Tarjoilija Nea Niemelä ottaa hymyillen tilauksia ravintola Teatterin aurinkoisella terassilla Helsingin keskustassa.
Iltapäivä on helteinen ja kaduilla liikkuu paljon ihmisiä, mutta ravintolan aurinkovarjojen alla on vielä hyvin tilaa halukkaille.
Nyt Niemelää hymyilyttää, mutta vielä hetki sitten oli toisin. 4,5 vuotta ravintola-alalla työskennellyt Niemelä on korona-aikana ollut kokonaisen vuoden työttömänä lomautusten ja koeajalla tapahtuneen irtisanomisen vuoksi.
– Olen aina tykännyt ravintola-alasta ja rakastanut työtäni, mutta korona oli valtava isku. Kun jäin työttömäksi, hain ensin muun alan hommia ja sitten opiskelemaan kokonaan toiselle alalle, Niemelä sanoo.
Eikä hän ole ainoa.
Ravintola-alalla olisi töitä, mutta ei tekijöitä
Pelot joukkopaosta ravintola-alalta näyttävät käyvän toteen.
Ravintolakonserni NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström sanoo, että konsernin arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia työvoimasta on korona-aikana siirtynyt muualle töihin.
– Paljon on lähdetty rakennusalalle ja kaupan puolelle, myyntitehtäviin. Ihmiset tarvitsevat töitä, ja kun ravintolat ovat olleet kiinni, on hakeuduttu muualle, Vikström toteaa.
Ensin töitä ei ollut, ja nyt kun niitä taas olisi, ei ole enää tekijöitä.
Vikströmin mukaan moni ravintola on kesällä joutunut pitämään ovensa kiinni tai pitänyt oviaan auki liian vähällä väellä, kun työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole ollut saatavilla.
Toiminnan pyörittäminen alimiehityksellä taas lisää jo ennestään kuormittuneiden työntekijöiden taakkaa, mikä voi lisätä vuotoa muille aloille entisestään.
Jonkin täytyy nyt muuttua, ravintolakonsernin toimitusjohtaja sanoo.
– Alan kohtaanto-ongelmasta on puhuttu pitkään, mutta nyt ensimmäistä kertaa ravintoloita joudutaan pitämään kiinni työvoimapulan vuoksi. Kun selkä on laitettu seinää vasten, on pakko muuttua.
Ylen kyselyssä alanvaihtoa harkinneet vähemmistössä
Yle kysyi suomalaisilta, ovatko nämä harkinneet alanvaihtoa koronan vuoksi. Taloustutkimuksella teetetyssä kyselyssä vastaajamäärä on pieni, joten tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaa antavina.
Kyselyssä oli mukana ihmisiä kaikilta aloilta, ei pelkästään ravintola-alalta. Valtaosa vastanneista ei ole haikaillut uutta uraa korona-aikana. Alanvaihtoa harkinneita oli 16 prosenttia vastanneista.
Työelämäpalveluita tarjoavan Baronan helmikuussa julkaisemassa työelämätutkimuksessa alanvaihtoa kertoi harkinneensa 18 prosenttia vastaajista.
Korona kärjisti vanhoja ongelmia
Ylen kyselyssä alanvaihtoa harkinneet mainitsevat suurimmiksi syiksi työn henkisen kuormittavuuden, liian pienen palkan ja työn mielekkyyden puuttumisen.
Kaksi kolmesta tunnistetaan myös ravintola-alan työntekijäkadon syinä, sanoo Palvelualojen ammattiliitto PAMin viestintäjohtaja Timo Piiroinen. Liiton omassa, matkailu- ja ravintola-alalle suunnatussa kyselyssä jopa 70 prosenttia oli suunnitellut alanvaihtoa.
Piiroisen mukaan työn kuormittavuus ja toimeentulo-ongelmat ovat kärjistyneet korona-aikana, mutta yleisesti palvelualojen työntekijät kokevat työnsä mielekkäänä.
– Yleisesti palvelualoilla valtaosa työntekijöistä pitää työyhteisöstään ja työstään, ja haluaa työskennellä palvelualalla. Silloin alanvaihdon syyt ovat enemmän tällaisia pakottavia syitä, kuten se että palkalla ei tule toimeen tai että töitä ei ole.
Piiroisen mukaan alan vetovoiman parantamiseksi keskeisiä asioita olisivat kokoaikaisuuden lisääminen ja sitä kautta toimeentulon parantaminen – asioita, joista on puhuttu jo kauan ennen koronaa.
Ravintolakonsernin johtaja nostaisi sunnuntailisät keskusteluun
Vaikka korona alkaisikin helpottaa, kaikki alanvaihtajista eivät välttämättä palaa. Tunnelin pää pysyy pimeänä: tänä vuonna ravintola- ja catering-alan toisen asteen koulutukseen hakeneiden määrä väheni 300:lla viime vuodesta.
NoHo Partnersin Vikströmin mukaan ravintola-alan on nyt pakko löytää keinoja lisätä houkuttelevuutta ja luoda kuvaa siitä, että alalla on tulevaisuutta.
Miten se sitten tehdään?
– Muutos lähtee perusasioista, miten ihmisiä kohdellaan ja johdetaan, työntekijän kokemuksesta ja palkkauksesta.
Iso kompastuskivi on alan huono kannattavuus.
Vikström nostaisi keskusteluun sunnuntailisien suuruuden. Hänen mukaansa sunnuntaisin olisi kysyntää ravintoloissa, mutta tuplapalkkamallilla monelle ei ole kannattavaa pitää ovia auki. Samaa on alalla esitetty ennenkin.
– En missään nimessä aja sunnuntailisien poistamista, vaan kohtuullistamista. Siitä koostuvalla rahasummalla voitaisiin nostaa peruspalkkoja. Vaikka tämä on kuuma peruna, pitäisi olla rohkeutta avata keskustelu.
Ammattiliitossa tästä ei innostuta.
– Meidän jäsenistömme ja luottamushenkilöt suhtautuvat hyvin kriittisesti sunnuntailisiin koskemiseen. Näen sen aika hankalana asiana, sanoo PAMin Timo Piiroinen.
Nea Niemelä ei ole vielä saanut varmaa opiskelupaikkaa, mutta sen sijaan hänet vakinaistettiin hiljattain ravintola Teatteriin.
Vuoden kestänyt työttömyysjakso vaihtui tilanteeseen, jossa Niemelää kyseltiin töihin useammasta paikasta ja valinnanvaraa työpaikoista olisi ollut.
Raskas koronavuosi ei kuitenkaan ole unohtunut, ja mahdollinen alanvaihto on edelleen taustalla mielessä.
– Saa nähdä. Katsotaan miten tilanne tästä kehittyy.
Lue myös: