TOKIO. Vuosi taisi olla 2011 tai 2012. Maailman kuuluisin skeittaaja Tony Hawk ei saa päähänsä tarkkaa päivämäärää. Hän kuitenkin muistaa elävästi näyn ammattiskeittaajia kuhisevassa pool-kisassa.
Hawkin huomion kiinnitti pienikokoinen teinityttö, joka ei pyydellyt anteeksi olemassaoloaan.
– Moni olisi ollut peloissaan, koska paikalla oli kovan luokan nimiä. Se, että Lizzie hyppäsi naisena ja aloittelijana mukaan, teki vaikutuksen, 53-vuotias skeittilegenda muistelee Yle Urheilulle.
Kyseessä ei ollut ainoa kerta, kun urallaan kaiken nähnyt Hawk vaikuttui Lizzie Armannon kyvyistä. Pool-kisan ennakkoluulottomasta teinistä on sittemmin kasvanut yksi maailman parhaista skeittaajista, jonka merkitys etenkin naisten skeittikulttuurille on Hawkin mukaan mittaamaton.
– En tiedä ketään, joka olisi menestynyt tai vaikuttanut yhteisöön samalla tavalla kuin Lizzie. Hän sai jopa tyttäreni tarttumaan skeittilautaan. Lizzie näyttää nuoremmille tytöille parasta mahdollista mallia.
Miten kaikki alkoi
Skeittimaailma näytti kovin erilaiselta 2000-luvun lopussa, kun 14-vuotias Lizzie Armanto otti ensikosketustaan lajiin kotikaupunkinsa Santa Monican The Cove -skeittipuistossa.
Armannon tehtävä oli vahtia koulun jälkeen pikkuveljeään, ja The Cove valikoitui luonnolliseksi ajanviettopaikaksi. Jokin skeittipuiston meiningissä kolahti heti.
– Ihastuin ajatukseen, että skeittaajat olivat niin erilaisia. Ei ollut tiettyä oikeaa tapaa olla. En tuntenut oloani kotoisaksi koulussa, mutta skeittipuisto tuntui paikalta, jonne kuulun, Armanto kertoo Ylelle.
Armannolla riitti opittavaa, mutta kalifornialaisnuori antoi mennä. Se on avainasia, jos skeittauksessa aikoo pärjätä.
Halu oppia ja treenata alkoi näkyä myös kilpailuissa, joiden ilmapiiristä Armanto huomasi pitävänsä. 2010-luvun alussa hän oli kuitenkin poikkeus. Naiset olivat skeittipuistoissa selvä vähemmistö, eikä juuri kukaan heistä osannut ajatella rakentavansa lajin avulla tuottoisaa uraa.
– Skeittiuran luominen oli siihen aikaan naisille todella vaikeaa. Useimmat tiimit tai yritykset eivät tarjonneet naisille tukea tai sopimuksia. Siinä piti taistella kaikkia todennäköisyyksiä vastaan, Hawk muistelee.
Armannolle skeittaus oli ainoa vaihtoehto. Hän huomasi sen lopullisesti vuonna 2014 erään skeittivideon kuvauksissa. Armanto kaatui pahasti ensimmäisenä kuvauspäivänä ja loukkasi polveaan. Toipuminen kesti kuukausia. Armannolle hetki tarjosi ahaa-elämyksen.
– Silloin tajusin, että jos en yrittäisi antaa lajille kaikkeani, sitä ei tapahtuisi ikinä. Niinpä jätin koulun kesken.
Lähipiiri otti ilmoituksen hämmästyneenä vastaan.
– Äitini oli kuvitellut jotain ihan muuta, etenkin kun olin loukkaantunut skeitatessa. Hänen mielestään minun olisi pitänyt ottaa lisää kursseja ja opiskella kovemmin.
Armanto oli kuitenkin päätöksensä tehnyt. Hän keskittyi täysillä kisojen kiertämiseen ja kontaktien luomiseen.
– Kun Lizzie päätti panostaa skeittaukseen sataprosenttisesti, olin hieman huolissani. Kukaan ei ollut tehnyt vastaavaa ennen, Armannon pitkäaikainen manageri Carl Harris sanoo.
– Ratkaisuun liittyi haavoittuvuutta ja pelkoa. Siihen aikaan oli vain kourallinen naisia, jotka ansaitsivat elantonsa skeittauksesta. Hekin saivat juuri ja juuri tarpeeksi rahaa elämiseen. Se oli kaikki mitä toivoin, Armanto kertoo.
Armanto sai kaiken ja enemmän. 28-vuotias kalifornialainen kuuluu nykyään lajin tähtiin, jonka lukuisat sponsorit ovat halunneet ottaa omakseen. Manageri Harris arvioi toukokuussa Ilta-Sanomille (siirryt toiseen palveluun), että Armanto on myös maailman kovapalkkaisin naisskeittaaja, jonka vuosituloja kuvaa seitsemännumeroinen summa.
Hänen esimerkkinsä ansiosta nykypäivän tyttö- ja naisskeittareiden tulevaisuudennäkymät ovat huomattavasti valoisammat kuin vielä 2010-luvun alussa.
Miten poikkeuksellinen menestys on mahdollista? Tony Hawkin mukaan vastaus on luonnollinen: aina ei ole ollut helppoa, mutta asiat järjestyvät, kun tekee sitä, mitä on syntynyt tekemään.
– Lizzien intohimo skeittaukseen mahdollisti kaiken. Hän ei vain voinut olla tekemättä tätä. Hän löysi tarkoituksensa tästä lajista, ja elanto tuli ikään kuin sivutuotteena. Omassa urassani oli paljon samaa, Hawk sanoo.
– Skeittaus on minulle elämäntapa, asia, jota rakastan. Laji on täynnä ihmisiä, jotka vievät itsensä äärirajoille ja inspiroivat ylittämään itsensä. Se on kuin paheellinen kierre, Armanto kuvailee.
Hawk vauhditti merkittävästi Armannon urakehitystä vuonna 2017 ottamalla tämän osaksi Birdhouse-tiimiään. Legenda arvosti Armannon omaperäistä tyyliä ja halusi tarjota potentiaaliselle skeittaajalle mahdollisuuden kukoistaa.
– Lizzie on hyvännäköinen nainen, mutta hän ei koskaan käyttänyt sitä hyväkseen tai rakentanut brändiään sen varaan. Siihen aikaan se olisi ollut helppo tie. Nykyään Lizzietä arvostetaan nimenomaan taitojensa vuoksi. Hän antaa skeittauksen puhua puolestaan, mikä on tärkeää koko yhteisölle.
Se suurin este
Armannon tuntevat puhuvat paljon rajojen ylittämisestä. Siitä on riittänyt esimerkkejä.
Vuonna 2016 Armanto pääsi ikonisen skeittilehden Trasherin kanteen ensimmäisenä naisena yli 20 vuoteen. Vuonna 2018 hän teki ensimmäisenä naisena 360 Loop -tempun, jossa skeittaaja pyörähtää ylösalaisin täydet 360 astetta.
– Hän on rikkonut muutaman viime vuoden aikana enemmän rajoja kuin olisin koskaan voinut kuvitella. Hän tekee jatkuvasti erittäin teknisiä temppuja ja riskialttiita juttuja. Loopin skeittaaminen ensimmäisenä naisena oli valtava asia, Hawk sanoo.
Mikään ei yllättänyt skeittilegendaa niin paljon kuin toipuminen viime lokakuun kauhuonnettomuudesta. Armanto mursi reisiluunsa paiskauduttuaan holtittomaan ilmalentoon San Diegon valtavalla megarampilla.
Onnettomuus oli niin raju, että Armanto pystyi katsomaan tilanteen videolta vasta kuukausia myöhemmin.
– Muistan vielä puhelun, jonka sain sinä iltapäivänä. Siitä vuorokauden päästä ymmärsimme, miten vakavasta vammasta oli kyse. Silloin ajatuksemme eivät olleet bisneksessä tai edes skeittaamisessa, vaan siinä, pystyisikö Lizzie enää koskaan kävelemään, Carl Harris kertoo.
– En ole kokenut yhtä traumaattista onnettomuutta, mutta olen saanut samanlaisen vamman. Muistan, miten vaikeaa oli palata skeittaamaan ja luottaa taas itseensä sen jälkeen. Ennen kaikkea tiedän, miten vaarallista ja riskialtista temppua Lizzie yritti. Sanoin hänelle silloin, että jos hän pääsisi olympialaisiin tapahtuneen jälkeen, se olisi itsessään yksi kisojen hienoimmista tarinoista. Jos ihmiset tietäisivät, mistä hän on selvinnyt ja noussut olympiatason urheilijaksi… Se on jotain uskomatonta, Tony Hawk sanoo.
Armanto itse sanoo tuntevansa kiitollisuutta, kävi Tokion olympialaisten parkissa miten tahansa. Viime kuukausina on puhuttu mitaliodotuksista ja menestysmahdollisuuksista, mutta ne ovat elämäntapaskeittarille toissijaisia asioita.
– Tunnen oloni nöyräksi, kun olen vain selviytynyt viime vuodesta. Vielä tammikuussa opettelin kävelemään. Se, että pystyn skeittaamaan ja olemaan täällä, tekee minusta onnellisen.
Lue lisää: