Viime viikkoina Valko-Venäjällä riippumattomien journalistien ja kansalaisaktivistien pidätykset ovat entisestään kiihtyneet.
Ihmisoikeusjärjestö Viasna sanoo, että viranomaiset ovat tehneet yli 200 kotietsintää journalistien ja aktivistien koteihin tässä kuussa. Torstaina pidätettiin 11 aktivistia.
Valko-Venäjää itsevaltaisesti johtavan Aljaksandr Lukašenkan hallinto on viime kuukausina pyrkinyt murskaamaan kaiken oppositiohenkisen toiminnan maassa.
Viime viikon keskiviikkona viranomaiset tekivät laajamittaisesti ratsioita useita kansalaisjärjestöjä ja oppositioryhmiä vastaan eri puolilla Valko-Venäjää.
Pidätetyiksi joutuivat muun muassa ihmisoikeusjärjestö Viasnan johtajat, Ales Bjaljatskin, Valjantsin Stefanovitšin, Uladzimir Labkovitšin ja hänen kumppaninsa Nina Labkovitšin, sekä muita aktivisteja.
Meneillään näyttää olevan jopa Valko-Venäjän mittakaavassa laajamittainen hyökkäys yhteiskunnallisia järjestöjä vastaan.
– Se on täydellinen kansalaisyhteiskunnan puhdistus, Freeunion.online-sivuston perustaja Marina Vorobei sanoi brittiläisellä The Guardian -lehdelle.
– Kansalaisjärjestöt ovat aina olleet painostuksen kohteen Valko-Venäjällä… mutta tällaisia ratsioita, pidätysten ja takavarikkojen aaltoa ei ole koskaan nähty voittoa tuottamattomalla sektorilla.
Tapahtumia on jo luonnehdittu kansalaisjärjestöjen mustaksi viikoksi.
Viime elokuun kiistanalaisten presidentinvaalien jälkeen Valko-Venäjällä puhkesi laajoja mielenosoituksia, joissa vaadittiin rehellisiä vaaleja ja Lukašenkan eroa.
Lukuisia oppositiopoliitikkoja on kohdannut joko vankeus tai maanpako. Muun muassa opposition presidenttiehdokas Svjatlana Tsihanouskaja joutui lähtemään maanpakoon.
Toimittajat tulilinjalla
Valko-Venäjän journalistiyhdistyksen BAŽ:n mukaan viranomaiset tekivät jo toisen kerran tässä kuussa etsinnän freelance-toimittaja Tanja Smotkinan asunnossa Hlybokajen kaupungissa ja pidättivät hänet kuulusteluja varten epäiltynä selkkauksen lietsomisesta.
Yhdysvaltain rahoittamalle RFE/RL-medialle työskennellyt Ina Studzinskaja pidätettiin viime viikolla. Torstaina hän julisti syömälakon protestina sille, että viranomaiset eivät antaneet hänen tavata asianajajaansa, journalistiyhdistys kertoo.
Yhdistyksen varajohtaja Boris Goretski kertoi uutistoimisto AP:lle, että Studzinskaja on sellissä ilman patjaa ja valoja pidetään päällä kellon ympäri.
Kaikkiaan ainakin 31 valkovenäläistä journalistia on vangittuna odottamassa oikeudenkäyntiä tai jo suorittamassa tuomiotaan.
Journalistiyhdistyskin lakkautusuhan alla
Ihmisoikeusjärjestö Viasna kertoo, että torstaina oikeusministeriö lakkautti kaikkiaan 23 kansalaisjärjestöä.
Valko-Venäjän oikeusministeriö pyysi keskiviikkona maan korkeinta oikeutta lakkauttamaan Valko-Venäjän journalistiyhdistyksen BAŽ:n.
Perusteluna olivat virheet sen toimiston vuokra-asiakirjoissa. Yhdistys sanoo, että se ei ole voinut toimittaa vaadittuja asiakirjoja vastatakseen valitukseen, koska sen päämaja on ollut sinetöitynä kiinni sitten viime viikon poliisiratsian.
Yhdistys perustettiin vuonna 1995 ja sen jäseninä on parhaillaan 1 204 journalistia. Se on Valko-Venäjän suurin ja arvostetuin journalistiyhdistys ja se on Kansainvälisen journalistiliiton IFJ:n jäsen.
– Tämä on totaalinen puhdistus. Oikeusministeriö ei edes yritä kunnioittaa mitään etikettiä, yhdistyksen johtaja Andrei Bastunets sanoi AP:lle.
Hän arvioi, että yhdistys puolustautuu kaikin laillisin keinoin, vaikka tilanne vaikuttaa epätoivoiselta.
PENin tilit jäädytettiin
Torstaina ministeriö pyysi oikeutta sulkemaan Valko-Venäjän PEN-keskuksen, jonka puheenjohtaja on Nobel-palkittu kirjailija Svetlana Aleksijevitš.
Aleksijevitš on myös opposition koordinointineuvoston jäsen. Hän lähti maasta viime vuonna sen jälkeen, kun hänet oli kutsuttu valtiollisen rikostutkimusviraston kuultavaksi.
