Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pohjoismaiden koronatartuntoja kuvaavat käyrät ovat tänä kesänä kulkeneet eri suuntiin. Kun Islanti aiemmin oli pandemianhoidon mallioppilas ja Ruotsi kauhukakara, ovat roolit tartuntakäyrien perusteella nyt muuttuneet.
Pohjoismaisessa tilastovertailussa olivat heinäkuussa Islannin lisäksi myös Suomen ja Tanskan tartuntakäyrät selvässä nousussa.
Kun tartuntojen kehitystä katsotaan heinäkuun osalta suhteutettuna 100 000 asukasta kohden, lähtivät Islannin tartuntaluvut erittäin jyrkkään nousuun. Suomessakin tartunnat kääntyivät nopeaan kasvuun. Tanskassa jo ennestään korkealla tasolla olleet luvut kasvoivat edelleen.
Norjassa uusien tilastoitujen tartuntojen määrissä on ollut jonkin verran kasvua, ja Ruotsissa luvut pysyivät keskikesällä melko tasaisina. Ruotsissa päivittäiset tartuntamäärät lähtivät laskuun keväällä ja kesällä luvut ovat jääneet usein Suomea pienemmiksi.
Euroopan tautienehkäisystä vastaavan keskuksen ECDC:n tilastojen mukaan kahden viikon jaksolla 20.7.–3.8. tilastoitiin Tanskassa 12 351, Suomessa 8 046, Ruotsissa 6 115, Norjassa 3 927 ja Islannissa 1 515 uutta koronavirustartuntaa. Oheisessa grafiikassa lähteenä ovat puolestaan Johns Hopkins -yliopiston tilastot.
ECDC:n tilaston mukaan tartuntamäärä 100 000 asukasta kohden on juuri nyt Islannissa 392,45, Tanskassa 198,6, Suomessa 137,46, Norjassa 70,04 ja Ruotsissa 54,10.
Islannissa vähintään yhden koronarokotteen saaneiden osuus on Pohjoismaiden suurin.
Oheisessa automaattisesti päivittyvässä grafiikassa olevat luvut kertovat rokotettujen osuuden koko väestöstä. Esimerkiksi Ruotsin kansanterveysviranomainen ilmoittaa omassa tilastossaan sen sijaan rokotettujen osuuden aikuisväestöstä. Sen mukaan ainakin yhden rokotteen on saanut jo yli 79 prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä.
Islanti ensin poisti ja sitten palautti rajoitukset
Islanti ilmoitti heinäkuussa ottavansa taas käyttöön koronarajoituksia tartuntojen lähdettyä uuteen kasvuun. Maassa on havaittu erityisesti viruksen deltamuunnosta.
Islanti poisti kesäkuussa rajoituksensa yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa, eikä esimerkiksi turvavälejä tai kasvomaskeja enää vaadittu. Nyt rajoitukset vaativat jälleen metrin turvavälin pitämisen, ravintoloiden sulkemisen kello 24.00 ja maskien käyttämisen sisätiloissa. Kokoontumisten ihmismäärä on rajoitettu enintään 200 henkilöön.
Islanti toimi pitkään esimerkkinä hyvin onnistuneista rajoitustoimista, sillä tartuntoja saaneiden ja viruksen seurauksena kuolleiden määrät pysyivät kauan alhaisina.
Islannin pääepidemiologi Kamilla Sigríður Jósefsdóttir sanoi viime viikolla Morgunblaðið-lehdelle tartuntakehityksen maassa olevan nyt huolestuttava ja mahdollisten tartuntojen jäljittämisen yhä vaikeampaa.
– Meillä on enemmän tartuntoja kuin koskaan aiemmin. Päivä toisensa jälkeen, Kamilla sanoi haastattelussa.
Leviämisen syynä on hänen mukaansa se, etteivät tartunnan saaneet ole välttäneet liikkumista jo ennen diagnoosin varmistumista, vaan ovat olleet tekemisissä muiden ihmisten kanssa "viime hetkeen saakka".
Tanska lupaa jättää hyvästit koronapassille lokakuussa
Tanskassa helpotettiin elokuun alusta alkaen tiukkoja koronarajoituksia. Tanskan yleisradioyhtiö DR uutisoi, ettei alle 500 henkeä vetävissä teattereissa ja elokuvateattereissa enää vaadita koronapassia. Todistusta rokotteen ottamisesta, negatiivisesta testituloksesta tai taudin sairastamisesta ei enää vaadita museoidenkaan ovilla.
Alle 2 000 ihmisen tapahtumissa ei enää tarkasteta koronapassia ennen sisäänpääsyä. Yli 2 000 hengen yleisötapahtumissa koronapassi pitää näyttää 1. lokakuuta saakka.
Julkisessa liikenteessä voi kuljettaa aiempaa suurempaa ihmismäärää, sillä pakollisia tyhjiä paikkoja ei enää tarvitse jättää matkustajien välille busseissa, junissa tai metrossa.
Lisää rajoituksia poistetaan syyskuun alussa, jolloin esimerkiksi yökerhot saavat avata ovensa, eikä aukioloaikoja tai alkoholinmyyntiä enää rajoiteta poikkeusaikojen malliin. Kauppojen asiakasmääriäkään ei syyskuussa enää rajoiteta.
Maskipakko joukkoliikenteessä loppuu syyskuussa ja koronapassille sanotaan hyvästit lokakuun alussa.
Norja lykkäsi rajoitusten purkua ja otti tuumaustauon
Norjassa iloittiin heinäkuun lopulla, kun uutistoimisto Bloomberg arvioi maan hoitaneen koronapandemiaa paremmin kuin mikään muu maa maailmassa.
Norja keräsi kehuja muun muassa rokotekattavuudestaan ja kuolleiden vähäisestä määrästä. Suomi oli Bloombergin tuoreella listalla toiseksi parhaana Pohjoismaana seitsemännellä sijalla.
Pääministeri Erna Solberg kuitenkin toppuutteli ilakointia muistuttamalla tartuntojen yhä lisääntyvän. Norjan hallitus päätti viime viikolla lykätä seuraavaa vaihetta rajoitusten helpottamissuunnitelmassa. Tilannetta arvioidaan uudelleen elokuun puolivälissä, uutisoi Norjan yleisradioyhtiö NRK.
Pääministeri Solberg arvioi viime viikolla, että Norja vapautuu rajoituksista kokonaan syksyn aikana.
– Uskon, että avaamme maan kokonaan syksyllä, kunhan hieman useampi on vielä rokotettu, Solberg sanoi.
Ruotsi lupailee jo kolmatta rokoteannosta suurelle osalle kansasta
Ruotsissa, joka etenkin pandemian alussa herätti maailmanlaajuista kummastusta koronastrategiallaan, päiväkohtaiset tartuntamäärät ovat viime viikkoina olleet välillä Suomea pienemmät.
Tartuntojen määrä kasvaa kuitenkin Tukholman seudulla jo kuudetta viikkoa. Dagens Nyheter -lehden mukaan siellä sairaalahoitoon on joutunut ilman täyttä rokotesuojaa olevia 18–40-vuotiaita. Sairastumisia aiheuttaa nyt erityisesti helposti tarttuva deltamuunnos.
Ruotsin kansanterveysviranomainen ilmoitti tiistaina, että suurimmalle osalle asukkaista tarjotaan kolmas rokoteannos ensi vuonna. Riskiryhmiin kuuluville, eli esimerkiksi vanhuksille, tarjotaan kolmatta annosta jo tänä syksynä.
Valtionepidemiologi Anders Tegnellin mukaan koronaviruksesta ei päästä eroon, joten pitkäjänteisellä rokoteohjelmalla keskitytään ehkäisemään vakavia sairastumisia ja kuolemantapauksia.
Virologian professori Fredrik Elgh Uumajan yliopistosta tarjoilee kuitenkin Ruotsin naapurimaita paremmilta näyttäville tartuntaluvuille toisenlaista selitystä kuin onnistunutta strategiaa.
Hänen mukaansa pienet tartuntaluvut voivat johtua siitä, että Ruotsissa testataan virusta vähemmän.
– Hyvin monet nuoremmat ihmiset eivät välitä testauttaa itseään sairastuessaan, Elgh kommentoi viime viikolla Svenska Ylen haastattelussa.
Hän sanoi, että sairaalahoidossa olevien määrän perusteella arvioituna todellinen tautitilanne voisi olla Ruotsissa jopa Pohjoismaiden pahin.
Lisätty 5.8. klo 5.36 tieto Pohjoismaiden rokotekattavuutta koskevan automaattisesti päivittyvän grafiikan ja Ruotsin kansanterveysviranomaisen ilmoittaman luvun erosta.
Täsmennetty 5.8. klo 22.22 rokotegrafiikkaa selittävää kohtaa.
Lue myös:
Päivittyvä koronauutisseuranta
Norrbottenissa laaja tartuntaketju – Älvsbyssä 73 marjanpoimijalla todettu koronavirus