Majakkalaiva Kemi saapui perjantaina kiiltäväkylkisenä takaisin kotiin Kotkan Kantasatamaan. Kemi oli marraskuusta alkaen kunnostettavana Suomenlinnan telakalla.
Telakoinninvalvoja Päivi Lepistö kuvaa Kemin olleen ennen telakkareissuaan aika "rapeassa kunnossa".
– Tämä kellui lähinnä betonin ja ruosteen voimalla, mutta kellui kuitenkin, sanoo Lepistö.
Yhdeksän tonnia betonia poistettiin
Telakalla Kemin pilssistä poistettiin sinne 1980-luvulla valettu betoni ja ajan kuluessa syntynyt ruoste. Aluksen pohjalta lähti pois yhdeksän tonnia betonia.
Kunnostuksessa tuli Lepistön mukaan jonkin verran pieniä yllätyksiä vastaan, mutta niihin osattiin varautua.
– Joka paikkaa ei päästy etukäteen tutkimaan. Tiedettiin, että huonokuntoisia teräsosia tulee löytymään vielä, kun betonit ja maalit on poistettu, kertoo Lepistö.
Isoimmat vaurioituneet alueet korjattiin uudella levytyksellä. Pienet syöpymät korjattiin pistehitsauksella.
Aluksen 60 kölitukista vaihdettiin 40, koska ne olivat huonokuntoisia.
Lisäksi telakalla muun muassa kunnostettiin ja maalattiin majakkalaivan kansirakenteita ja korjattiin majakan rungon ja aluksen konehuoneessa sijaitsevan höyrykattilan tukirakenteita. Myös laivan masto ja siihen liittyvä takilointi vaijereineen uusittiin.
Hytit 60-luvun kuosiin
Kunnostus jatkuu Kotkassa, sillä majakkalaiva Kemissä riittää edelleen tekemistä aluksen sisäosissa.
– Aloitamme sähkö- ja LVI-töillä. Sen jälkeen alkaa vielä hyttitilojen restaurointi, kertoo Suomen merimuseon näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen.
Hyttitiloja restauroidaan 60-luvun ulkoasuun ja lopuksi valmistellaan näyttely.
– Tavoitteena on, että ensi kesäksi se saataisiin auki. On myös säistä kiinni, miten restaurointia pystyy tekemään keväällä.
Paljon alkuperäistä on säilynyt
Suomessa rakennettu 120-vuotias Kemi on Suomen viimeinen käytössä ollut majakkalaiva.
– Kemi on Suomen mittakaavassa hyvin merkittävä ja sanoisin, että maailman mittakaavassakin, sanoo Tirkkonen.
Kemissä on säilynyt paljon alkuperäistä.
– Muun muassa höyrykoneisto on lähestulkoon alkuperäinen. Tämä on historiallisesti erittäin arvokas alus.
Museoaluksen ylläpitämisellä on Tirkkosen mukaan paljon yhteistä rakennusten ylläpitämisen kanssa.
– Jatkuvasti pitää tehdä huoltoa ja pientä korjausta, ettei tule korjausvelkaa. Tavoitteena on, että noin kymmenen vuoden välein käytäisiin telakalla tekemässä isompia korjauksia tai tarkistuksia.
Lue lisää: