Tenolla tuskin on paluuta entisen tapaiseen lohenkalastukseen.
Näin arvioi Luonnonvarakeskuksen lohitutkija Panu Orell. Menossa on jo kolmas peräkkäinen huono lohivuosi. Tämä vuosi voi olla lohen nousun suhteen jopa näistä huonoista vuosista huonoin.
Lue myös: Nyt se on varmaa: Tenojoen vesistön lohenkalastus kielletään kaudella 2021
Orellin mukaan kalastusta tulee säännellä tulevina vuosina erittäin voimakkaasti lohen kantojen kehityksestä riippuen.
Miksi kalastuksen rajoittaminen on niin tärkeää? Mitä ovat muut kohtalonkysymykset Tenon lohelle?
1. Kalastaminen on tärkein asia, johon ihminen voi suoraan vaikuttaa
Kalastus on ihmisen toimista suurin uhka lohen selviytymiselle. Tavallisesti nousulohista kalastetaan vuonolla erilaisilla pyydyksillä noin viidennes. Jokeen pääsee 80 prosenttia lohista, joista noin puolet kalastetaan jokialueella pois.
Parikymmentä vuotta sitten Tenosta pyydettiin jopa 60 000 lohta kesässä. Nyt kaikkien nousevien lohien määrä on hädin tuskin kolmannes tästä luvusta.
– Jos tänä vuonna olisi kalastettu normaalisti ja tästä määrästä olisi pyydetty vielä merkittävä osa pois, olisi jääty vieläkin alhaisemmalle tasolle, Orell huomauttaa.
Orellin mukaan vielä on silti liian aikaista arvioida, kuinka tämän kesän rauhoitus vaikuttaa.
Kestävään poikastuotantoon tarvitaan joessa noin 12000 naaraslohta ja toinen mokoma uroksia. Tänä vuonna ei päästä lähellekään tavoitetta, vaikka lohen kalastus on kielletty Tenojoen, Tenovuonon ja muutaman Norjan rannikkokunnan alueella.
Yksi vuosi ei kalatutkijan mukaan riitä lohikannan hoitoon. Lohen sukupolvikierto on noin seitsemän vuotta. Kalakannan hoitotoimenpiteet ja tulevaisuuden suunnitelmat vievät siis vuosia. Tänä vuonna nousevien kalojen jälkeläiset nousevat takaisin Tenoon 2020-luvun loppupuolella.
2. Tietoa puuttuu: miksi lohi ei selviä merellä?
Tenojoella ja sivuvesistöissä tapahtuva kalastus ei riitä selittämään dramaattisesti pudonnutta lohilukua.
– Lohi ei jostain syystä selviä merialueilla yhtä hyvin kuin aiempina vuosina, Panu Orell sanoo.
Tämän selvittäminen vaatii lisää tutkimusta. Kun vaelluspoikanen lähtee merelle, se ei palaa yhtä suurella todennäköisyydellä tai yhtä suurissa määrin kuin muutamia vuosia aiemmin.
Varmaa tietoa ei ole siitä, mikä aiheuttaa lohelle ongelmia meressä. Panu Orellin mukaan on vain arveluita: veden lämpötila meressä, ravintotilanne, saalistus, kalataudit?
3. Ilmaston lämpeneminen haaste lohelle
Ilmaston lämpeneminen voi olla yksi syy sille, ettei lohi selviä enää merellä. Vaikutusta voi olla sillä, että lohen ravintokala, villakuore, siirtyy pohjoisemmille ja kylmemmille merialueille.
– Lohen perimä on todennäköisesti sellainen, että se ui alueelle, jossa on ennenkin hyvin selviydytty. Jos ravintokalat ei olekaan siellä, vaan vaikka 2000 kilometriä pohjoisempana, se voi tuottaa isoja ongelmia, Orell sanoo.
Ilmastonmuutos voi aiheuttaa ongelmia myös joissa. Lohi on kylmien vesien kala, joten se on hätää kärsimässä 25-asteisessa vedessä. Ylä-Lapin kesähelteet ovat nytkin lämmittäneet joen piinallisen lämpimäksi.
– Kun vesi lämpenee, sen happipitoisuus laskee, ja lohi taas tarvitsee enemmän happea lämpimässä vedessä. Tämä yhtälö ei toimi, kun Tenon vesi on nyt 23 astetta ja lämpenee koko ajan, Orell sanoo.
4. Kyttyrälohikanta pitää paikantaa ja tuhota
Kyttyrälohia on nousemassa Tenoon tänä vuonna todennäköisesti merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin.
Suomen puolella kaikuluotaimissa on havaittu heinäkuussa poikkeuksellisen runsaasti 45–65 sentin kaloja. Tästä kokoluokasta jopa puolet voivat olla kyttyrälohia.
Venäläisten 1900-luvun jälkipuoliskolla Kuolaan istuttamat kyttyrälohet ovat riski myös Tenon lohille.
– Voimakas kyttyrälohien määrän kasvaminen saattaa pahimmillaan aiheuttaa merkittävän uhkatekijän Tenon alkuperäisille kalakannoille, erityisesti sen arvokkaille Atlantin lohen kannoille, Orell kertoo.
Kyttyrälohien määrät ja kutukannat halutaan pitää pieninä. Niiden vaelluskäyttäytymistä selvitetään radiotelemetriaseurannalla koko kesän syyskuun puoliväliin asti, jolloin viimeisimmätkin niistä ovat kuteneet ja kuolleet.
Tavoitteena on kerätä uutta tietoa niiden levittäytymisestä ja niiden lisääntymisalueiden sijainnista Tenon vesistössä.
Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten kyttyrälohikantojen rajoittaminen voisi onnistua tehokkaimmin ja toisaalta alkuperäisiä lohikantoja rasittamatta.
5. Koukkuverkko vie myös osansa
Norjan päätös sallia koukkuverkkopyynti pohjoisimman alueen Finnmarkin rannikolla tuli yllätyksenä Suomen maa- ja metsätalousministeriölle. Asian pelätään vaikeuttavan Tenon sopimusneuvotteluja.
Tenon ja Norjan rannikon merialueiden lohia vuosikymmeniä tutkineen tohtori Eero Niemelän mukaan koukkuverkkokiellon purkaminen vaikuttaa kielteisesti myös Tenon lohikantoihin.
Vuosina 2011–2012 tehdyn tutkimuksen mukaan 18 prosenttia Norjan Nordlandin pohjoisosan, Tromssan ja Finnmarkin rannikolla saaduista lohista oli Niemelän mukaan lähtöisin Tenosta.
– Joka viides kala oli Tenon kala. Tenovuonon kalastuskieltoalueen ulkopuolella kuten Altan alueella, Laksefjordissa ja Varanginvuonossa pyynti kohdistuu edelleen Tenojoen kantoihin. Tenon lohet kulkevat sekä idästä että lännestä Tenovuonoon ja tulevat siellä pyynnin kohteeksi, Niemelä sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 15.7. kello 23 saakka.
Lue myös: