Uudessa-Seelannissa muutamia kymmeniä pieniä lapsia on joutunut sairaalahoitoon RS-virusinfektioiden takia, kirjoittaa brittilehti The Guardian. RS-virus voi aiheuttaa hengitystieinfektion kaiken ikäisille, mutta se on erityisen merkittävä infektioiden aiheuttaja varsinkin imeväisille ja pienille lapsille. Infektion aiheuttama keuhkokuume tai ilmatiehyiden tulehdus voivat johtaa hengitysvaikeuksiin.
Uudessa-Seelannissa infektioryppään uskotaan johtuvan koronarajoitusten tuomasta immuniteettivajeesta. Kun rajoituksilla ja hygieniatoimilla on suojauduttu koronaa vastaan, on suojauduttu samalla muilta hengitystieinfektioilta kuten RS-virukselta, selittää immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta.
– Immuniteettia ei ole kehittynyt, kun lapset, raskaana olevat tai imettävät naiset eivät ole sairastaneet infektiota. Immuniteettivaje voi heijastua suurempana infektiomääränä, jos virus pääsee leviämään.
Meri sanoo, että RS-virus kiertää myös Suomessa joka vuosi, mutta infektioita todetaan enemmän joka toinen vuosi. Vuonna 2018 tapauksia oli noin 8 000, vuonna 2019 noin 4 400 ja viime vuonna noin 5 900, selviää THL:n tilastoista.
– Pienet lapset ovat aina infektiolle alttiita, mutta tartunnan riski riippuu siitä, miten infektio leviää väestössä ja millaisia kontakteja pienillä lapsilla on. Jos turvatoimenpiteitä ylläpidetään edelleen, se voi jatkossakin vähentää infektioita.
– Näiden lukujen perusteella arvelisin, että Suomessa RS-viruksella ei tulisi aiempaa suurempaa merkitystä olemaan. Aika näyttää. Tämä on niin poikkeuksellinen tilanne, ettei tulevaa voi varmasti ennakoida.
Meri kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi hyvällä hygienialla lapsia pystyy suojaamaan myös RS-virukselta. Jos pienellä lapsella esiintyy hengitysvaikeuksia, tulisi hakeutua lääkäriin.
Nuhakuume voi iskeä ensi talvena tavallista useammin
Samankaltainen, sairastamattomuudesta johtuva immuniteettivaje saattaa koskea kaikkia hengitystieinfektioita, Seppo Meri sanoo. Esimerkiksi nuhakuumetta aiheuttavat rinovirukset eivät ole rajoitustoimien takia kiertäneet tavallisen vuoden tapaan.
Tavallisesti ihminen sairastaa keskimäärin 3–4 erilaista nuhakuumetta vuosittain, mutta ensi talvena viruksen aiheuttamia nuhakuumeinfektioita saattaa esiintyä enemmän, Meri arvelee. Hän ei usko, että infektiot kuitenkaan olisivat tavallista vakavampia.
– Jos kaikki rajoitukset puretaan ja elämä normalisoituu, sairastetaan vähän enemmän tavallisia hengitystieinfektioita, joita vastaan ei ole kehittynyt sairastamisen aiheuttamaa immuniteettia. Suurin osa väestöstä on sairastanut hengitystieinfektioita vain vähän korona-aikana.
Myös influenssakaudet ovat jääneet kahden viime talven aikana niukemmiksi koronarajoitusten takia. Meren mukaan on olemassa uhka, että myös influenssavirusta vastaan on syntynyt immuunivajetta.
Tulevia infektioaaltoja on kuitenkin hankala ennustaa. Aiemmin kesällä Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian ja immunologian professori, ylilääkäri Tuure Kinnunen arvioi, että talven influenssakausi saattaa olla tavallista rajumpi.
Talviaikaan kiertäviä influenssaviruksia vastaan on kuitenkin rokote, Meri muistuttaa.
– Kysymys immuunivajeesta kattaa kaikki hengitysinfektioiden aiheuttajat. Realisoituuko se lisääntyneinä infektioina, sen aika näyttää.