Aiemmin tällä viikolla viranomaiset sulkivat PEN-keskuksen pankkitilit.
– PEN-keskuksen sulkeminen kuvastaa ylipäätään katastrofaalista tilannetta maassa, kun viranomaiset yrittävät välittömästi vaientaa jokaisen, järjestön varajohtaja Tatsjana Njadbai sanoi uutistoimisto AP:lle Minskistä.
– Mutta jopa tässä pelon ja sortotoimien ilmapiirissä jatkamme taistelua ja esitämme valituksen viranomaisten toimista.
Haaviin jäävät nyt kaikenlaiset järjestöt
Viranomaisten kohteeksi näyttävät joutuvan myös järjestöt, jotka keskittyvät perinteiseen hyväntekeväisyystoimintaan.
Viime viikolla poliisi teki ratsian Imena-järjestön toimistoon ja johtavien jäsenten koteihin. Järjestö pitää verkkosivustoa, jonka kautta kerätään joukkorahoitusta sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen.
Sen hankkeissa muun muassa rahoitetaan koteja syöpää sairastaville lapsille ja kotiväkivallasta kärsiville lapsille, kerätään apua kodittomille ja tuetaan koronapandemiaa vastaan taistelevia sairaanhoitajia.
Imenan perustaja Katerina Sinjuk kertoi The Guardianille, ettei hän voi puhua tutkinnasta, koska hänen oli pitänyt allekirjoittaa vaikenemissopimus. Järjestön pankkitilit on jäädytetty.
– Me autamme ihmisiä vaikeissa tilanteissa riippumatta heidän poliittisista näkemyksistään. Me emme kysy, mitä heidän kantansa ja suuntautumisensa ovat. Se on hyväntekeväisyystyön idea, Sinjuk sanoi Guardianille.
Opiskelijoille kovia tuomioita
Oikeudenkäynnit mielenosoituksiin osallistuneita vastaan jatkuvat.
Viime viikon perjantaina tuomioistuin langetti vankeustuomioita niin sanotussa opiskelijoiden tapauksessa. Kymmenen opiskelijaa ja yksi opettaja saivat kahden vuoden ja kuuden kuukauden tuomiot yleisen järjestyksen häiritsemisestä, yhdelle opiskelijalle määrättiin kahden vuoden tuomio. Heidät pidätettiin marraskuussa.
Valko-Venäjän valtionyliopiston opiskelija Ilja Trahtenberg sanoi, että tuomion on tarkoitus tukahduttaa protestiliike.
– Minä säilyn vapaana ihmisenä, koska kykenen ajattelemaan itsenäisesti,vankeuteen tuomittu Trahtenberg sanoi oikeudessa uutistoimisto AFP:n mukaan.
– Olen loukkaantunut mutta en peloissani, opiskelija Anastasija Bulybenko sanoi oikeudessa AFP:n mukaan.
– Me olemme tuleva suvaitsevaisuuden ja vapauden sukupolvi, tämän maan tulevaisuus.
Opiskelijat ovat olleet Lukašenkan vastaisten protestin eturintamassa. Amnesty Internationalin mukaan satoja opiskelijoita on pidätetty ja yli 150 on erotettu oppilaitoksista.
EU tiukensi pakotteita, Lukašenka päästää siirtolaisia Liettuaan
EU:n suhtautuminen Lukašenkaan koventui, kun Valko-Venäjä pakotti Ryanarin lennon laskeutumaan Minskiin toukokuussa, jotta viranomaiset pääsivät pidättämään koneessa olleen aktivistin ja journalistin Raman Pratasevitšin.
EU:n asettamat uudet pakotteet rajoittavat bensiinin ja tupakkatuotteiden sekä potaskan eli kaliumkarbonaatin kauppaa. Valko-Venäjä on yksi muun muassa lannoitteena käytettävän potaskan suurimmista tuottajista.
Lisäksi EU kielsi sellaisten tuotteiden viennin, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Valko-Venäjä suljettiin EU:n pääomamarkkinoilta ja EU-yhtiöt eivät saa tehdä sopimuksia Valko-Venäjän hallituksen kanssa.
Ilmeisenä vastatoimena pakotteista Valko-Venäjä on alkanut päästää satoja Aasiasta ja Afrikasta Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia Liettuan rajan yli.
Yhdysvalloissa vieraillut oppositiojohtaja Tsihanouskaja pyysi Yhdysvaltain viranomaisia asettamaan pakotteita Valko-Venäjän potaska-, öljy- ja terästeollisuuden yhtiöille. Nämä olisivat todellinen isku Lukašenkalle, Tsihanouskaja sanoi toimittajille tiistaina.
Aiheesta aiemmin:
Aiheesta muualla:
The Guardian: Belarus NGOs condemn government crackdown after ‘black week’ of raids 23.7.2021
IFEX: Belarus: Justice Ministry files lawsuit seeking the closure of the Belarusian Association of Journalists 22.7.2021
Human Rights Watch: Belarus: Unprecedented Raids on Human Rights Defenders 15.7.2021