Kahdella suomalaisella lammastilalla kokeillaan laamojen käyttöä lammaskatraan vahtimisessa. Kyseessä on WWF:n kaksivuotinen laumanvartija-hanke. Sillä halutaan kerätä kokemuksia laamoista estämään suurpetojen hyökkäyksiä laidunelämiä kohtaan. Hankkeessa seurataan myös laumanvartijakoirien käyttöä.
Luonnonvarakeskuksen vuosien 2015–2019 tilastojen mukaan vuosittain on keskimäärin noin 121 petovahinkona korvattua lammasvahinkoa. Pääasiallinen vahingonaiheuttaja on ollut susi. Tällä hetkellä laumoja turvaamassa on käytetty sähköistettyjen suurpetoaitojen lisäksi laumanvartijakoiria.
Laamojen käyttöä puoltaa niiden voimakas puolustuskäyttäytyminen ja kyky laumautua erilaisten eläinten kanssa. Laama myös syö samaa ravintoa laiduneläinten kanssa. Koirien ylläpito on kalliimpaa.
– Laama ei ole pakoeläin hevosen tai lampaan tavoin. Se tulee uhkaa kohti ja on valmis puolustamaan omiaan aggressiivisestikin, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki laumanvartija-hankkeesta.
Vartijatehtävissä käytetään pääasiassa uroslaamoja, joilla on suussaan kuusi terävää taisteluhammasta. Naarailla hampaita ei ole. Hampailla laama pystyisi vaikka repimään suden kurkun auki.
Salolaistilalla laamoista toivotaan apua laidunalan laajentamiseen
Salon Hajalassa sijaitsevalle Mikkolan lammastilalle saapui laamakaksikko kaksi viikkoa sitten.11-vuotias Jingo-isä ja 7-vuotias Timotei-poika saapuivat Saloon pukkilalaiselta Hutkon laamatilalta.
– Laamat katselivat pari päivää lampaita etäämmältä, mutta laumautuivat sitten nopeasti. Nyt laamat kulkevat niityllä lampaiden perässä, kertoo Marko Laine Mikkolan tilalta.
Tilalla laamoista toivotaan lisäsuojaa paimenkoirien ja petoaitojen lisäksi. Viime kesänä tilan lammasaitauksessa kävi susi muutaman kerran.
– Alueelle on syntymässä uusi susiparin reviiri, joten petohyökkäysten uhka on kasvanut. Varaudumme löytämään mahdollisimman tehokkaita keinoja estää petovahinkoja, sanoo Laine.
Laaman käyttö lisää myös laidunalan laajentamista, kun lammasaitaus voidaan perustaa kauemmas itse päätilasta. Samalla hoidetaan arvokkaita perinnemaisemia.
Anu Koiviston laamatilalta Hutkosta on kaksi jäsentä myös Punkalaitumella. Siellä toinen laamoista eli Nemorosa oli karkuteillä heinäkuun alussa kolme päivää. Karkureissun takia molemmat laamat vaihdettiin toisiin.
Voit katsoa videon laamoista Yle Turun Instagram-tililtä. (siirryt toiseen palveluun)
Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 15.7. kello 23.