Markku Kostiainen levittää pöydälle nipun työ- ja elinkeinotoimistosta kevään aikana saamiaan kirjeitä. Niiden lukeminen saa miehen hiiltymään.
– TE-toimiston mukaan työllistyn täysipäiväisesti äitini omaishoitajana. Oikeasti äidin hoito ei ole kokopäiväistä. Hoito olisi mahdollista järjestää työssäkäynnin ohessa, mutta TE-toimistolle ei kelpaa mitkään selvitykset, Kostiainen puuskahtaa.
Kostiaista suututtaa TE-toimiston arvio, että omaishoitajuus estää häntä ottamasta vastaan kokopäiväisen työn. Päätöksestä seuraa, että Kostiainen ei voi olla työtön työnhakija, eikä hän voi saada työttömyyskorvausta. Eikä muitakaan työttömyysetuja.
– Helmikuussa tuli päätös, että en ole enää oikeutettu saamaan ansiosidonnaista työttömyystukea. Lisäksi uhkana on, että jo maksettua ansiosidonnaista peritään takaisin. Ainoa perustelu on äitini omaishoitajuus, Kostiainen kertaa papereista.
Viranomaiset eivät keskustele keskenään
Erityisen paljon Kostiaista suututtaa kahden viranomaisen ristiriitaiset arviot. TE-toimisto on pitänyt ratkaisunsa voimassa, vaikka Kostiainen on saanut omaishoitoa valvovalta sote-piiriltä lausunnon, että äidin hoito ei estä ottamasta vastaan kokopäivätyötä.
Lausunnossa myös luvataan, että Eksoten kotihoito voi aloittaa Kostiaisen äidin hoidon vuorokauden varoitusajalla, jos hän työllistyy.
Ensimmäisen lausunnon jälkeen sote-piiri kirjoitti vielä toisen lausunnon, jossa sama asia on sanottu aiempaa suorasanaisemmin.
Lausunnon ydinkohta on kirjoitettu muotoon: "Omaishoitaja ei työllisty kokopäiväisesti omaishoitajan tehtävässään, eikä omaishoitajana toimiminen estä omaishoitajaa ottamasta vastaan hänelle tarjottua työtä".
– TE-toimisto sanoo toista ja Eksote toista. Tuntuu kuin olisin lasten potkupallo, jota potkitaan puolelta toiselle.
Jälkimmäiseen Eksoten lausuntoon Kostiainen ei ole vielä saanut TE-toimistosta vastausta.
Omaishoitajuus lisää köyhtymisen riskiä
Omaishoitajaliiton mukaan Kostiainen ei ole toimeentuloloukussaan yksin.
– Omaishoitajilla on suuri vaara luisua tilanteeseen, jossa he eivät saa riittävää toimeentuloa, sanoo toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen Omaishoitajaliitosta.
Liitolla on vuosien varrelta tiedossa Kostiaisen tilanteeseen vertautuvia tapauksia, jossa työvoimaviranomainen on arvioinut omaishoitajuuden kokopäivätyöksi ja evännyt sillä perusteella oikeuden työttömyysturvaan.
Omaishoitajaliitto on pyrkinyt saamaan tilanteeseen parannusta viimeksi tänä vuonna yhdessä muun muassa Työttömien Keskusjärjestön kanssa julkaistussa kannanotossa. (siirryt toiseen palveluun)
Liiton julkaisuissa omaishoitajuutta kuvataan miljardiluokan kysymykseksi. Väite perustuu laskelmiin siitä, miten kalliiksi omaishoidettavien hoidon ja palveluiden järjestäminen yhteiskunnalle tulisi, jos heillä ei olisi omaa läheistä huolehtimassa arjesta.
Tervosen mukaan omaishoitajuutta seuraavista toimeentulovaikeuksista kärsivät useimmiten naiset. Naiset toimivat miehiä enemmän omaishoitajina.
Kunnan tai sote-piirin kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia on vajaat 50 000. Heistä noin 21 000 on työikäisiä, alle 65-vuotiaita.
On tavallista, että omaishoitaja on jossain vaiheessa työtön työnhakija. Heitä kohdellaan Omaishoitajaliiton kokemuksen mukaan epätasa-arvoisesti sen mukaan, missä TE-toimistossa asia ratkaistaan.
Ratkaisun takana voi olla yksi TE-toimiston asiantuntija
Kostiaisen oikeus työttömyysturvaan arvioitiin kevään aikana Kaakkois-Suomen TE-toimistossa. TE-toimiston tehtävänä on antaa niin sanottu työvoimapoliittinen lausunto eli arvio siitä, pystyykö hakija yhdistämään ansiotyön ja omaishoitajuuden.
Lausunto velvoittaa työttömyystuen maksajan eli työttömyyskassan tai Kelan noudattamaan sitä.
Palvelujohtaja Tuija Luodelahti Kaakkois-Suomen TE-palveluista ei ota kantaa yksittäisen asiakkaan tilanteeseen. Hänen mukaansa käytäntönä on, että työvoimapoliittisen lausunnon tekee TE-toimiston asiantuntija, joka halutessaan voi pohtia ratkaisua yhdessä muiden asiantuntijoiden tai esihenkilön kanssa.
Luodelahden mukaan suurin painoarvo arviota tehtäessä annetaan omaishoitajan omalle selvitykselle mahdollisuudestaan ottaa työtä vastaan.
– Henkilön oma arvio siitä, että pystyykö hän ottamaan kokoaikatyötä vastaan, on merkittävä, Luodelahti painottaa.
Lisäksi omaishoitajan on hyvä kertoa konkreettisesti, miten vaihtoehtoinen hoitopaikka tai hoitaja on järjestetty.
– Sote-piirin lausunto tai hoito- ja palvelusuunnitelma voi tukea asiakkaan omaa selvitystä valmiudestaan vastaanottaa kokoaikatyötä, Luodelahti kertoo Kostiaisen sote-piiriltä pyytämien lausuntojen merkityksestä.
Äiti asuu lähellä omassa asunnossaan
Kostiainen ryhtyi yli 80-vuotiaan muistisairaan äitinsä omaishoitajaksi viime syksynä. Äiti Raili Kostiainen asuu itsekseen kerrostaloasunnossa Lappeenrannan keskustassa. Markku Kostiaisen oma koti on lyhyen matkan päässä.
Äiti on hyvässä fyysisessä kunnossa ja pystyy esimerkiksi lähtemään yksin kävelylle sauvojen kanssa. Yhdessä kaksikko nauttii muun muassa mökillä käymisestä.
Etenevä muistisairaus on vaikuttanut erityisesti lääkityksestä huolehtimiseen. Nyt lääkkeiden antaminen on omaishoitaja-pojan vastuulla.
Oma työllistyminen on Kostiaisen mukaan osoittautunut vaikeaksi. Hän kertoo tuntevansa itsensä 54-vuotiaana ulkopuoliseksi nykyaikaisilla työmarkkinoilla. Alkuperäiseltä koulutukseltaan hän on insinööri.
Parhaillaan Kostiainen toipuu polven tekonivelleikkauksesta sairauslomalla. Sairausloman loppuessa kesän jälkeen Kostiaisella on edessään vaikea valinta. Onko hänen luovuttava äidin omaishoitajuudesta, jotta voisi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
Edellisen työttömyysjakson aikana hän haki useita työpaikkoja, mutta ei päässyt haastatteluihin asti. Hän olisi halukas pääsemään työttömille työnhakijoille suunnattuun koulutukseen.
Autosta luopuminen voi vaikeuttaa työnhakua
TE-toimiston helmikuisen päätöksen jälkeen Markku Kostiaisen toimeentulo romahti. Hän saa toimeentulotukea, asumistukea ja omaishoidon palkkion. Sen suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella.
Kostiaisen äidin hoidon tarve on arvioitu kevyimpään eli ykkösluokkaan, jossa palkkio on 415 euroa kuukaudessa.
– Siitä verot pois, niin käteen jää 303 euroa kuukaudessa. Joka katsotaan, että on minun pääasiallinen työni, Kostiainen selventää.
Yksi iso huolenaihe Kostiaisella on, että TE-toimiston mainitsema ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen takaisinperintä todella toteutuu. Nykyisistä tuloista ei ole mitään mahdollisuutta panna osaa sivuun takaisinperintää varten.
– Jos omaishoitajuudesta on seurauksena ulosotto, niin eihän tämä ihan oikein mene.
Myös nykyisen asunnon ja auton pitäminen huolettavat. Autosta luopuminen vaikeuttaisi Kostiaisen mukaan työnsaannin mahdollisuuksia huomattavasti.
Palveluja keskitetään yhteen TE-toimistoon
Työ- ja elinkeinoministeriö ei tunnista Omaishoitajaliiton kritiikkiä, että työttömyysturvan päätökset vaihtelisivat sen mukaan, missä TE-toimistossa asia on käsitelty. Hallitussihteeri Eeva Vartio työ- ja elinkeinoministeriöstä vastaa, että kunkin työnhakijan tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti työttömyysturvalain säännösten mukaisesti.
– TE-toimistoilla on työttömyysturva-asioissa tukenaan valtakunnallisesti keskitetty oikeudellinen neuvonta, Vartio lisää.
Pohdinta käsittelypaikan vaikutuksesta päätökseen jää joka tapauksessa pian historiaan, sillä TE-toimistot keskittävät osan palveluistaan syksyllä Uudellemaalle. Lokakuusta alkaen arvion omaishoitajan oikeudesta työttömyysetuuteen tekee Uudenmaan TE-toimisto riippumatta siitä, millä paikkakunnalla työnhakija asuu.
– Keskittämisen tavoitteena on, että käsittelyajat ja ratkaisukäytännöt ovat entistä yhdenmukaisempia, perustellaan uudistusta työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa. (siirryt toiseen palveluun)
Keskustella aiheesta 24.7. kello 23 saakka.
Juttua täsmennetty 23.7.2021 klo 13.51. Puolen välin tienoilla olleesta työvoimapoliittisesta osuudesta on poistettu kohta, jossa luki "ilman toisensuuntaisen tulkinnan mahdollisuutta".