäiset havainnot (siirryt toiseen palveluun) tästä vielä suomeksi nimeämättömästä lajista teki kalastaja tämän vuoden toukokuussa Loviisan edustan merialueella. Simpukoita oli löytynyt muutamia kymmeniä kalastusverkkoihin takertuneina noin neljän metrin syvyydestä. Loviisalainen kalastaja lähetti näytteet ympäristökeskukseen.
Lisäksi Metsähallituksen tutkija löysi Pyhtään Munapirtistä toukokuun lopulla pari simpukkaa rannan rakkolevävallista. Suurin osa löytyneistä simpukoista on ollut kuolleita, tyhjiä kuoria, mutta eläviäkin simpukoita oli joukossa.
– Uudesta simpukasta voi tulla hyvä ravintokohde pohjaeläimiä syöville vesilinnuille, Lehtiniemi sanoo.
Simpukoiden kuori on paksu ja löydettyjen simpukoiden koko on vaihdellut noin 1–4 sentin välillä.
Valtamerien yli laivojen kyydissä
Ensimmäisten havaintojen löytöpaikasta on 15–16 kilometriä Valkon satamaan, joten on mahdollista, että simpukat ovat levinneet laivojen mukana muualta Itämereltä tai kauempaakin.
Tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi ei pidä uuden simppukkalajin ilmestymistä Suomen vesille suurena ihmeenä, kun lajia on jo tavattu Viron ja Ruotsin puolella.
– Sitä on voinut olla jo pidempäänkin siellä ja vasta nyt tuli havaintoja. Toisaalta simpukka on kyllä niin erinäköinen kuin kotoisat lajit, että jos sitä olisi rannalle ajautunut, niin ilmoituksia olisi varmaan jo tullut.
Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Risto Väinölän mukaan Rangia cuneata -simpukka levisi Pohjois-Amerikassakin Meksikonlahdelta Atlantin rannikolle vasta 1950-luvulla, ilmeisesti painolastivesien mukana. Siellä simpukka on jokisuistoissa aiheuttanut ongelmia tukkimalla vedenottoputkia.
Itämerellä Puolan rannikon matalissa laguuneissa uusi simpukkalaji on paikoin yleistynyt valtalajiksi. Se tulee hyvin toimeen murtovedessä, mutta ei pysty lisääntymään makeissa sisävesissä.
Uusia simpukkalajeja (siirryt toiseen palveluun)on ilmestynyt Suomen vesille harvakseltaan. Itäisellä Suomelahdella on havaittu vaeltajasimpukoita 1990-luvulta alkaen. Valesinisimpukoita on löydetty enimmäkseen myös samalta merialueelta, mutta pistemäisesti myös pitkin rannikkoa esimerkiksi Eurajoen Olkiluodon vesialueelta.
Uusia vieraslajeja havaitaan jatkuvasti. Esimerkiksi Saaristomereltä alkujaan havaittu liejutaskurapu leviää koko ajan myös Suomenlahdelle. Uusimmat havainnot ovat Hankoniemen tasalta.
Liejutaskuravun leviäminen on samanlaista kuin uusimman simpukkalajin. Suurten rahtialusten painolastivesien mukana kulkeutuu eliöitä maapallon eri puolilta myös Itämereen.
Lue myös
Ale Lauraéus löysi kalaverkostaan ison ja haitallisen villasaksiravun – "Lapset olivat kauhuissaan"
Suurin uhka vieraslajeista poistumassa Itämereltä – lajit imuroidaan jatkossa puhdistuslaitteisiin