Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet arvioi Ylen aamussa, että yläkouluikäisten, eli 12–15-vuotiaiden lasten ja nuorten rokottaminen koronavirusta vastaan voidaan aloittaa yhtäaikaa koulujen alkamisen kanssa.
Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yläkouluikäisten rokottamista suosittelevat lausunnot ovat nyt sosiaali- ja terveysministeriössä lausuntokierroksella, ja ministeriön päätöstä asiasta odotetaan elokuun alkupuolella.
Koulut alkavat noin kolmen viikon kuluttua ja Rämetin mukaan silloin luontevaa olisi antaa rokotukset kouluterveydenhuollon avulla, vaikka kunnat tosin itse päättävät miten rokotukset toteutetaan.
Nuorten ja lasten rokottamisesta on monta hyötyä
Rämet itse suosittelee lasten ja nuorten rokottamista lämpimästi.
– Ihan yläkoululaisten oman terveyden vuoksi. Tiedetään, että akuuttivaiheessa tauti on sitä lievempi, mitä nuoremmasta on kyse, eli tyypillisesti 12–15-vuotiaiden taudit ovat lieviä, mutta tiedetään, että noin kaksi tuhannesta on tarvinnut Suomessakin erikoissairaanhoitoa.
– Merkityksellistä on myös välillinen hyöty, eli epidemiaa pystytään painamaan pienemmäksi, jolloin he eivät ole asettamassa vaaraan omia lähimmäisiään, jotka mahdollisesti kuuluvat riskiryhmään: omia isovanhempiaan tai vaikka linja-autossa, jossa voi olla joku, joka ei oman sairautensa tai lääkityksen vuoksi saa rokotteesta suojaa.
– Sitten on hyvä muistaa, että rajoitustoimet ovat kohdistuneet 12–15-vuotiaisiin. Harrastukset ovat olleet tauolla ja on ollut etäkoulua. Jos rokottamisella voidaan karsia tämä riesa, niin siitä on suuri hyöty. Eli on monta hyvää syytä rokottaa tämän ikäisiä, Rämet luettelee.
Lapsi voi itse päättää rokottamisestaan
Valtioneuvoston kesäkuussa tekemässä Kansalaispulssi-kyselytutkimuksessa noin 75 prosenttia koululaisten vanhemmista suhtautuu lastensa rokottamiseen suopeasti. Rämetin mukaan prosenttiluku on odotettu, mutta hän arvioi, että rokotusten edetessä niiden suosio tyypillisesti kasvaa.
Rokotepäätös on Rämetin mukaan kuitenkin lapsella itsellään.
– Tässä on hyvä muistaa, että huoltajan mielipide on tietenkin tärkeä näkemyksen muokkaajana ja tiedonlähteenä, mutta 12–15-vuotiaat ovat lähtökohtaisesti jo itse kykeneviä itse tekemään päätöksen rokotteen ottamisesta, Rämet sanoo.
– Ei ole tiettyä ikärajaa, mistä kohtaa päätösvalta tulee, mutta mitä kypsempi nuori on kyseessä, sitä keskeisempi on oma päätös.
– Lähtökohtaisesti se on lapsi, joka päätöksen tekee. Tottakai huoltajat ja perheet ovat tärkeitä sen suhteen, minkälaista tietoa lapsille annetaan. Ja tottakai lapsi tekee päätöksen tietoon pohjaten, kuten meistä itse kukin.
Alakouluikäisen rokotukset voivat alkaa vasta alkuvuodesta
Rämetin mukaan parhaillaan tutkitaan rokotteen antamista alakouluikäisille lapsille.
Rämet kertoo, että kun amerikkalaistutkimusten mukaan rokote toimii aikuisilla, yli 16-vuotialla ja 12–15-vuotiailla, niin voidaan olettaa, että se toimii nuoremmillakin. Suoraan niin ei voi kuitenkaan tietää, joten asia pitää tältä osin vielä tutkia.
– Yli 5-vuotiaiden tuloksia odotettavissa syyskuun kieppeillä, sen jälkeen tarvitaan Euroopan lääkeviraston EMA:n myyntilupa. Sitten kansallisen rokoteryhmän alaryhmä tekee suosituksen ja sitten THL kommentoi asiaa STM:lle, joka sitten tekee asetusmuutoksen. Käytännössä alakoululaisten osalta puhutaan kevätlukukaudesta.
Lasten ja nuorten eristäminen nyt olisi epäreilua
Vieläkö syksyllä joudutaan tinkimään harrastuksista ja käymään etäkoulua?
– Yläkoululaisten kohdalla asia ratkeaa rokotuksilla. En haluaisi nähdä, että heihin kohdistetaan rajoitustoimia. Alakoululaisten kohdalla tilanne on eri, sillä syyslukukausi mennään ilman rokotteita, Rämet sanoo.
– Tiedetään hyvin, että lapsilla akuutti tauti on lievä, vaikeita tapauksia on äärimmäisen vähän, jos lainkaan. Toisaalta tiedetään, että jos ei saa harrastaa, ei ole sosiaalisia kontakteja ja on etäkoulua, se on haitallista lapselle, sekin on ihan varma.
Rämetin mukaan pitää pohtia mitä karanteeneilla ja etäkoululla tavoitellaan.
– En haluaisi nähdä, että niillä suojeltaisiin rokottamattomia aikuisia, se ei olisi reilua.
Voit keskustella aiheesta 24.7. kello 23 asti.
Lue myös: