Itäisellä Suomenlahdella vuosittain tehtävä saaristolintuseuranta paljasti uuden ruokkien joukkokuoleman.
– Kyllä tässä aika mittavasta tuhosta on jälleen kysymys, kertoo Itäisen Suomenlahden saaristolinnustoseurannasta vastaava Luonnonvarakeskuksen tutkija Tatu Hokkanen.
Ruokki on suurehko, mustavalkoinen ja rauhoitettu merilintu.
Ruokit kuolivat toukokuussa
Haapasaariston itäpuolisella merialueella on kuusi ruokkiyhdyskuntaa Virolahden, Haminan ja Kotkan alueella. Niissä on tänä vuonna laskettu olevan noin 350 aikuista ruokkia, kun viime vuonna niitä oli yli 600.
Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ruokkiyhdyskunnista löytyi kuolleita aikuislintuja. Pesiviä pareja on alle puolet pitkäaikaisesta keskiarvosta.
Joukkokuolema tapahtui toukokuun puolessa välissä. Esimerkiksi Kotkassa yhdeltä luodolta löydettiin yli kolmekymmentä kuollutta ruokkia. Se on vain pieni murto-osa kuolleiden ruokkien kokonaismäärästä.
Ruokit pesivät kivien alla hankalissa paikoissa.
– Kuolleet ruokit löydettiin pesimäkivikosta. Ruokkeja on kuollut myös veteen ja ajelehtinut ties minne, sanoo Hokkanen.
Viisi ruokkien joukkokuolemaa 30 vuodessa
Saaristolintuseurantaa on tehty Itäisellä Suomenlahdella kolmenkymmenen vuoden ajan.
– Tämä on jo viides joukkokuolema kolmenkymmenen vuoden aikana, sanoo Hokkanen.
Alueella on tapahtunut laajoja ruokkikuolemia aikaisemmin vuosina 1992, 2000, 2006 ja 2010.
Vuoden 1992 joukkokuolema oli näistä laajamittaisin. Hokkasen mukaan silloin 80 prosenttia Itäisen Suomenlahden alueen ruokeista tuhoutui, ja tuho ulottui Loviisan saaristoon saakka.
Syytä kuolemiin ei tiedetä varmuudella. Syyksi epäillään keväisiä levämyrkkyjä, joita ruokit saavat ravintokalojen kautta.
Myrkky hajoaa nopeasti
Levämyrkyt ovat luonnossa syntyviä myrkkyjä. Levämyrkky vaikuttaa lintuun hermomyrkyn tavoin ja hajoaa nopeasti, joten kuolleiden ruokkiyksilöiden tutkimuksissa kuolinsyytä ei ole saatu selville.
– On äärettömän vaikea todentaa, kun myrkyt hajoavat niin nopeasti. Näitä tapauksia tunnetaan maailmalta paljon, kertoo Hokkanen.
Suomessa esimerkiksi vuoden 1992 joukkokuolemassa kerättiin tuoreita ruokinraatoja. Ruokit olivat oksentaneet mahalaukkunsa aivan tyhjiksi ja myrkkyä ei löydetty silloinkaan.
– Täytyisi saada elävän ruokin vasta oksentamaa ravintoa, josta pystyttäisiin mahdollisesti eristämään myrkky.
Ruokki hakee ravintonsa kaukaa
Herää kysymys, minkä vuoksi nimenomaan ruokeilla on joukkokuolemia. Ruokki ja riskilä nimittäin pesivät samoilla luodoilla samankaltaisten kivien alla. Miksi riskilöitä ei kuole?
– Siinä on sellainen ero, että riskilät hakevat ravinnon aika läheltä pesimäyhdyskuntaa. Ne syövät kivinilkkaa ja muuta kalalajistoa. Ruokkien ravinnonhaku on erilaista, ne lentävät kauas ulkomerelle. Niiden pääravinto on silakka, sanoo Hokkanen.
Muut lintulajit eivät hae ravintoaan yhtä kaukaa, sillä ruokit saattavat lentää jopa aluevesirajojen ulkopuolelle.
– Tämä voi selittää sitä, miksi joukkokuolemat kohdistuvat ruokkiin. Ravinnon kauttahan se myrkky tulee.
Monet lintulajit palanneet pesimään
Minkeistä on haittaa monille linnuille, myös ruokeille. Vuonna 2003 Itäisen Suomenlahden alueen suurin ruokkiyhdyskunta tuhoutui minkkien takia kokonaan, eikä palautunut ennalleen.
– Virolahdella oli rajavyöhykkeellä yhdyskunta, jossa pesi 200 ruokkiparia. Se tuhoutui ihan parissa vuodessa, kun minkki tuli sinne. Siellä on ollut sen jälkeen vain yksittäisiä pesintäyrityksiä, kertoo Hokkanen.
Minkki- ja supikoirakannat on saatu hallintaan tänä vuonna Metsähallituksen organisoimilla kevätpyynneillä. Aikaisemmin nämä vieraspedot ovat kurittaneet linnustoa Itäisellä Suomenlahdella.
Heinäkuun pesimärauhan jälkeen minkin ja supikoiran pyyntiä tehostetaan entisestään. Vieraspedoista vapaata vyöhykettä työnnetään vielä lähemmäs mannerta.
Linnustossa näkyy jo monia hyviä merkkejä, vaikka laajamittaisia positiivisia lintuvaikutuksia ei vielä pitkäaikaisaineistossa näy.
– Räyskiä, kala- ja lapintiiroja sekä lokkeja on palannut pesimään alueille, jotka ovat olleet yli vuosikymmenen tyhjinä petojen takia. Kala- ja lapintiiroilla on muutenkin ollut onnistunut pesimäkausi, sanoo Hokkanen.
Selkälokilla hyvä pesimävuosi
Selkälokin poikasia on tavattu Itäisellä Suomenlahdella tähän mennessä noin 80. Tämä on yli kaksinkertainen määrä edellisiin vuosiin verrattuna.
– Erityisen ilahduttavaa on, että selkälokkien pesinnät ovat onnistuneet hyvin sekä ulko- että sisäsaaristossa, kertoo Hokkanen.
Harmaasorsalla on menossa uusi aluevaltaus Kymenlaakson saaristossa. Laskennoissa se on ollut runsaslukuisin puolisukeltajasorsa.