Vesi virtaa kohta vapaana Hiitolanjoella. Viikonloppuna sitä kohti otettiin suuri askel, kun Kangaskosken voimalaitoksen turbiini sammutettiin. Vesi virtaa nyt padon kautta, mutta sähköä laitos ei enää tuota.
Vaikka muutos ei vielä näytä ulospäin juuri miltään, se on merkittävä askel vuosikymmenten mittaisessa projektissa. Hiitolanjoen vapauttaminen on ollut esillä Rautjärven Simpeleellä jo yli 20 vuoden ajan.
Hiitolanjoessa on neljä voimalaitosta, joiden padoista puretaan seuraavien kolmen vuoden aikana kolme. Varsinaiset laitosrakennukset ovat kuitenkin suojeltuja, ja ne jätetään paikoilleen.
Korkeuseroa laitosten välillä noin neljän kilometrin matkalla on yhteensä 18 metriä.
Joki on melko kapea ja mutkitteleva, mutta elintärkeä äärimmäisen uhanalaiselle Laatokan järvilohelle, joka on Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.
Nyt purettavat padot ovat liki sadan vuoden ajan estäneet järvilohen nousun Venäjältä Hiitolanjokeen.
Jasper Pääkkönen tuli hätiin
Kolmesta voimalaitoksesta keskimmäinen, Lahnasenkoski, siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen Vantaan Energialta jo vuonna 2017.
Suurin osa voimalakauppojen rahoituksesta on saatu maa- ja metsätalousministeriöltä, mutta varoja kerättiin myös alueen yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 3,2 miljoonaa.
Kahden muun voimalaitoksen, Kangaskosken ja Ritakosken voimalaitoksen kauppaa oli järjestelty aktiivisesti parin vuoden ajan, kun keväällä 2019 jouduttiin toteamaan, että yksityisiltä lahjoittajilta pitäisi löytää rahaa vielä noin 200 000 euron edestä.
Silloin mukaan astui Jasper Pääkkönen.
"Vastuu puhua itselleni tärkeistä asioista"
Jasper Pääkkönen on näyttelijä ja laajasti tunnettu myös kovana kalamiehenä. Alkuvuodesta 2019 silloisen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) erityisavustaja Riku Eskelinen soitti Pääkköselle ja pyysi apua Hiitolanjoen pelastamisessa.
Pääkkönen oli puhelun hetkellä Spike Leen uuden elokuvan kuvauksissa Thaimaassa, mutta hänen ei tarvinnut pohtia pyyntöä pitkään. Hän alkoi soitella perhokalastusta harrastaville tuttavilleen, varsin hyvällä menestyksellä.
– Käytännössä kaikki, joille soitin, lahjoittivat viisinumeroisen summan rahaa, Pääkkönen kertoi kesällä 2019.
Erityisen suuri avustus tuli erään vakuutusyhtiön johtajalta, joka lupasi lahjoittaa tuplasti Pääkkösen lahjoittaman summan. Pääkkönen itse päätti siltä istumalta lahjoittaa 25 000 euroa.
– Piti miettiä oma kipuraja, että saa maksimoitua kokonaislahjoituksen.
Yhtäkkiä koossa olikin yhteensä jo 75 000 euroa. Pääkkönen on sanonut lähteneensä mukaan vastuuntunnosta.
– Julkisuuden henkilönä minulla on suoranainen vastuu puhua itselleni tärkeistä asioista, joilla on jotain muutakin merkitystä kuin edistää omaa asiaani, kertoi Pääkkönen Ylen haastattelussa heinäkuussa 2019.
Luonnonkivillä koskeksi
Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitokset siirtyivät kesällä 2019 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen, kun säätiö osti itselleen Hiitolanjoen voima oy:n osakekannan.
Nyt kaksi vuotta myöhemmin työt Hiitolanjoella ovat vihdoin alkaneet.
Eilen maanantaina paikalle saapui urakoitsija, joka aloitti kosken ennallistamisen käytännössä. Koskelle tuodaan suuri määrä luonnonkiviä, joista rakennetaan niin sanottu pohjapato.
– Se muodostaa kosken niskan ja pitää yläpuolella olevan veden oikealla korkeudella, kertoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.
Vielä pohjapadon rakentamisen ajan voimalaitoksen alkuperäinen pato pitelee vesimassoja aloillaan. Kun pohjapato on valmis, puretaan varsinainen pato pois.
Se on edessä jo muutaman viikon päästä.
Matkailusuunnitelmat eivät huoleta naapuria
Kaikkien projektissa mukana olevien hartaana toiveena on, että Hiitolanjoki palaa entiseen kukoistukseensa lohijokena.
Paikalliset tietävät kertoa, että esimerkiksi 1700-luvulla venäläiselle ylimystölle olisi varattu Ritakosken yläpuoliselta osuudelta kalastuspaikka vuosikymmenten ajaksi.
– Perimätiedon mukaan viidestä kymmeneen kiloa painanut lohi piti aina puhdistaa vain karkealla liinalla, ei ikinä huuhdella vedellä, kertoo Hiitolanjoesta tietokirjan kirjoittanut Mikko Europaeus.
Europaeus on myös Hiitolanjoen ja sen ympäristön kehittämistä ajavan Hiitolanjoki-yhdistyksen puheenjohtaja.
50 metrin päässä Kangaskosken voimalaitoksesta asuva Seija Vento kertoo odottelevansa uteliaana, mitä hänen lähiympäristössään alkaa tapahtua. Rajan pinnassa on saanut asua toistaiseksi varsin rauhassa muulta hälinältä, mutta suunnitelmat matkailukäytöstä eivät häntä paljoa huoleta.
– Jos ei ne meitä paljon potki, niin ihan hyvä, Vento pohtii.
Kutualueet moninkertaistuvat
Järvilohi lisääntyy Hiitolanjoen vapaalla alueella jossain määrin nytkin padoista huolimatta, ja retkeilijä on voinut nähdä suurten lohien hypähtelevän toisinaan pintaan. Patojen purkaminen tuo tilanteeseen kuitenkin merkittävän lisäyksen.
– Lisääntymis- ja kutualueet moninkertaistuvat, sanoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.
Voimalaitoksilla on ollut viime vuosisadalla suuri merkitys Simpeleen kartonkiteollisuudelle. Aika on kuitenkin ajanut voimalaitosten ohi, ja niiden merkitys sähköntuotannossa on vähäinen verrattuna luontoarvoihin, jotka voidaan joelle nyt palauttaa.
– Sillä on loppujen lopuksi suurempi merkitys, sanoi Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila heinäkuussa 2019.
Tavoitteena vetovoimainen matkailukohde
Tasan vuoden päästä puretaan seuraavana ylävirrassa oleva Lahnasenkosken pato, ja vuonna 2023 vuorossa on aivan Kuutostien vieressä oleva Ritakoski. Sitten Hiitolanjoki on vapaana kolmesta kalaesteestä, mikä mahdollistaa järvilohen nousun Torsa-järveen.
– Hiitolanjoki tulee olemaan Etelä-Suomen olosuhteissa aivan ainutlaatuinen koskikokonaisuus, Hanna Ollikainen uskoo.
Tulevaisuudessa joelle odotetaan runsaasti kalastajia ja retkeilijöitä. Hiitolanjoen lohikannan kasvuun kuluu Ollikaisen mukaan kuitenkin vielä useampi vuosi.
– Täällä syntyneet emokalat palaavat vasta kuuden–seitsemän vuoden ikäisinä Laatokasta tänne takaisin kutemaan.
Matkailijoita varten Kangaskosken laitosrakennukseen on tulossa museo, ja muihinkin rakennuksiin suunnitellaan jotakin, mutta tarkka sisältö on vielä auki.
– Vetovoimainen matkailukohde tästä on tulossa, Ollikainen vakuuttaa.
Lue lisää:
Historiallinen tapaus Hiitolanjoella – liki 100-vuotias vesivoimalaitos puretaan lohen tieltä