Heinäkuu oli suuressa osassa maata poikkeuksellisen tai harvinaisen lämmin. Hellepäiviä oli selvästi yli heinäkuun keskiarvon.
Sanaa poikkeuksellinen (siirryt toiseen palveluun) käytetään, kun sääilmiö esiintyy tilastollisesti keskimäärin 2–3 kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sitä esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan heinäkuun keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja kaakkoisosan 21 asteesta Pohjois-Lapin noin 14 asteeseen.
Hellelukemia mitattiin yhteensä 24 päivänä, mikä on kahdeksan päivää yli heinäkuun keskiarvon. Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Porvoon Harabackassa, yhteensä 23 kappaletta.
Heinolassa mittari nousi 34 asteeseen
Kuukauden ylin lämpötila, 34,0 astetta, mitattiin Heinolan Asemantauksessa kuun 15. päivänä. Korkeampiin lukemiin päästiin viimeksi 2010 heinäkuussa, jolloin Joensuun lentoasemalla mittari kipusi 37,2 asteeseen. Se on Suomen mittaushistorian korkein lämpötila.
Tämän heinäkuun alin lämpötila, -1,2 astetta, mitattiin Enontekiöllä Saanalla heinäkuun 20. päivänä.
Keskilämpötila oli yleisesti 3–4 astetta ja Lapissa 1–3 astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Edellisen kerran tätä lämpimämpi heinäkuu oli maan etelä- ja itäosissa vuonna 2010, muualla maassa vuonna 2018.
Pohjois-Lapissa tuli vettä eniten ja vähiten
Heinäkuussa satoi tavanomaista vähemmän. Paikoin oli harvinaisen kuivaa.
Eniten kuukauden aikana satoi alustavien arvioiden mukaan Inarin Raja-Joosepissa, 101,1 millimetriä. Vähiten sadetta tuli Kilpisjärven kyläkeskuksessa, 14,2 millimetriä.
Yhden vuorokauden aikana tehty sade-ennätys mitattiin 29. päivänä Tohmajärven Kemiessä, jossa vettä tuli 39,9 millimetriä.
Oletko kärsinyt vai nauttinut helteistä? Voit keskustella aiheesta 3.8. kello 23:een saakka.
Lue myös: