Tekemisen puute saa tarhamehiläiset parveilemaan – kiinniottajille on riittänyt töitä, hunajan lyhyt satokausi voi pitää parvet liikkeellä syksylläkin

Kokkolalainen Kirsi Flink havahtui kahvipöydässä siihen, että pihalla kasvavaan tuijaan oli ilmestynyt ruskea möykky.

– Ajateltiin, että siihen on ehkä tullut joku kasvitauti. Sitten huomattiin että siellähän on iso kasa mehiläisiä noin neljän metrin korkeudessa.

Pihaan ilmestyneestä parvesta ei yleensä ole ihmiselle vaaraa, mutta iso parvi saattaa näyttää pelottavalta.

– Aluksi ei tiedetty ovatko ne mehiläisiä vai ampiaisia. Vähän pelotti, että jos ne sieltä ryntää meidän kimppuun, kertoo Kirsi Flinck.

Avaa kuvien katselu

Sosiaalisen median kautta Kirsi löysi nopeasti paikallisen mehiläistarhaajan, joka kävi hakemassa parven pois.

Tänä kesänä mehiläishoitajien keskusliitto on avannut uuden palvelun, mehilaisparvet.fi, jonne pihoille ilmestyneet parvet voi ilmoittaa.

Uusi palvelu tuli sopivasti, sillä parveilua on tänä kesä ollut runsaasti, kertoo toiminnanjohtaja Mirkka Aarrekorpi Mehiläishoitajien liitosta.

– Kausi on vielä kesken, mutta kyllä voi sanoa, että parveilua on ollut eri puolilla Suomea.

Parvien kiinniottajilla on ollut oma sivusto aiemminkin, mutta sen ajantasaisuudessa on ollut ongelmia.

– Uudesta palvelusta on tullut hyvää palautetta, Aarrekorpi sanoo.

Etelä-Pohjanmaan mehiläishoitajien puheenjohtaja Timo Rahkola on samaa mieltä. Uudessa palvelussa kiinniottajat ovat mukana anonyymisti ja kuittaavat tehtävän omakseen osaamisensa mukaan.

– Parvi saattaa olla hyvinkin haastavassa paikassa. Jos tarhaajalla ei taidot riitäkään, eihän hän uskalla ilmoittautua palveluun. Uudessa palvelussa voi tarttua tilanteeseen silloin kun taidot riittää.

Lue myös: Kuumuus aiheuttaa epävarmuutta hunajasadon suhteen - satovaihtelu voi olla jopa miljoona kiloa: "Hunajaa ei ole tullut paljon mitään"

Tänä kesänä parvia on ilmestynyt ei-toivottuihin paikkoihin tasaiseen tahtiin.

Timo Rahkola on ehtinyt hakea jo kymmenkunta parvea, kun viime kesänä saldo oli yksi.

Parveilukesistä puhutaan mehiläistarhoilla muutaman vuoden välein. Parveilun voi laukaista moni tekijä, kertoo Timo Rahkola.

– Tänä vuonna se oli ehkä toukokuun lämmin sää, jonka jälkeen tuli kylmempää. Pesissä oli paljon nuoria mehiläisiä, joilla ei ollut mitään tekemistä. Uudelleen lämpeneminen laukaisi parveilun.

Avaa kuvien katselu

Yleensä kyse on siitä, että pesä ahtautuu. Syynä voi olla mesitulva tai kylmä sääjakso. Myös sadottomuus voi laukaista parveilun.

– Mehiläiset huomaavat, että satoa on vähän tai sitä ei tule, pitää tehdä jotain. Tänäkin kesänä voidaan vielä nähdä syysparvia, niin sanottuja nälkäparvia, arvele Timo Rahkola.

Kesää on vielä jäljellä, mutta hunajan satokausi on moni paikoin käytännössä ohi. Sadon määrää on kuitenkin vielä vaikea valtakunnallisesti arvioida.

– Hunajan tuotannosta kun puhutaan, alueelliset erot ovat suuria, muistuttaa mehiläishoitajien keskusliiton toiminnanjohtaja Mirkka Aarrekorpi.

Timo Rahkola uskoo, että Etelä-Pohjanmaalla päästään keskinkertaiseen satoon, joka saatiin pääosin alkukesästä. Helteiden myötä mesi aivan tulvi pesiin, kuvailee Timo Rahkola.

– Helteiden jatkuessa meden kanto muuttui veden kannoksi. Sen jälkeen iski kuivuus. Nyt pesiin ei ole viikkoihin tullut oikeastaan pisaraakaan hunajaa.

Avaa kuvien katselu

– En muista näin nopeaa satokautta aiemmin. Viime vuonnakin oli samantyyppinen, mutta eri syistä: Kesäkuu oli lämmin ja heinäkuu kylmä. Kausi kuitenkin elpyi siitä vielä elokuun alussa.

Tänä kesänä hunajan tuotannon kannalta keskeisimmät kasvit ovat jo kukkineet.

Aiheesta voi keskustellä lauantaihin 31. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Mehiläisiä tappava punkki voi hyötyä ilmastonmuutoksesta – taistelua varroapunkkia vastaan käydään jalostuksen ja jopa avaruusteknologian keinoin

Osa kaupunkien puistoista jalostetaan niityiksi pörriäisille – niittykasveja voi vaalia vaikkapa kasvatuslaatikossa, katso vinkit videolta