Olympiajoukkueen ylilääkäri Maarit Valtonen valvoo Tokion kisoissa suomalaisurheilijoiden terveysturvallisuutta ja vastaa heidän terveydenhuollostaan. Samalla hän seuraa suurella mielenkiinnolla kesäolympialaisten yleistä infektiotilannetta.
Valtonen on kartoittanut tutkimusryhmänsä kanssa urheilijoiden hengitysteiden virusinfektioita vuodesta 2017 lähtien. Urheilijoilta on kerätty näytteitä Pyeongchangin 2018 talvikisoissa, pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa 2019 ja 2021 sekä Tour de Skillä.
Tokiossa Valtonen voi ottaa koronan poissulkemisen jälkeen urheilijoilta näytteet, jos jollekin tulisi infektio-oireita.
– Meillä on valmius selvittää oireiden syitä koronaa tarkemmin, jos jotain infektiorintamalla tapahtuisi, Valtonen kertoo.
Koronapandemia on kuitenkin sekoittanut maailman ja samalla suomalaistutkijoiden virusjahdin.
Pyeongchangissa 45 prosentilla ja vuotta myöhemmin Seefeldissä 38 prosentilla urheilijoita oli kisoissa hengitystieoireita silloisista varotoimista huolimatta. Sitten kehiin asteli korona, joka käytännössä selätti muut virukset.
Tartuntoja ei tule jos ihmiset eivät kohtaa
Tänä keväänä Oberstdorfin MM-kisoissa suomalaisilla ei ollut yhtään oireista infektiota, kun käytössä olivat pandemian takia kehitetyt varotoimet.
– Ei ollut yhtään tautia. Otimme reissun aikana kolme kertaa näytteitä kaikista joukkueen jäsenistä, ja ne ovat nyt Turun yliopistossa analyysissä. Selvitämme, oliko meillä siellä oireettomia tartuntoja, Valtonen vahvistaa.
Korona muokkasi globaalisti ihmisten arkea ja tapoja. Samalla pandemian varotoimet siivosivat liikenteestä muut pöpöt. Suomalaistutkijat havaitsivat muutoksen sekä urheilijoissa että verrokkiryhmässä.
– Korona on todistanut, ettei tartuntoja tapahdu, jos ihmiset eivät kohtaa, Valtonen toteaa.
Ankara harjoittelu voi tehdä urheilijasta alttiimman hengitystieinfektioille, mutta koronasäännöt ovat hillinneet myös muiden sairauksien leviämistä.
– Urheilijakin pystyy välttämään infektion. Mutta lähtökohtaisesti se edellyttää, että näitä lähikontakteja mahdollisiin virustartunnan saaneisiin ei tulisi. Oikeassa elämässä se on haastavaa, Valtonen korostaa nykytilanteen poikkeuksellisuutta.
Edessä odottaa paluu arkeen
Valtonen uskoo, että Tokion olympialaiset vahvistavat Oberstdorfin kokemuksia.
– On hyvin mahdollista, ettei täällä tule tauteja. Sairastumisen todennäköisyys on pieni, jos koronatilanne hallitaan. Hengitystieviruksia on niin vähän liikkeellä ja varotoimet ovat tiukat, Valtonen sanoo.
Edessä on paluu arkeen ennemmin tai myöhemmin. Se avaa taas portit muille viruksille.
– On selvää, että koronan arkirutiineihin tuomilla tavoilla on iso merkitys, mutta vasta aika näyttää koko todellisuuden, Valtonen korostaa.
Normaalioloissa ihmisten kanssakäyminen ja myös "holtittomuus" lisääntyvät, mikä saa virukset vauhtiin. Eivätkä suomalaisurheilijat voi eristäytyä pysyvästi muusta maailmasta kuplaansa.
– Elämää täytyy myös saada elää. Voisimme arvokisoissa sulkea kaikki huoneisiin ja tuoda ruoat oven taakse, mutta suorituskyvyssä näkyy myös psyykkinen hyvinvointi ja elämän kokonaisuus, Valtonen muistuttaa.
Eli varotoimien teho flunssan ehkäisyssä selviää todenteolla vasta, kun korona hellittää ja vapauttaa muut virukset tehtäviinsä.
Lue myös: