TUKHOLMA Ruotsin valtiopäivätalolle johtavan sillan kaiteisiin on solmittu joukko julisteita, joissa vaaditaan Ruotsiin humaanimpaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Ryhmä aktivisteja on seissyt tällä tuulisella paikalla kerran viikossa keskiviikkoisin lähes vuoden ajan eli siitä lähtien, kun esitys uudesta maahanmuuttolaista julkistettiin.
Joukko on tullut paikalle heinäkuisena kesäiltana lomakaudesta huolimatta.
Osa ohikulkijoista jää keskustelemaan. Osan mielestä Ruotsi tarvitsee tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa eikä suinkaan sellaista, mitä nämä aktivistit ajavat.
Esimerkiksi vuosi sitten tehdyn mielipidekyselyn mukaan kasvava enemmistö haluaa vähemmän turvapaikanhakijoita Ruotsiin.
Oleskeluluvat lyhenevät
Tänään tiistaina voimaantulleessa uudessa maahanmuuttolaissa tilapäisistä oleskeluluvista tulee pääsääntö. Vain kiintiöpakolaiset voivat saada suoraan pysyvän oleskeluluvan.
Muut voivat hakea pysyvää oleskelulupaa kolmen vuoden jälkeen. Sen saamisen kriteerit tiukentuvat.
Turvatun toimeentulon vaatimus kovenee ja myöhemmin mukaan tulee myös kriteeri ruotsin kielen osaamisesta ja yhteiskunnan tuntemisesta.
Ruotsissa oli tätä ennen voimassa väliaikainen maahanmuuttolaki, joka tehtiin pakolaiskriisin aikana. Se oli umpeutumassa tänä kesänä.
Toiveena oli, että maahan saataisiin uusi maahanmuuttopolitiikkaa linjaava laki, jota kannattaisi selvä enemmistö puolueita. Näin linjalle voitaisiin ennustaa pitkää ikää.
Toisin kuitenkin kävi. Uusi maahanmuuttolaki hyväksyttiin juhannusviikolla vain yhden äänen enemmistöllä.
Oikeistopuolueet äänestivät lakia vastaan.
"Erittäin suuri järjestelmänmuutos"
Maahanmuuttovirasto pitää tänään voimaantulevia muutoksia erittäin suurina.
– Se, että Ruotsissa siirrytään pysyvistä oleskeluluvista pois, on erittäin suuri järjestelmänmuutos Ruotsille, sanoo erityisneuvonantaja Anna Lindblad maahanmuuttovirastosta.
– Harva on ymmärtänyt, että tämä tulee koskemaan kaikkia hakijoita, myös työlupaa hakevia, hän lisää.
Myös perheenyhdistämisen kautta Ruotsiin pyrkivät lapsiperheet voivat aluksi saada vain 13 kuukautta voimassa olevan oleskeluluvan ja hakea sille kahden vuoden jatkoa. Vasta sen jälkeen voi jättää hakemuksen pysyvästä oleskeluluvasta.
Oppositiossa oleva vasemmistopuolue on kritisoinut uutta lakia liian tiukaksi. Useat ihmisoikeusjärjestöt ovat myös yhtyneet arvosteluun.
Oikeisto haluaa laittaa lait uusiksi
Oikeistopuolueet ovat täysin eri linjoilla. Maltillinen kokoomus on jo ilmoittanut, että jos puolue pääsee hallitusasemaan ensi vuoden vaalien jälkeen, se repii tänään voimaantulleet lait.
Lakiin tehtiin myös lievennys, joka on herättänyt Ruotsissa paljon keskustelua. Sen mukaan maahan on mahdollista jäädä erityisen painavasta humanitaarisesta syystä.
Oikeistopuolueet katsovat, että tämä tulee lisäämään maahanmuuttoa.
– Tämä kohta on aivan uusi Ruotsin lainsäädännössä ja emme pysty vielä arvioimaan sitä, miten tätä käytännössä toteutetaan, sanoo Maahanmuuttoviraston erityisneuvonantaja Anna Lindblad.
Käytännöt vielä epäselviä
Lain vahvistamisen ja voimaantulon välissä on ollut vain kuukausi. Viranomaiset ovat olleet lujilla.
– Perusasiat ovat paikallaan, mutta eteen tulee aina paljon uusia kysymyksiä, kun uusi laki tulee voimaan. Pysyvän oleskeluluvan saamisen kriteerit ja uuden humanitaarisen suojelun kohta ovat sellaisia, jotka tarkentuvat vasta matkan varrella, Lindblad sanoo.
Näistä syistä myös valtiopäivätalon kupeessa mieltään osoittavat aktivistit aikovat jatkaa.
– Meidän on syytä olla tällä jatkossakin keskiviikkoisin, jotta voimme varmistaa, että nämä lain kohdat toteutuvat varmasti, sanoo Birgitta Råstander.
Maahanmuuttovirasto arvioi selviävänsä kasvavasta työmäärästä nykyisillä resursseilla, koska turvapaikanhakijoiden määrä Ruotsiin on laskenut jyrkästi.
Pakolaiskriisin aikaan vuonna 2015 turvapaikkaa haki Ruotsista lähes 163 000 ihmistä. Sen jälkeen määrä on vakiintunut keskimäärin reiluun 22 000 hakijaan vuodessa.
Viime vuonna hakijoita oli alle 13 000 pandemian takia. Tänä vuonna hakijoita on ollut vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4 800.