Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mielestä Suomi tarvitsee reilusti lisää ulkomaalaisia työntekijöitä.
– Se ei ole pois suomalaisten työllistämisestä, vaan tarvitsemme molempia, hän toteaa.
Hoidettavien vanhusten määrä Suomessa kasvaa, ikäluokat pienenevät ja työikäisiä on yhä vähemmän. Pelkästään sote-alalla on tilaus 30 000 uudelle hoitajalle vuosikymmenen loppuun mennessä.
Työperäinen maahanmuutto voisi parantaa Suomen työllisyyttä ja tuoda talouskasvua. Saarikon mukaan Suomeen pitää saada niin kutsuttujen erikoisosaajien lisäksi suorittavan työn tekijöitä, duunareita.
– Tosiasia on se, että Suomessa ei tälläkään hetkellä maatalous, alkutuotanto, sote-sektori tai vaikkapa pääkaupunkiseudun joukkoliikenne pyörisi ilman muualta tulevaa työvoimaa, Saarikko sanoo.
Saarikko vieraili Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa. Hän vastaa jaksossa muun muassa siihen, pystyykö Suomi nykymenolla ylläpitämään nykyistä hyvinvointivaltiota. Voit katsoa jakson tämän jutun lopusta.
Byrokratia hidastaa yhä työluvan saamista
Monet poliitikot ovat puhuneet vuosia työperäisen maahanmuuton tärkeydestä, mutta Suomeen töihin tulevien määrässä ei ole tapahtunut merkittävää kasvua.
Ulkomaalaisen voi olla vaikeaa saada Suomeen työperäistä oleskelulupaa, vaikka työpaikka olisi tiedossa ja suomalainen yritys valmiina palkkaamaan. Suomalaiset kansainväliset yritykset ovat nostaneet oleskelulupien ylipitkiä käsittelyaikoja toistuvasti esiin.
Saarikon mukaan byrokratia hidastaa yhä työperäistä maahanmuuttoa, mutta hän perää muutosta myös asenneilmapiiriin.
Ulkomaalainen työnhakija jää usein työmarkkinoilla suomalaisen hakijan jalkoihin pelkästään nimensä perusteella.
Kiinnostus ulkomaalaisiin työntekijöihin jakaa myös poliitikkoja. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho haluaisi rajoittaa työperäistä maahanmuuttoa. Hän on sanonut, että Suomeen tuleva työvoima vääristää työmarkkinoita, koska työperäiset maahanmuuttajat suostuvat suomalaisia heikompiin työehtoihin ja palkkaan.
– Olen pannut huolestuneena merkille, että oppositiosta kyseenalaistetaan, ei pelkästään maahanmuuttoa yleisesti, vaan myöskin työperäisen maahanmuuton tarpeellisuutta, Saarikko sanoo.
Jäävätkö ulkomaalaiset opiskelijat Suomeen?
Hallitus haluaa vähintään kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuosikymmenen loppuun mennessä, mikä tarkoittaisi 10 000 lisätyöllistä nykytasoon nähden.
Tämä on hallituksen tärkeimpiä työllisyystavoitteita. Saman luokan työllisyysvaikutuksia hallitus laskee kertyvän niin sanotusta jatkuvasta oppimisesta sekä työ- ja elinkeinopalvelujen siirtämisestä kuntiin.
Vuonna 2019 Maahanmuuttovirasto (Migri) myönsi työn perusteella Suomeen lähes 9 500 ensimmäistä työlupaa. Viime vuonna korona-aikana tahti hiipui.
Saarikko kiinnittää huomiota myös Suomeen tuleviin opiskelijoihin. Löytyykö heille työpaikka valmistumisen jälkeen?
– Meidän kannaltamme on oleellista, haluaako ja voiko tällainen henkilö jäädä Suomeen hyödyntämään osaamistaan. Siinä harjoittelupaikat opiskeluaikana ovat avainkysymys.
Hallitus on listannut useita keinoja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Niihin lukeutuu oleskelulupahakemusten käsittelyn vauhdittaminen. Hallitus aikoo esittää tänä vuonna myös opiskelijan valmistumisen jälkeisen oleskeluluvan pidentämistä kahteen vuoteen.
Lue lisää: