Hyppää sisältöön

Vuokranantaja kieltäytyy vuokraamasta asuntoa miesparille ja romaniperhe jää ilman kotia – syrjintäyhteydenottojen määrä kasvoi

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun otettiin yhteyttä asumiseen liittyvien syrjintäepäilyjen vuoksi tammi–kesäkuussa 60 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavana aikana. Ilmoituksia tehtiin erityisesti yksityisistä vuokranantajista ja välittäjistä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle saapuneiden yhteydenottojen mukaan ihmisiä syrjitään asuntomarkkinoilla niin kansalaisuuden, kielitaidon, varallisuuden kuin seksuaalisen suuntautumisenkin takia. Kuva: Petteri Bülow / Yle
Marica Paukkeri

Elokuu on vuoden kiireisin muuttokuukausi. Tilastokeskuksen muuttoliiketilaston mukaan esimerkiksi vuoden 2020 elokuussa kunnasta toiseen muutti lähes 44 000 ihmistä. Muina kuukausina muuttajia oli keskimäärin 23 000.

Kaikki eivät kuitenkaan saa vuokra-asuntoa yhtä helposti, ja joidenkin unelma omasta kodista voi kariutua ennakkoluuloihin ja syrjintään.

Vuokranantajalla on oikeus valita, kenelle asunnon vuokraa. Päätöksen perusteet eivät kuitenkaan saa olla syrjiviä. Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin muita jonkin ominaisuuden perusteella.

Toisinaan valintaperusteissa rikotaan jopa lakia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai tammi- ja kesäkuun välisenä aikana yhteensä 79 asumiseen liittyvää syrjintäyhteydenottoa. Määrä on yli 60 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana, jolloin vastaavia yhteydenottoja tehtiin 49 kappaletta.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tarkastaja Päivi Al-Tameemi muistuttaa, että ilmoitusmäärän kasvusta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä tulkintoja.

– Uskoisin, että ihmisten oma oikeustietoisuus on lisääntynyt. En ainakaan tekisi sellaista johtopäätöstä, että syrjintä on kasvanut yhteiskunnassa vaan että ihmiset uskaltavat matalammalla kynnyksellä ilmoittaa syrjinnästä, hän arvioi.

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Yhdenvertaisuuslaissa kielletään sekä suora että välillinen syrjintä. Syrjintä kielletään lisäksi myös muun muassa rikoslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Toiminnan taustalla tietämättömyyttä

Al-Tameemi uskoo, että kaikki yksityiset vuokranantajat eivät edes tiedä yhdenvertaisuuslain velvoittavan myös heitä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle saapuneiden yhteydenottojen mukaan ihmisiä syrjitään asuntomarkkinoilla niin kansalaisuuden, kielitaidon, varallisuuden kuin seksuaalisen suuntautumisenkin takia.

– Viime aikoina kasvussa on ollut yksityisten vuokranantajien syrjivä toiminta, ja heistä osa on ollut siinä uskossa, että he saavat valikoida vuokralaisen syrjivin perustein. Esimerkiksi hän ei halua vuokralaiseksi miesparia tai romaniperhettä, ja hän saattaa ilmaista sen hakijalle vaikka tekstiviestillä, Al-Tameemi kuvailee tyypillisiä valtuutetun tietoon tulevia syrjintätapauksia.

Aiemmin ilmoituksista suurin osa koski kuntien asunnonvuokraustoimintaa, mutta nyt valtaosassa on kyse yksityisiä vuokranantajia ja vuokra-asuntojen välittäjiä koskevista syrjintäepäilyistä.

Yhdenvertaisuuslaissa yksityinen vuokranantaja tulkitaan palveluntarjoajaksi, kun toiminta on ammattimaista.

Ammattimaiseksi palvelujen tarjonnaksi katsotaan esimerkiksi se, jos yksityishenkilö vuokraa sijoitusasuntoaan ja ilmoittaa siitä julkisesti. Helmikuussa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tekemän päätöksen mukaan myös taloyhtiö voidaan tulkita palveluntarjoajaksi.

– Palveluntarjoajan velvollisuus on noudattaa syrjintäkieltoa. Se ei riitä, että vuokranantaja ei syrji, vaan hänen on esimerkiksi vammaisen henkilön kohdalla tehtävä kohtuullisia mukautuksia, vaikkapa hakutilanteessa tai vuokrasuhteessa. Jos vuokranantaja on palveluntarjoaja, hän on myös hyvitysvastuussa harjoittamastaan syrjinnästä.

Esimerkiksi viime vuonna Lapin käräjäoikeus tuomitsi vuokranantajan syrjinnästä 11 680 euron sakkoon, kun vuokranantaja kieltäytyi vuokraamasta asuntoa, koska asunnonhakija oli romani.

Vuokranantaja määrättiin lisäksi maksamaan kärsimyskorvausta syrjinnän uhrille sekä uhrin oikeudenkäyntikulut. Tuomio on lainvoimainen.

Al-Tameemin mukaan yksityisillä vuokramarkkinoilla tapahtuvalle syrjinnälle on ominaista, että näyttö on usein niin selkeää, että se kantaa myös oikeudessa. Syrjintä on myös näkyvämpää ja räikeämpää kuin kunnallisella puolella.

Laki asettaa tiukemmat vaatimukset kuntien vuokrataloyhtiöille ja niille yksityisille toimijoille, jotka ovat saaneet vuokra-asuntojen rakentamiseen julkista rahoitusta.

– Viranomaisten on edistettävä tavoitteellisesti suunnitelmallisesti yhdenvertaisuutta. Velvoite koskee kuntien vuokrataloyhtiöiden lisäksi yksittäisiä, isoja vuokrataloyhtiöitä tai -firmoja, jotka vuokraavat ARA-kohteita.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston tarkastaja Päivi Al-Tameemi uskoo, että osa syrjinnästä johtuu vuokranantajien tietämättömyydestä. Kuva: Yle / Kristian Broholm

Suuri osa jää ilmoittamatta

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen viranomainen, jonka tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Valtuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo maastapoistamisten täytäntöönpanoa.

Yhteensä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon tehtiin viime vuonna yli 1 100 syrjintäyhteydenottoa, jotka ulottuvat usealle ihmiselämän eri osa-alueelle. Yhteydenottojen määrä kasvoi edellisvuodesta kolmanneksella.

Alkuvuoden lukujen perusteella jatku kasvuu kuluvana vuonna. Syrjintäyhteydenottoja tehtiin vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 753 kappaletta.

Vain murto-osa syrjinnästä tulee yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon. Yhteydenottoja tulee eniten rodullistettuihin vähemmistöön kuuluvien kohtelusta.

Yhteydenottojen perusteella erityisesti romanit kohtaavat paljon asumiseen liittyvää syrjintää. Al-Tameemin mukaan osassa syrjintää kohtaavista ihmisryhmistä ollaan paremmin tietoisia omista oikeuksista ja mahdollisuuksista vaatia yhdenvertaisen kohtelun toteutumista kuin toisissa.

– Olemme huolissamme aliraportoinnista tiettyjen väestöryhmien osalta. Sen takia matala ilmoituskynnys on tärkeä, että ihmiset uskaltavat ottaa yhteyttä.

Viime aikoina yhdenvertaisuusvaltuutettu on saanut useita yhteydenottoja myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien syrjinnästä. Al-Tameemi muistuttaa, että vaikka yhteydenottojen määrä on pieni, ne on syytä ottaa vakavasti.

Koko viime vuoden aikana vastaavanlaisia yhteydenottoja tehtiin vain yksi.

Vuokranantajat kilpailevat hyvistä vuokralaisista. Asunnon saaminen ei kuitenkaan ole kaikille yhtä helppoa. Kuva: Nella Nuora / Yle

Vuokranantajat: Vuokraajilla ei ole varaa syrjiä

Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Hughes on hämmentynyt siitä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvat pariskunnat kohtaavat syrjintää asuntomarkkinoilla vielä 2020-luvulla.

– Uskon kuitenkin täysin yhdenvertaisuusvaltuutetun huomion siitä, että syrjintää esiintyy. Se on huolestuttavaa.

Suomen vuokranantajat ry on yksityisten vuokranantajien ja asuntosijoittajien järjestö. Jäseniä on 24 000.

