Katja Nousiainen on käymässä työpaikalla puolentoista vuoden tauon jälkeen. Työtä palkka- ja HR-asiantuntijana on voinut tehdä kotoa käsin koko korona-ajan.
Konttorilla ei juuri työkavereita näy, vaikka Askon entiseen huonekalutehtaaseen Lahdessa remontoitu toimisto tarjoaa viihtyisät punatiilien kehystämät tilat. Taloushallinnon palveluja tarjoavan Rantalaisen henkilökunta on etätöissä tai kesälomalla.
Nousiainen haluaa jatkaa etätöissä korona-ajan jälkeenkin. Hän on mielestään etätöissä tehokkaampi.
– Olen ajatellut sellaista rytmiä, että 2–3 päivää viikossa olisin toimistolla ja loput etänä.
Nousiainen on myös firman pääluottamushenkilö. Hänen mukaansa useimmat työntekijät haluavat tehdä päivän tai pari viikosta etätöitä.
– Monet kaipaavat sosiaalisia kontakteja ja työyhteisöä. Kyselyssä yli 90 prosenttia toi esille, että työyhteisössä oleminen on tosi tärkeää.
Pelisääntöjä on pohdittu työntekijän edustajien ja kuuden luottamushenkilön neuvottelukunnassa. Työntekijät voivat päättää etä- ja lähitöistä varsin vapaasti. Asiakkaita tavataan kuitenkin toimistolla.
Yli kolmasosa lisäisi etätöitä, mutta moni on myös kyllästynyt
Monilla työpaikoilla valmistaudutaan siihen, että korona-ajan jälkeenkin osa työstä tehdään etänä.
Etätyön tekeminen koronan hellitettyä jakaa vastaajia Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä. 35 prosenttia työntekijöistä haluaisi jatkossa tehdä etätöitä aiempaa enemmän, mutta toisaalta melkein yhtä suuri joukko ei halua lisää etätöitä.
Vuosi sitten heinäkuussa etätyön suosio oli huipussaan, kun peräti 56 prosenttia halusi lisätä etätyötä aiemmasta, joten sen jälkeen moni on myös kyllästynyt etätyöhön.
Työpaikalle paluuta suosivien määrä on pysynyt samalla tasolla, mutta entistä useampi ei osannut sanoa kantaansa.
Työpaikoilla pohditaan nyt mikä olisi etä- ja lähityön sopiva suhde ja kuinka tarkasti sitä pitää säädellä.
Ylen kyselyn perusteella etätyötä tehneistä kolmasosa haluaisi jatkossa tehdä etätöitä yli puolet työajastaan. Lähitöissä enemmän kuin puolet ajasta viettäisi 24 prosenttia ja runsas 20 prosenttia haluaisi tehdä yhtä paljon molempia.
Ääripäät eli pelkkä etä- tai lähityö eivät ole kovin suosittuja.
Vaikka etätyöstä puhutaan paljon, melkein puolet kansalaisista ei ole tehnyt etätöitä koronakriisin aikana. Vastaajista 52 prosenttia on ollut etätyössä.
Videolla johtaminen vaatii pomoilta opettelua
Vaikka työntekijöillä on halukkuutta etätöihin, kaikki johtajat eivät ole päässeet etätyömoodiin käden käänteessä. Tähän ovat tarttuneet monet johtamiskonsultit.
Tarjolla on vaikkapa Hybridijohtamisen valmennus esihenkilöille, Onnistu etäjohtamisessa, Paikkariippumaton johtaminen ja muita kursseja.
Etätyön johtamisen koulutukset alkoivat jo viime syksynä, mutta nyt edessä on hybridijohtamisen kurssien buumi. Enää ei kouluteta poikkeusoloista selviämiseen vaan työelämän pysyvään muutokseen.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on koonnut eri kouluttajien kurssipaketin etätyön johtamiseen.
Mikä etäjohtamisessa on niin vaikeaa, että siihen pitää kurssittaa?
– Etätyön ja hybridityön maailmassa meiltä johtajilta otetaan osa työkalupakista pois. Meillä ei ole enää paikan päällä haahuilua ja ihmisten kanssa jutustelua, sanoo Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila.
Aalto EE eli Aalto University Executive Education on Aalto-yliopiston omistama liikkeenjohdon palveluja myyvä yritys.
Etäjohtamisessa korostuu Mattilan mukaan se, miten koordinoidaan ja kontrolloidaan pehmeästi, niin että tehokkuus säilyy.
– Lisäksi pitäisi varmistaa se, että ihmiset pystyvät kokemaan merkityksen tuntua, että he näkevät työnsä osana isompaa kokonaisuutta.
Paljon on kyse digitaalisen kommunikoinnin opettelusta.
– Kun toinen on lähellä, on helppo huomata onko kaikki kunnossa. Verkon yli se ei ole niin helppoa, pitää ehkä uskaltaa kysyä rohkeammin, Mattila sanoo.
Bucket list tai jatka tarinaa -leikki etäkokoukseen
Jotkut yritykset ovat tehneet käsikirjoja etäjohtamiseen.
Esimerkiksi Fortumilla on koottu virtuaalisen johtamisen opas, jossa annetaan seikkaperäisiä ohjeita muun muassa päivittäisiin vartin videokokouksiin ja harvemmin pidettäviin pitempiin kokouksiin. Opas on koko henkilökunnan saatavilla intranetissä.
Palaverien mielenkiinnon säilyttämiseksi ehdotetaan esimerkiksi kokoustamista välillä seisaaltaan tai kuvan räpsäisyä ruudulla näkyvistä osallistujista.
Pitkän kokouksen alkuun suositellaan kymmenen minuutin toimintaa murtamaan jäätä. Kukin voi vuorollaan vaikkapa esitellä huonettaan tai valokuvaa videon välityksellä. Opas listaa tähän monia vinkkejä.
Lisäksi tarjolla on lukuisia ryhmäharjoituksia kuten kertomuksen tekeminen niin, että jokainen jatkaa tarinaa vuorollaan. Toisessa harjoituksessa henkilö saa vuorollaan esitellä bucket-listin eli listauksen siitä, mitä haluaisi elämässään tehdä ja kokea. Muut keskustelevat.
Oppaan mukaan harjoitukset luovat yhteishenkeä ja opettavat kuuntelemaan toista.
Fortumin henkilöstöjohtaja Eveliina Dahl kertoo, että opas tehtiin pian etätyöhön siirtymisen jälkeen, kun tiiminvetäjiltä alkoi tulla paljon kysymyksiä muun muassa palaverien rytmittämisestä ja tiimihengen kasvattamisesta.
Muun kuin tiukan työasian puhumisella pidetään Dahlin mukaan yllä luottamusta ja tiimihenkeä digikokousten maailmassa.
– Useinhan tiimin kanssa tehdään muitakin kuin työjuttuja, käydään esimerkiksi tekemässä jotain aktiviteettia tai illallisella tai mennään kaupungille. Oppaalla haluttiin inspiroida esimiehiä, että vaikka ei pystytä näkemään, niin nykyajan työkaluilla pystyy kuitenkin tekemään tiimiyttämistä.
Oppaan keinojen soveltamisen laajuutta tai suosiota ei ole kysytty henkilöstöltä, mutta Dahlin mukaan työntekijät ymmärtävät vapaamuotoisen yhteydenpidon merkityksen. Kun yhteiset kahvitauot ja lounaat jäivät pois, tilalle tuli nopeasti virtuaalikahveja tai viikottaisia puolen tunnin slotteja ei-työasioille.
Fortum aikoo myös kouluttaa johtajat uuteen vaiheeseen.
– Nyt valmistaudutaan siihen, että suurin osa menee hybridimalliin eli osa työajasta tehdään konttorilla ja osa kotona.
Pekka Mattilan mukaan kokousten epävirallinen jutustelu on sosiaalinen liima, jota ei pidä väheksyä. Videokokouksessa tätä ei herkästi ole, vaan se pitää käsikirjoittaa mukaan.
– Kun on vaikkapa tiimin yhteinen kokous, ei suoraan vain rynnätä siihen agendalle koska niin helposti verkossa käy, vaan ensin tehdään jotain, joka korvaa sen normaalin kokouksen hälinän ja jutustelun, joka aloittaa ja lopettaa melkein kaikki kokoukset.
Muun kuin työasian puhuminen videokokouksessa ei ole kaikille luontevaa, jolloin oppaat ja menetelmät ovat hyödyllisiä.
Tilitoimistoissa etätyö oli ennen hyi hyi
Etätyön takia monissa firmoissa pohditaan myös toimitilojen vähentämistä tai ainakin muuntamista niin, että tapaamisiin sopivia tiloja on enemmän ja yksittäisiä työpisteitä vähemmän.
Rantalaisen toimistoneliöt ovat jo vähentyneet, vaikka yhtiö on kasvanut vuoden aikana tuntuvasti yrityskaupoilla.
– Toimitilojen tarve pääkaupunkiseudulla on vähentynyt noin 40 prosenttia lattianeliöissä mitaten eli sen verran tiloista luovuttu, sanoo Rantalaisen yrityskauppojen ja lakiasioiden johtaja Kimmo Martikainen.
Tiloissa säästetään, mutta vastaavasti työntekijöille hankitaan koteihin ergonomisia työpisteitä.
Rantalaisella etätöitä tehtiin ennen koronaakin, vaikka tilitoimistoissa se ei ole kovin yleistä.
– Etätyö ja jopa liukuva työaika ovat olleet hyi hyi tällä alalla. Monet firmat ovat kasvaneet yrittäjän ympärille ja toimineet aika perinteisesti.
Yhtiö työllistää 1100 työntekijää eri puolilla Suomea. Martikaisen mukaan etätyö on suosituinta pääkaupunkiseudulla, sillä muualla työmatkoihin ei tuhraannu yhtä paljoa aikaa.
Myös Martikaisen mukaan etätyö vaatii esimieheltä huomattavasti aiempaa suurempaa aktiivisuutta.
– Johtamisessa korostuu luottamus ja se, että esimiehen pitää aktiivisesti selvittää, ovatko asiat kunnossa. Ei voi luottaa siihen, että jos etätyöntekijältä ei tule viestiä, asiat ovat hyvin. Lisäksi työtehtävien pitää olla selkeitä.
Katja Nousiaisen mukaan etätyöntekijöiden johtaminen vaatii ihmistuntemusta ja pelisilmää. Ongelmia voi myös helposti jäädä huomaamatta.
– Me ollaan niin erilaisia. Toiset toivovat kontaktia viikoittain, toiset ehkä kuukausittain. Se on suuri haaste.
Lue myös: