Hyppää sisältöön

Paluu höyryaikaan

Rajan takana Karjalassa eletään nyt retrojunabuumia

Kaksi vuotta sitten Venäjän Karjalassa avattiin höyryveturireitti Sortavalan ja Ruskealan kaivospuiston välille.

Reitin pituus on 40 kilometriä.

Retroreitti on noussut nopeasti matkailijoiden suosioon.

Höyryveturi liikennöi reittiä joka päivä ympärivuotisesti, ja lisävuoroja ajetaan kesäisin ja talvisin.

Päivittäin matkan taittaa jopa 750 ihmistä.

Uskoimme, että tämä kiinnostaa, mutta kukaan ei osannut odottaa näin suurta suosiota.

Aleksei Pomigujev, Venäjän rautateiden erikoiskuljetusten päällikkö

Venäjän rautatieyhtiö kaavailee lähitulevaisuudessa matkustajakapasiteetin lisäämistä reitille.

Höyryveturiturismia kehitetään myös muualla Venäjällä.

Vanhanajan luksusta henkii ravintolavaunu, joka on rakennettu 1800-luvun tsaarinaikaista tyyliä mukaillen.

Matkustajia viihdytetään siellä pianosonaateilla.

Ravintolavaunu tarjoaa muun muassa karjalanpiirakoita.

Riisin ja perunan lisäksi esillä on makeita puolukka- ja mustaherukkatäytteisiä piirakoita.

Matka-aika Sortavalasta Ruskealan kaivospuistoon kestää reilun tunnin.

40 kilometrin tuntivauhdista pitää huolen kolme veturimiestä. Perille pääsemiseksi he lapioivat höyrykattilaan jopa kaksi tonnia hiiltä.

Työ on nokista, hikistä ja fyysisesti raskasta. Kesähelteillä lämpötila veturissa nousee yli 70 asteeseen.

Tämä on tosimiesten hommaa

Veturinlämmittäjä Denis Iljin

Sesonkiaikana reittiä kulkee myös toinen höyryveturin vetämä retrojuna.

Sen ravintolana toimii suomalaisvalmisteinen vaunu, joka oli aiemmin Helsingin ja Pietarin väliä kulkevassa Sibelius-junassa.

Sibelius-juna poistui käytöstä vuonna 2010, kun nopea Allegro-juna otettiin käyttöön Helsingin ja Pietarin välillä.

Koronapandemia on nyt keskeyttänyt Suomen ja Venäjän välisen raideliikenteen matkustajilta.

Höyryveturit elävät Venäjällä uutta tulemista.

Venäjän rautateillä liikennöi nykyisin jo joitakin kymmeniä höyryvetureita. Samalla maahan on alettu taas kouluttaa jo kertaalleen hävinnyttä höyryveturimiesten ammattikuntaa.

Näimme junan Instagramissa ja halusimme päästä mukaan sen tunnelmaan

Julija Zinoveva & Jelena Sidorova

Raideyhteyden palauttaminen Ruskealaan helpottaa matkailijoiden pääsyä entiseen marmorilouhokseen, jonne on rakennettu kaivospuisto.

1700-luvulla lopulla perustetusta louhoksesta vietiin marmoria muun muassa Pietariin Iisakinkirkon ja Talvipalatsin rakennusaineeksi.

Nyt louhosaltaisiin muodostuneet järvet ja niitä ympäröivä luonto houkuttelevat matkailijoita Ruskealaan.

Ruskealan kaivospuistosta on tullut Karjalan tasavallan suosituin matkailunähtävyys.

Viime vuonna alueella vieraili yli 400 000 matkailijaa, ja tänä vuonna määrän odotetaan kasvavan entisestään.

Venäjän ja Suomen rautatiet ovat neuvotelleet höyryveturiyhteyden avaamisesta Ruskelaan Joensuusta Niiralan raja-aseman kautta.

Koronapandemia on hidastanut hankkeen edistymistä.

Tutustu myös toiseen mobiilitarinaan:

Junamatkalla Venäjän poikki on kuin kovassa karanteenissa – Yli 40 tuntia ja 2 277 kilometriä

Tekijät

ToimittajaErkka Mikkonen
KuvaajaGrigori Vorobjov

Julkaistu 4.8.2021 6:10