Hughes ei usko, että syrjivät asenteet olisivat yleisiä vuokranantajien tai asuntosijoittajien keskuudessa. Hän toivoo, että syrjivät käytännöt ovat seurausta tiedon puutteesta.

– Toivoisin, että jokainen vuokranantaja tunnistaa velvollisuutensa ottaa selvää näistä asioista. On jokaisen vastuulla tietää ja ymmärtää, mitä on tekemässä. Vuokranantajan kuuluu tietää, mitä lainsäädäntö sanoo vuokralaisen valinnasta, vuokralaisen oikeuksista ja vuokranantajan velvollisuuksista. Nämä kaikki pitää selvittää, ennen kuin tähän hommaan ryhtyy.

Suomen vuokranantajien mukaan on tärkeää, että aiheesta käydään julkista keskustelua ja että väärinkäytöksiä tuodaan esiin. Hughes arvioi kilpailun hyvistä vuokralaisista olevan tällä hetkellä niin kovaa, ettei asiattomuuksiin ole varaa.

– Pandemian aikana on jo pitkään puhuttu, että on vuokralaisten markkinat ja että kilpailu vuokranantajien parissa kiristyy. Kenelläkään hyvällä vuokranantajalla ei ole varaa mihinkään tämäntyyppiseen toimintaan eli siihen, että syrjisi ketään – siis sen lisäksi, että se on täysin laitonta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettuun on otettu yhteyttä tapauksesta, jossa vuokranantaja on ilmoittanut, ettei ota vastaan Kelan tai sosiaalitoimen maksusitoomuksia vuokraan. Henkilön asettaminen huonompaan asemaan hänen varallisuutensa tai yhteiskunnallisen asemansa perusteella voi täyttää syrjinnän tunnusmerkit.

Maksukyky on yksi vuokralaisen tärkeimmistä ominaisuuksista, Hughes sanoo.

– Maksukyky on validi valintaperuste. On kuitenkin typerää laittaa sellaista tietoa esimerkiksi vuokrailmoitukseen. Se, saako ihminen tukia vai ei, ei tee hänestä hyvää tai huonoa vuokralaista, hän pohtii.

Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Hughesin mukaan jokaisen vuokranantajaksi ryhtyvän vastuulla on selvittää, miten alalla kuuluu toimia. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Lisää tietoa tarvitaan

Sekä tarkastaja Al-Tameemi että Suomen vuokranantajat ry:n Hughes ovat yhtä mieltä siitä, että tiedon lisääminen on tärkeä keino vähentää syrjintää vuokra-asumisessa.

Hughesin mukaan yhdistys pyrkii tarjoamaan jäsenilleen lisää tietoa pelisäännöistä, joilla asukasvalintaa saa tehdä.

– Ylipäänsä se, että asioista puhutaan ja niitä pidetään esillä keskusteluissa, lisää kaikkien osapuolten tietämystä asioista – myös vuokralaisten. Jos tällaistä tapaa, sitä ei tarvitse hyväksyä, Hughes pohtii.

Jos vuokranantaja on yhdenvertaisuuskysymysten suhteen epävarma, Hughes suosittelee käyttämään ammattimaista välittäjää.

Tarkastaja Al-Tameemi kuitenkin muistuttaa, että välittäjän käyttö ei poista vuokranantajan vastuuta.

– Jos hän antaa välittäjälle syrjivän ohjeen, tapauksessa sekä vuokranantaja että välittäjä voivat syyllistyä syrjintään.

Syrjintää kohdanneen kannattaa kerätä kaikki todistusaineisto tapahtuneesta, mukaan lukien esimerkiksi tekstiviestit, mahdolliset puhelintallenteet ja sähköpostikeskustelut, ja ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

– Arvioimme esimerkiksi, kannattaako asiasta tehdä rikosilmoitus ja sitten erikseen vaatia yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Kehotamme matalalla kynnyksellä ottamaan yhteyttä asian arvioimiseksi. Ihmisen ei itse tarvitse kyetä arvioimaan, voiko kyseessä olla syrjintä, Al-Tameemi rohkaisee.

Suosittelemme sinulle