Karsten Warholmin uskomaton, liki epätodellinen 400 metrin aitojen maailmanennätys Tokion olympiafinaalissa, 45,94, on yksi yleisurheilun kovimpia tuloksia koskaan.
Noin kymmenen minuuttia Warholmin super-ME:n ihmettelyn jälkeen muistin Suomen 400 metrin kauden kärkituloksen – siis ilman aitoja: 47,48. Tällä tuloksella olisi sijoittunut Tokion 400 metrin aitafinaalissa kuudenneksi.
400 metrin juoksun ongelma Suomessa on ollut tiedossa jo pitkään, mutta tiistaiaamun aitafinaalia vasten se tuntuu jo nololta.
Hetki kuitenkin hyviä uutisia: Suomi-yleisurheilu on nostanut hienosti tasoaan viime vuosina. Maaliskuun halli-EM-kisoista tuli kolme mitalia: pikajuoksusta (Lotta Kemppinen), pituushypystä (Kristian Pulli) ja korkeushypystä (Ella Junnila).
Kesän nuorten EM-kisoista Suomi sai yhden parhaista mitalimääristään 2000-luvulla. Kahdeksasta mitalista viisi tuli heittolajeista.
Hienoja saavutuksia, mutta tuloksista näkee suomalaisten kehnon yleisjuoksemisen. Niissä lajeissa pärjätään, missä juoksupohjia ei tarvita. Monipuolisen urheilutaustan omaava, entinen suunnistaja Topi Raitanen on yksi poikkeuksista.
Ongelma tiivistyy 400 metrille. Se on laji, jossa nopeus ja kestävyys yhdistyvät. 400 metriä ei voi harjoitella, jos ei ole kovia juoksupohjia.
Suomalainen miesjuoksija ei ole juossut ratakierrosta 47 sekunnin alle yli kymmeneen vuoteen. Markku Kukkoahon Suomen ennätys, 45,49, on vuodelta 1972. Edellisen kerran suomalainen miesjuoksija on juossut alle 46 sekunnin vuonna 1991. Naisten kaikkien aikojen kolme parasta aikaa ovat 1970-luvulta.
Tämä on suomalaisten yleisurheiluvaikuttajien tiedossa. Vuosi sitten Yle Urheilun asiantuntijana toiminut, nykyinen Suomen Urheiluliiton valmennusjohtaja Jarkko Finni allekirjoitti ongelman.
– Viestikulttuuri oli Suomessa vielä hengissä 90-luvulla, mutta ei enää. Viestin voimalla rakennettiin juoksun kokonaistasoa paremmaksi. Sen jälkeen se on ollut lapsen kengissä, ja 400 metrin yhteinen treenaaminen on jäänyt pois. Viestikulttuuri pitäisi saada elvytettyä, Finni kertoi, miten kuopasta noustaisiin.
Nyt hänellä on SUL-pomona hyvä tilaisuus tehdä korjausliike.
Finni ei ole ainoa, joka on sanonut asiasta ääneen. Ratakierroslegenda Tuija Helanderin lisäksi olympiapronssimies Arto Bryggare kertoi tänä kesänä Yle Urheilulle olevansa huolissaan suomalaisten juoksijoiden juoksupohjista.
– Tämä on hyvin ihmeellistä, että Suomessa on tällä hetkellä kaikkien aikojen paras 100 metrin taso. 400 metrillä ollaan puolestaan melkein kaikkien aikojen heikoimmassa tilanteessa. Tähän liittyy juuri huono perusjuoksuharjoittelu. Ei voida lyödä 400 metrin treeniä ilman, että nopeus romahtaa.
Haaste on myös yhteiskunnallinen. Suomalaiset nuoret liikkuvat vähemmän kuin aiemmin, mikä vaikuttaa suorituksiin ja suomalaisurheilijoiden lajivalintoihin.
Syyt ovat selvillä. Elvytyskeinoja ja ratkaisuja on, mutta nouseminen takaisin jaloille ei ole helppoa. Mahdollinen korjausliike tehdään pahasti jälkijunassa.
Lue myös: