Kesäkuussa julkaistun selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan biomassan käytöstä energiantuotannossa tulisi luopua kokonaan tai ainakin suurelta osin jo lähitulevaisuudessa.
Tämä asettaa monet Suomen kunnat hankalaan asemaan.
Turpeenpolton kiristyneet päästömaksut ja Suomen päätös luopua kivihiilen poltosta vuoteen 2030 mennessä ovat ajaneet kuntia ja energiayhtiöitä investoimaan biolämpölaitoksiin ja muutoskorjaamaan vanhoja laitoksiaan.
Näin on toimittu esimerkiksi Kemissä. Upouusi, 10 miljoonan euron biolämpölaitos valmistui vanhan turvelaitoksen viereen tänä keväänä ja vanhan laitoksen muutostyöt puupolttoaineelle ovat käynnissä.
– Ei kaupungeilla ja niiden tytäryhtiöillä ole varaa tehdä tällaisia satsauksia, jos kohta jo ilmoitetaan, että se oli hukkainvestointi, toteaa Kemin Energia ja vesi Oy:n kaukolämpöjohtaja Jani Peurasaari.
Peurasaaren mukaan energia-ala kaipaa pitkäjänteisyyttä, sillä laitosten käyttöikä on 30–40 vuotta.
Selvityksen yhden rahoittajan, Sitran projektijohtaja Janne Peljon mukaan energia-alalla on edessään suuri murros, jossa päästöt sähkön- ja lämmöntuotannossa on ajettava suhteellisen nopealla aikavälillä alas.
– Kyse ei ole vain suurien kaupunkien energiainvestoinneista, vaan on kyse koko Suomen energiajärjestelmän murroksesta.
"Laitoksen valmistuessa maailma oli muuttunut"
Elinkeinoelämän keskusliiton ilmasto- ja kiertotalousasioiden johtavan asiantuntijan Matti Kahran arvionmukaan nykyisillä päästöoikeusmaksuilla turpeen käyttö vähenee 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.
Kemin vanhemman lämpölaitoksen suunnittelu aloitettiin vuosituhannen alkupuolella ja rakennettiin sen hetkisen parhaan tietämyksen mukaan turvelämpölaitokseksi. Laitos valmistui 2006 ja ensimmäinen turpeen päästökauppakausi alkoi vuonna 2007.
– Laitoksen valmistuessa maailma oli jo muuttunut. Ja nyt valmistui tuo uusi laitos ja jo puhutaan, että onko se biomassa polttoaineena sittenkään niin hyvää, Jani Peurasaari pohtii.
Suomessa on yli tuhat Kemin laitoksen kaltaista puupolttoaineilla lämpiävää lämpölaitosta ja uusia rakennetaan vuosittain parikymmentä.
Investoinnit vaihtelevat laitoksen kokoluokasta riippuen, mutta yhteensä niitä tehdään vuosittain useiden satojen miljoonien eurojen edestä. Jo yhden suuren kaupungin tarpeisiin rakennettavan laitoksen hintalappu pyörii 200 miljoonan molemmin puolin.
Energiateollisuus ry:n mukaan uusia biolämpölaitoksia tai vanhojen muutostöitä suunnitellaan tälläkin hetkellä ainakin Espooseen, Jyväskylään, Kuopioon, Seinäjoelle ja Vaasaan.
Puuta palanee jatkossakin – oleellista on se, millaista
Suomen Ilmastopaneeli on Sitran kanssa suurilta osin samoilla linjoilla, mutta puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan paukut kannattaa laittaa kaupunkeihin.
Pienillä paikkakunnilla tullaan hänen mukaansa jatkossakin polttamaan biomassaa, mutta tärkeää on se, mitä poltetaan.
– Keskitytään nopeasti hajoaviin biomassan eriin, kuten latvukset, hakkuutähteet, sekä metsäteollisuuden sahanpuru ja kuoret, jotta nämä muut raaka-aineet voidaan käyttää teollisiin tuotteisiin, joita biomassasta voidaan tehdä, Ollikainen jatkaa.
Jos polttamisesta luovutaan, miten tulevaisuuden kaukolämpö sitten järjestetään?
Energiateollisuus ry:llä, Sitralla, ja Ilmastopaneelilla on melko yhteneväinen kanta siitä, mitä työkalupakkiin kuuluu.
Sieltä löytyy ainakin maalämpö, teolliset lämpöpumput ja geoterminen lämpö, hukkalämmön hyödyntäminen, pienydinreaktorit, sekä tulevaisuudessa vetyyn ja synteettisiin polttoaineisiin perustuvat ratkaisut.
Yksi tärkeimpiä kehityskohteita on lämmön varastointi, jolla turvataan talvikauden kulutushuiput. Myös rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tulee vähentämään tarvittavan lämmön määrää.
Tulevaisuuden sähköä tuulesta tempaisten?
Joka tapauksessa sähköntarve tulee kasvamaan. Mistä siis tarvittava määrä sähköä?
Ollikaisen mukaan tulevaisuuden Suomi tulee nojaamaan entistä enemmän tuulivoimaan. Lisäksi Olkiluodon kolmas ydinreaktori tuottaa vuodesta 2022 lähtien sähköä valtakunnanverkkoon. Kolmannen reaktorin käynnistyttyä Olkiluodon saari kattaa kolmasosan nykyisestä sähkönkulutuksesta.
– Merituulivoima tulee varmasti myös tähän käyttöpalettiin. Kasvavien sateiden vuoksi vesivoiman osuus kasvaa. Aurinkovoima kasvaa myös, mutta sen osuus ei mielestäni tule olemaan merkittävä, Ollikainen listaa.
Ilmastopaneeli kutsuu valtiota mukaan energia-alan uudistukseen. Ollikaisen mukaan resursseja tarvittaisiin ainakin tutkimus- ja kehitystyöhön.
– Siellä valtiolla olisi paljon tehtävää edellytysten luomiseksi siihen, että Suomi pääsee mukaan tähän vetytalouden harppaukseen ja sitä kautta myös energian- ja lämmöntuotannon puolelle saataviin sivuhyötyihin.
Lue lisää:
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella tiistaihin 10.8. kello 23 saakka.