Paperikoneiden jylinä hiljenee syksyn aikana Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla Kemissä.
Lapissa toivotaan, että uudenlaisia työn ääniä kuuluisi alueelta mahdollisimmat pian. Toivoa tähän antavat esimerkit muilta lakkautettujen paperi- ja sellutehtaiden paikkakunnilta, missä tehdasalueille on vuosien saatossa syntynyt monenlaista yritystoimintaa.
Stora Enson palkkaama konsulttiyritys EY selvittää parhaillaan vaihtoehtoja tehdasalueen tulevasta toiminnasta. Paperiliiton Veitsiluodon osaston pääluottamusmies Mikko Alamommo toivoo, että mahdolliset ehdokkaat käydään tosissaan läpi.
– En tiedä vielä mitään tästä konsulttifirmasta. Valitettavasti monesti on niin, että "kenen leipää syöt, sen lauluja laulat", Alamommo lohkaisee.
Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoo, että arviossa otetaan huomioon pitkäaikaisen liiketoiminnan varmistaminen sekä hankkeen työllistämisvaikutus.
– Kerromme lisää, kun asiat etenevät riittävän pitkälle.
Renforsin ranta työllistää Kajaanissa jo enemmän kuin UPM:n aikana
Työnantajapuolen hiljaisuus antaa tilaa monenlaisille arveluille, ja satojen työpaikkojen menettäminen luo synkän varjon alueelle.
Suomessa on kuitenkin rohkaisevia esimerkkejä entisistä tehdasalueista, jotka ovat nousseet uuteen kukoistukseen.
Haminassa on Googlen palvelinkeskus (siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun) entisellä Stora Enson Summan tehtaalla, ja Kouvolassa UPM:n Voikkaan entisen paperitehtaan tiloihin (siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun) on perustettu yritysalue.
Kajaanissa lopetettiin vuonna 2008 Veitsiluodon kaltainen UPM:n paperitehdas. Renforsin Rannaksi nimetyllä yritysalueella työskentelee noin 650 henkilöä, kun tehtaalla työskenteli sen sulkemispäätöksen aikaan 535 henkilöä.
Alueella on muun muassa datakeskus, teollisuusyrityksiä ja ravintola.
– Siellä on suurista palvelualan yrityksistä varastovuokralaisiin. Kaikkiaan siellä on vuokralla noin 40 yritystä, kertoo johtaja Jaakko Kaijalainen UPM Kiinteistöt -yhtiöstä.
Toiveet sellutehtaan jatkosta heikoissa kantimissa?
Kajaanissa on päästy hyvään tulokseen pitkäjänteisellä työllä, vaikka tehtaan aikaisia tiloja onkin edelleen tyhjillään. Kemissä Veitsiluodon tehtaalla toivotaan nopeaa työllistymistä.
Työntekijät toivovat, että selluntuotantoa voitaisiin jatkaa jonkun uuden yrittäjän toimesta. Se tarjoaisi iäkkäämmille työntekijöille mahdollisuuden työllistyä työuran loppuun ilman uudelleenkouluttautumista.
Osa veitsiluotolaisista on jo lähtenyt muualle töihin, mutta jäljellä on paljon ammattilaisia. Mika Perttunen on työskennellyt Veitsiluodossa vuodesta 1982.
– Olisi todella hieno kädenojennus Stora Ensolta, jos täällä voitaisiin jatkaa selluntuotantoa.
Kansainvälisen suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY:n metsäteollisuuteen perehtynyt Timo Suhonen ei usko selluvaihtoehtoon.
– Muistelen, että missään päin Suomea ei ole selluntuotantoa jatkettu viime vuosina jonkin toisen yrityksen toimintana.
Valmis teollisuusinfra houkuttaa uusia toimijoita
UPM:ssä päätettiin aikanaan, että entisen Kajaanin tehtaan alueelle ei otettaisi yhtiön paperinvalmistuksen kanssa kilpailevaa toimintaa. Paperinvalmistuslaitteistot on purettu pois.
Muu raskas teollisuusinfra on nykyisen toiminnan kulmakiviä.
– Alueella on sähköä ja vettä tarjolla teollisuuden tarpeisiin. Rakennusten erityisominaisuudet ovat tärkeitä siellä toimiville yrityksille, Kaijalainen kertoo.
Kaijalainen kertoo, että alussa kehittäminen tähtäsi yhteiskuntavastuun kantamiseen eli työpaikkojen korvaamiseen.
– Nykyään ajurina on kiinteistöliiketoiminnan kehittäminen yhä kannattavammaksi.
Pääluottamusmies Mikko Alamommon mukaan mediassa on kaavailtu Veitsiluotoon erilaisia hankkeita ja hankeryhmiä, joista osa voisi tuoda nopeastikin uusia työpaikkoja. Ainakin yksi sellunjalostamisestakin kiinnostunut yritys on tullut julkisuuteen.
Alamommo epäilee kuitenkin, että Stora Enso ei hyväksy alueelle kilpailevia yrityksiä.
– Konsernista on selvästi ilmaistu, että paperia täällä ei tulla tekemään, mutta sellusta voisi valmistaa muutakin. Jos sellunvalmistusta ei hyväksytä, niin se viittaa siihen, että työnantajalla ei ole muuta mielessä kuin kontrolloida raaka-ainekauppaa.
Kaupungilla tavoitteena tuhat työpaikkaa
Myös Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen on pohtinut sitä, hyväksyykö Stora Enso metsäteollisuusyrityksiä Veitsiluotoon.
– Se on tietenkin ymmärrettävää, että isokin yritys tarkastelee sitä, onko se kilpailevaa toimintaa. Mutta jos tehdään sellaisia tuotteita, joita yhtiö itse ei tuota, niin onko se sitten kilpailevaa toimintaa?
Kaupungintalolla uskotaan silti vakaasti, että Veitsiluodon alue lähtee uuteen nousuun. Ruotsalainen puhuu peräti tuhannesta uudesta työpaikasta.
– Se ei ole toive, vaan tavoite. Luku on äkillisen rakennemuutoksen pohjalta laaditussa suunnitelmassa, ja sitä pyritään viemään eteenpäin. Tavoitteen pitää olla sellainen, että sillä on todellista vaikuttavuutta.
Ruotsalainen uskoo, että Stora Ensossa ollaan vakavalla mielellä liikkeellä.
– Uskon, että nyt ollaan tosissaan tekemässä töitä sen eteen, että Veitsiluodossa on jatkossakin teollista toimintaa. Olen ymmärtänyt, että konsulttiyritys katsoo globaalisti kaikki toimijat teollistuneen maailman alueelta.
Mika Perttusen työt käyttö- ja kunnossapitäjänä jatkuvat tammikuun loppuun. Hän tuntee olonsa Veitsiluodossa kotoisaksi, mutta valmistautuu myös siihen, että työt saarella päättyvät.
– CV on melkein täysin valmiina, mutta katson tilanteen loppuun, jos tähän vielä sattuisi tulemaan joku toimija. Tai sitten joudun jo tässä syyskuun aikana katsomaan uutta työpaikkaa.
Herättikö juttu ajatuksia? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 5.8. kello 23 saakka.