Stressaavaa ja turhauttavaa.
Näin kuvailee edessä olevaa työmaataan metsänkorjuun ammattilainen Juho Kettunen. Runsaat 11 vuotta metsäkonetta ajanut Kettunen komennettiin raivaamaan kesän toistaiseksi suurimman myrskyn, Aatun, jälkiä.
Pahimmin Pohjois-Savon Tuusniemelle iskenyt Aatu katkoi juhannuksen alla kymmeniä tuhansia kuutioita savolaista metsää. Paikoin puut ovat vaakatasossa kuin kaatuneet dominopalikat.
– Pahimpia ovat tällaiset kohteet, joissa runkoja on sekä pystyssä että maassa. Ja joissa kaikki latvat ovat poikki, Kettunen sanoo.
Kettusen työmaa on kooltaan viitisen hehtaaria. Sen raivaaminen on vähintään puolet hitaampaa kuin vastaavan laajuisen pystymetsän. Tarkan keston ennakointi on hankalaa.
Maassa lojuvat latvat on kerättävä yksitellen tieltä pois. Myös apteeraus eli rungon katkaisukohtien määritys on hidasta ja haastavaa.
– Tämä on kuin palapeliä, jossa pitää keskittyä koko ajan. Kyllä tämä työmotivaatiota kysyy, Kettunen manailee.
Huonoa bisnestä puun korjaajalle
Aatun kaltaiset suuret rajuilmat aiheuttavat joka vuosi päänvaivaa kymmenille suomalaisille puunkorjuuyrityksille. Kun luonnonvoimat kaatavat laajoja metsäalueita, niistä tulee kertaheitolla kiireellisimpiä korjuukohteita.
Itä-Suomessa toimivan Motoajo Oy:n työnjohtaja Ossi Heikkinen kertoo Aatun puhaltaneen yhtiölle lisätöitä noin kuukaudeksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että firman kassaan kilahtaisi lisää rahaa.
– Metsäkoneen kouran läpi kulkee tunnissa vähemmän puukuutioita, kun kyse on myrskymetsistä. Mutta eihän niitä hoitamattakaan voi jättää, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan Motoajon työmaat on suunniteltu aina vähintään kuukaudeksi eteenpäin. Myrskyn sattuessa kiireettömät hakkuut siirtyvät aina myöhemmäksi.
– On siinä melkoinen sumpliminen. Onneksi metsänomistajat ovat ymmärtäväisiä, Heikkinen toteaa.
Tuusniemellä myrskytuhoja riittää raivattavaksi arviolta vuodeksi. Töiden alkua hidastavat joidenkin sahojen ja sellutehtaiden kesätauot.
Rahalliset menetykset mittavia
Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtaja Pekka Sahlman pitää Aatu-rajuilmaa traagisena iskuna Tuusniemelle.
– On tiloja, joiden lähes kaikki metsät ovat kaatuneet. Lisäksi harva ostaja ottaa myrskyn riepottelemia puita tukeiksi, mikä tarkoittaa, että rahaa saa vain halvemmasta kuitupuusta, Sahlman kertoo.
Alueen yksittäiset metsänomistajat voivat kokea myrskyn myötä pahimmillaan satojen tuhansien eurojen tappiot. Tuusjärven kylällä asuva Ari Ollikainen arvioi omat tappionsa uuden henkilöauton hintaisiksi.
– Seitsemisen hehtaaria meni lakoon puuta, joka ei ollut vielä hakkuukypsää. Ehkä sitä on luontaisesti nuuka, kun ei ollut metsävakuutusta hankittuna, Ollikainen harmittelee.
Metsäkoneenkuljettaja Juho Kettusta Aatun kaltaiset täystuhot paitsi ärsyttävät, myös huolestuttavat. Hän sanoo kaikenlaisten sään ääri-ilmiöiden selvästi yleistyneen viime vuosina.
– Kesäisin korjataan myrskytuhoja ja talvisin raskaan lumen tuhoja. Kyllähän se herättää miettimään, onko ilmastonmuutoksella osuutta asiaan.
Lue myös: