Historiallisen kuuma kesä on aiheuttanut monia ääri-ilmiöitä Suomessa ja sää näkyy myös hyönteisissä. Monen hyönteislajin yksilömäärä on ollut kesäkuukausien aikana silminnähden aikaisempaa suurempi.
Etenkin hyttyskesä alkoi tänä vuonna räjähdysmäisesti ja nokkosperhosia lensi Etelä-Suomessa sisään asuntoihin ovista ja ikkunoista. Jyväskylän yliopiston dosentti Jari Haimi bio- ja ympäristötieteiden laitokselta on myös pistänyt hyönteisten suuret määrät merkille.
– Voisi melkein pohtia, että onko joku sellainen hyönteisryhmä, jota ei olisi nyt paljon. Se, mikä kansan silmään näkyy, on tietysti perhoset, joista useimmat voivat todella hyvin ja niitä on paljon.
Kimalaiset ovat Suomen tärkeimpiä pölyttäjähyönteisiä. Kimalaisten tilannetta kartoitetaan myös Maa- ja metsätalousministeriön seurantaprojektissa, johon osallistuu vapaaehtoisia eri puolilta Suomea.
Pölyttäjien tilanne ei kuitenkaan ole Haimin mukaan tänä kesänä parantunut merkittävästi.
– Kyllähän yleinen trendi on laskeva, sille ei luultavasti tällaiset yksittäiset hellekesät pysty paljoa tekemään. Ilahduttavan paljon tiettyjä pölyttäjiä on kyllä tänä vuonna ollut.
Suurin syy hyönteisten huimalle määrälle löytyy Haimin mukaan kesäkuukausien sääoloista. Edes kesän voimakkailla myrskyillä ei ole ollut suurta vaikutusta hyönteispopulaatioihin, sillä ne ovat olleet pääosin vain paikallisia.
– Säät ovat olleet otollisia ilman laajempia katastrofeja. Kylmiä virtauksia, pitkäaikaisia sateita tai muita selkärangattomien kannalta epäedullisia sääoloja on ollut todella vähän, Haimi kuvailee.
Elämä on lyhyempi ja kiihkeämpi
Haimin mukaan hyönteiset sopeutuvat helposti monenlaisiin ympäristöoloihin, niin myös lämpimiin säihin. Muuttuvat olosuhteet tarkoittavat hyönteisten osalta kuitenkin myös muuttuvaa elämänkaarta.
– Kun on lämmintä, on niiden energiankulutus myös korkeampaa. Hyönteisten elämä ylipäätään on silloin lyhyempi ja kiihkeämpi kuin alemmissa lämpötiloissa.
Erilaiset ulkoiset tekijät voivat lisäksi vaikuttaa olennaisesti hyönteisten elämään kesällä. Nopeamman aineenvaihdunnan seurauksesta hyönteiset tarvitsevat enemmän ravintoa.
Helle voi kuitenkin hankaloittaa ravinnon löytämistä, sillä kuivuuden ja lämmön seurauksesta myös kukkien kukinnat voivat olla nopeammin ohi.
– Kaikki tapahtuu nyt luonnossa paljon nopeammin ja kiihkeämmin eli kukatkin kukkivat lyhyemmän ajan. Voi tulla tilanteita, joissa ravinto käy vähiin varsinkin, jos kuivuus jatkuu pitkään ja aiheuttaa kasvien lakastumista, Haimi kertoo.
Äärioloja myös hyönteisille
Vaikka hyönteiset ovat sopeutuvaisia sääoloihin, voivat kovat helteet olla Haimin mukaan hankalia pohjolan selkärangattomille. Ilmastonmuutos voi aiheuttaa hyönteisille vaikeuksia tulevina vuosina.
– Kyllähän tämä ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on niin nopea, että siihen on luonnon vaikea sopeutua.
Myös ihmisen aiheuttamat ympäristön muutokset ja jatkuvasti lisääntyvä maankäyttö ovat mittavia uhkia hyönteisille. Esimerkiksi niittyjen ja pientareiden niittäminen sekä muiden luontoalueiden tuhoaminen tarkoittaa samalla hyönteisille sopivien elinympäristöjen määrän niukkenemista. Yhä useampi jättääkin pölyttäjiä ajatellen nurmikot ja niityt kasvamaan niin kotipihoilla kuin kaupungissakin.
Ilmaston lämpeneminen tarkoittaa hyönteisten osalta lajiston muutoksia, mutta mahdollisesti myös lajikatoja. Hyönteisten on etsittävä uusia elinympäristöjä sopeutuakseen jatkuvasti muuttuvaan ilmastoon.
– Tulemme saamaan etelästä lisää lajistoa, mutta toisaalta taas meille tyypilliset pohjoiset lajit tulevat kärsimään. Hyönteiset eivät välttämättä ehdi siirtyä riittävästi pohjoiseen, varsinkaan, kun niiden ravintokasvit eivät siirry yhtä nopeasti.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 29.7. kello 23 saakka.
Lue lisää:
Hyttyskesä alkoi räjähdysmäisesti – tutkijan mukaan edessä on yksi itikkapitoisimmista kesistä