Suomi on selvinnyt koronakurimuksesta monella mittarilla pelättyä paremmin. Yksi tärkeä mittari on työllisyys. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä kasvoi selvästi kesäkuussa. Suomen työllisyysaste on nyt 72,4 prosenttia, kun tarkastellaan kausivaihtelusta puhdistettuja lukuja.
Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 121 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä 7 000 enemmän.
Myös monet yritykset ovat kertoneet tiistaina hyvästä tuloksesta. Kansalaisilla on jäänyt myös Suomen Pankin arvion mukaan pakollisen kotoilun jälkeen yhdeksän miljardia euroa sukanvarteen.
Marinin hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja velanoton kasvun taittumista vuosikymmenen puolessavälissä.
Kysyimme kolmelta talousasiantuntijalta, miksi talouden mustat pilvet hälvenivat ja työllisyysaste harppasi näin nopeasti.
Kysymyksiin vastasivat alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimitusjohtaja Aki Kangasharju Etlasta ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajana elokuussa aloittava professori Mika Maliranta.
1. Työllisyys nousi kesäkuussa yli 72 prosentin rajan, miten tässä näin kävi?
2. Mitkä ovat tällä hetkellä työllisyyden kannalta suurimmat uhkakuvat ?
3. Millaisia päätöksiä hallituksen pitäisi tehdä, että tästäkin vielä noustaan?
Elina Pylkkänen
1. Talouskasvu on lähtenyt hyvin käyntiin ja se tarkoittaa sitä, että työvoiman kysyntä on kasvanut. Työvoimaa on myös tarjolla: meillä on työttömiä työnhakijoita yli 300 000. Se tarkoittaa sitä, että työllisyys lähtee kohisten kasvuun. Koronavuonna moni täydensi opintojaan eikä hakenut töitä, nyt he hakevat.
2. Kyllä se koronapilvi siellä taivaalla edelleen on. Se välillä vahvistuu ja välillä heikkenee. Koronarajoitukset verottavat palveluja ja liike-elämän kysyntää. Tällä hetkellä sekä työttömien että työllisten määrä lisääntyy.
3. Työvoiman kysyntään on vastattava työvoiman tarjonnalla. Kaikille työnhakijoille pitäisi löytää työpaikka. Avointen työpaikkojen määrä on nyt niin valtava, että on tärkeätä, että näihin löytyy nyt tekijät. Muuten se patouttaa meidän talouttamme.
Aki Kangasharju
1. Se johtuu siitä, että taloutta avataan ja myös palvelusektori pääsee palaamaan kohti normaalia. Nyt täytyy muistaa, että lomautetut lasketaan myös työllisiksi, että tämä ei ole siinä mielessä normaalia tervettä taloutta vieläkään.
2. Suurin uhkakuva on, että virus tekee sellaisen mutaation, että taloutta ei päästäkään avaamaan. Se on lyhyen aikavälin ongelma. Vähän pitemmän aikavälin ongelma on se, että me olemme saavuttaneet tietyn työllisyysasteen, mutta jos me emme kykene tekemään lisää työllisyystoimia, tästä ei päästä ylöspäin.
Ja jos työllisyys ei tästä parane ja julkinen talous ei nouse, meidän täytyy ryhtyä leikkaamaan julkista taloutta.
3. Minun odotukseni ovat todella matalat. Juna meni, hallitus on rahansa käyttänyt, mutta ei ole tehnyt sellaisia työllisyystoimia, joilla tienattaisiin julkisia rahoja.
Tärkeitä päätöksiä on lykätty ja nyt kesän aikana on tullut todella huolestuttavia viestejä hallituksen riveistä, että vieläkään ei tarvitsisi tehdä päätöksiä. Luulen, ettei tämä hallitus niitä kykene tekemään. Jos niitä ei syksyllä tehdä, niin ei niitä myöhemminkään tehdä, koska kohta on enää vuosi seuraaviin vaaleihin.
Mika Maliranta
1. Kun muistellaan pahimpia skenaarioita, voimme huokaista helpotuksesta.Tähän on neljä syytä: on keksitty rokote, joka tehoaa hyvin.
Sen lisäksi valtiovalta panostaa yritystukiin ja työpaikat ovat säilyneet.
Kolmas Suomen vahvuustekijä on lomautusjärjestelmä. Kun töitä ei ole, työnantaja voi lomauttaa ja säästää työvoimakuluja. Kun työtilanne paranee, työntekijät voidaan kutsua töihin.
Väliaikaista helpotusta tuo se, että kotitalouksilla on tilillään rahaa ja niitä on ryhdytty käyttämään.
2. Pelkona on se, tuleeko uusi virusvariantti, jonka takia joudutaan uudelleen tähän myllytykseen. Se tarkoittaisi sitä, että työllisyys kääntyisi taas huonompaan suuntaan.
Tärkeätä on, että syntyisi tuottavia ja muutenkin laadukkaita työpaikkoja, koska meidän hyvinvointimme rakentuu pitkälle niiden varaan.
3. Panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen. Nyt on aika keskittyä työpaikkojen laadun kehittämiseen.
Voit keskustella aiheesta 28.7. kello 23 saakka.