Etelä-Pohjanmaalla, Ilmajoella on noussut kohu autistisen alakouluikäisen pojan kohtelusta. Tapauksesta kertoi ensimmäisenä Ilkka-Pohjalainen.
Pojan äiti kertoo vanhempien huolestuneen keväällä, koska pojan käytös muuttui.
Koska asiat eivät edenneet keskustelemalla koulun henkilökunnan kanssa, äiti päätti nauhoittaa puhelimella salaa huhtikuussa yhden koulupäivän tapahtumia. Yle on kuullut nauhoituksen.
Viiden tunnin mittaisesta tallenteesta selvisi, että kaksi työntekijää puhui pojalle epäasiallisesti. Hänelle muun muassa huudettiin, hänen ääntelyään matkittiin ivallisesti ja puheessa oli rasistisia sävyjä. Häntä kehotettiin esimerkiksi ottamaan norsu mukaansa ja toivotettiin hyvää matkaa äidin ja isän kanssa kamelifarmille.
Pojan isä on ulkomaalaistaustainen.
Oppilasta nimiteltiin päivän aikana myös vammaiseksi.Paikalla ei ollut läsnä opettajaa nauhalle taltioidun koulupäivän aikana.
Vanhempien mukaan koulu ja kunta eivät ole puuttuneet tapahtuneeseen vielä riittävästi ja keskusteluyhteys on ollut jo pidemmän aikaa huono.
Vanhemmat ovat tehneet asiasta kantelun aluehallintovirastoon sekä jättäneet tutkintapyynnön poliisille. Tutkintapyyntö koskee koulun henkilökunnan toimia sekä lastensuojeluilmoitusta, jonka kunta teki keväällä, kun poika jäi pois koulusta sairauslomalle tilanteen vuoksi.
Ilmajoen sivistysjohtaja Janne Hakala kommentoi lastensuojeluilmoitusta vain yleisellä tasolla. Hän sanoo, että tietyssä vaiheessa lastensuojeluilmoituksen tekeminen on virkamiehen velvollisuus, ja se tehdään esimerkiksi poissaolosyistä tai kun huolen kynnys ylittyy.
Äiti ei halua tuoda nimeään esiin asian arkaluontoisuuden vuoksi.
"Olen todella järkyttynyt ja pahoillani"
Ilmajoen sivistysjohtaja Janne Hakala kertoo kunnan puuttuneen tilanteeseen työnjohdollisin toimenpitein. Hän ei voi puhua suoraan yksittäisen oppilaan tilanteesta, mutta kommentoi julkisuudessa ollutta asiaa kuitenkin yleisellä tasolla.
Hakala on kuunnellut äidin nauhoittaman tallenteen. Tallenteella kuultu henkilö ei ole Hakalan mukaan enää Ilmajoen kunnan palveluksessa, ja hän oli sijainen, joka oli muutenkin lyhyehkössä määräaikaisessa työsuhteessa.
Hakala ei kommentoi asiaa muiden työntekijöiden osalta.
– Koko tapahtumaketju ja se, mitä on puhuttu ja mitä nauhalta on todennettavissa, olen siitä todella järkyttynyt ja todella pahoillani, että tällaista on päässyt tapahtumaan. Sitä ei voi millään tavalla väheksyä eikä pumpulilla painaa, Hakala sanoo.
Hakalan mukaan muu henkilökunta pysynee koulussa kuitenkin samana. Hän katsoo, että kunnassa epäkohtiin on puututtu ja keskusteluyhteyttä on yritetty avata, esimerkiksi 7. heinäkuuta järjestetyn vanhempainillan avulla.
– Näen, että meillä on tosi hyviä ihmisiä töissä, meillä on hyvät oppilaat sekä erinomaiset perheet, joiden kanssa yhteistyö on ollut hyvää. Uskon meidän henkilökuntaan myös. Nyt tarvitaan positiivista ja hyvää lähtöä [syksyyn], koska on päivänselvää, että tämä on myös henkilökuntaa järkyttänyt ja mieli on matalalla monella.
Hakalan mukaan vanhemmat voivat luottaa siihen, että heidän lapsillaan on turvallista käydä koulua myös jatkossa.
– Prosessien pitää olla kunnossa ja poikkeamiin pitää puuttua. Tämä julkisuudessa ollut asia on toki omat jälkensä jättänyt. Mutta tämä tarkoittaa sitä, että yhteydenpito tulee puolin ja toisin varmistaa, ja että vanhemmat kokevat, että se on molemminpuolista ja riittävää.
Mitä keinoja vanhemmilla on puuttua tilanteisiin?
Opetushallituksen opetusneuvos Satu Honkala luettelee keinoja, mitä vanhemmat voivat käyttää, mikäli huolestuvat lapsensa kohtelusta koulussa.
– Ensisijaisesti asiasta pitää keskustella asianomaisen opettajan tai muun henkilökunnan kanssa, ja jos se ei johda mihinkään toivottuun, on seuraava askel keskustella rehtorin kanssa. Jos rehtorin kanssakaan asiassa ei pääse eteenpäin, on rehtorilla esimies kunnan hallinnossa tai yksityisen koulun hallinnossa, joka olisi se seuraava taho.
Jos asia ei selviä keskustelulla koulun tai kunnan kanssa, voivat vanhemmat seuraavaksi kannella asiasta aluehallintovirastoon, joka on opetustoimea valvova viranomainen.
Kantelun käsittelyssä voi kuitenkin kestää kauan. Myös kantelun ratkaisusta voi valittaa, muistuttaa Honkala.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston oikeusturvayksikön lakimies Tanja Pietiläinen kertoo, että aviin voi tehdä kantelun esimerkiksi opettajien käytöksestä tai kodin ja koulun yhteydenpitoon liittyvistä ongelmista.
Kantelujen keskimääräinen käsittelyaika on tällä hetkellä kahdeksan kuukautta. Kantelulle tehdään ensin arvio, onko asiassa tapahtunut lainvastaisuuksia.
Avi voi pyytää arvion jälkeen selvityksen kunnalta.
– Kun se on saatu, avi arvioi kantelun ja saadun selvityksen perusteella, että onko siellä tapahtunut lainvastaista toimintaa. Siitä annetaan joko päätös tai sitten vastaus kantelun tekijälle ja luonnollisesti asia annetaan myös kunnalle tiedoksi, Pietiläinen kertoo.
Yksittäisen koulun tarkastaminen vastaavassa tilanteessa, jossa vanhemmalla on huoli lapsen kohtelusta, on äärimmäisen poikkeuksellista ja harvinaista.
Pietiläisen mukaan aluehallintovirastolla ei ole perusopetuslain mukaan oma-aloitteista toimivaltaa valvoa kouluja siten, että he menevät konkreettisesti tarkastamaan koulun.
– Meillä on kuitenkin hallintolain mahdollistama keino kantelun jälkeen tehdä katselmuksia tai tarkastuksia kouluun, mutta tämä on erittäin poikkeuksellista ja harvinaista eikä sitä käytännössä käytetä. Se on enemmän tällaiseen, että käydään tarkastamassa joku tila koulussa, jota on käytetty esimerkiksi oppilaan rauhoittamiseen, hän kertoo.
Mikä ratkaisuksi?
Ilmajokelaisäiti toivoo, että aluehallintovirastossa asia otetaan tosissaan ja tutkitaan kunnolla.
– Me emme ole ainoita vanhempia, jotka ovat huolissaan tilanteesta. Olemme myös miettineet muiden kanssa, että miten turvaamme lapsen koulupäivän. Että pitääkö meillä mennä kouluun paikalle vuoroviikoin itse valvomaan, äiti miettii.
Opetusneuvos Satu Honkalan mukaan opetus on julkista, eli huoltajalla olisi mahdollisuus päästä itse paikan päälle seuraamaan, miten koulussa toimitaan.
– Se tietysti edellyttää asiasta koulun rehtorin kanssa sopimista, joskus on tilanteita, kun vierailu ei sovi. Mutta periaatteessa opetus on julkista ja sinne pitää voida päästä, hän sanoo.
Koululaispojan vanhemmat ovat pyytäneet Ilmajoen kunnalta koulun vaihtoa, mutta siihen ei ole suostuttu.
Muuttaminen toiselle paikkakunnalle on käynyt myös perheen mielessä, mutta autistiselle pojalle isot muutokset voisivat olla kerralla liikaa.
Ilmajoen kunta järjesti 7. heinäkuuta nopealla aikataululla vanhempainillan, jossa haluttiin keskustella vanhempien huolesta. Äiti kuitenkin kokee, että illassa ei käsitelty lasten asioita.
– Kukaan ei ottanut siellä kantaa yhden lapsen asiaan. Paikalla oli myös työsuojeluvaltuutettu, eli kunnan virkamiehiä suojeltiin, mutta kuka suojelisi lapsia, hän kysyy.
Sivistysjohtaja Janne Hakalan mielestä yhteistyö voi jatkua, vaikka välit koulun ja kodin välillä olisivat jo tulehtuneet.
– Tietysti tärkein asia on se, että oppilaan etu toteutuisi. Vanhemmat ja me koulutuksen järjestäjät sitä yhdessä arvioimme. Haluaisin ajatella niin, ettei ikinä ole niin syvää kriisiä, ettei siitä voisi päästä eteenpäin.
Lue seuraavaksi: