Viimeisin erikoinen tapaus Valko-Venäjältä oli uutinen kansalaisjärjestön johtajan Vitali Šišovin katoaminen Kiovassa. Uutistoimistot kertoivat tiistaiaamuna, että hänet oli löydetty hirtettynä puistosta.
Tuskin on päästy kohusta, joka nousi, kun valkovenäläinen urheilija arvosteli Tokiossa maansa urheilujohtoa. Valko-Venäjän päävalmentaja oli tullut hänen huoneeseensa sunnuntaina urheilukylässä ja kertonut hänelle, että hänen on välittömästi palattava kotiin.
Tsimanouskaja kieltäytyi sunnuntaina nousemasta koneeseen, johon hänelle oli hankittu lippu Valko-Venäjän joukkueen toimesta vastoin urheilijan omaa tahtoa. Hän myös sanoi pelkäävänsä oman turvallisuutensa puolesta.
Tämän jälkeen hänelle myönnettiin turvapaikka Puolasta.
Ryanairin lentoon puuttuminen ja muut huolestuttavat uutiset
Tuoreessa muistissa on myös matkustajakoneen pakottaminen laskeutumaan Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin kyydissään oppositiojohtaja, joka pantiin rautoihin koneen laskeuduttua.
Keväällä kohistiin kidutustapauksista, itsenäisen uutissivuston sulkemisesta, toimittajien pidätyksistä ja mielenosoitusten tukahduttamisista.
Valko-Venäjän toimiin on myös reagoitu.
Seurasi pakotteita, monet lentoyhtiöt, kuten Finnair lopettivat Valko-Venäjän ilmatilan käytön, kidutuksista vaadittiin selvityksiä, Valko-Venäjä diskattiin jopa Euroviisuista.
Presidentti Aljaksandr Lukašenka vastasi syyttämällä länsimaita maansa mustamaalaamisesta.
Minkäänlainen kritiikki ei ole sallittua
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Kristiina Silvanin mukaan viimeisimmät tapaukset ovat merkkejä siitä, miten autoritäärinen valtio sortaa toisinajattelijoita myös maansa ulkopuolella.
– Valko-Venäjällä urheilijat nähdään maan edustajina. Minkäännäköinen kritiikki ei ole hyväksyttävissä. Tällaiset urheilijat vedetään pois maailman näyttämöltä.
Mediassa Valko-Venäjän ikävistä uutisista on syytetty itsevaltaista presidenttiä. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, kuinka paljon tapauksista voi syyttää yksin häntä.
– Jäljet johtavat Lukašenkaan, mutta Valko-Venäjällä on puhuttu siitä, että maan eri turvallisuuspalvelut kilvoittelevat suosiosta presidentin silmissä. He saattavat tehdä hyvinkin itsenäisiä päätöksiä ajatellen, mistä Lukašenka saattaisi pitää tai mistä heidät voitaisiin palkita.
Sitä, miten pitkälle Lukašenkan perheen tai suvun valta ulottuu, ei Silvanin mukaan tunneta kovin hyvin.
– Hänellä on suhteellisen pieni perhe, mutta hänen poikansa on maan olympiakomitean johtaja, ja hänellä on myös muita merkittäviä rooleja maan hallinnossa. Presidentin vaikutusvaltaa lisää se, että maan talous on aika pitkälle presidentin käsissä.
Onko Valko-Venäjä diktatuuri?
– Jotkut pitävät maata diktatuurina, jotkin tutkijat puhuvat autoritäärisestä valtiosta. Itse sanoisin, että Valko-Venäjä ei ole totalitäärinen valtio ja sitä voidaan ihan hyvin kutsua myös diktatuuriksi.
Mutta Valko-Venäjän linja on Silvanin mukaan muuttunut pehmeästä autoritaarisesta valtiosta kovemmaksi.
– Siellä käytetään entistä enemmän sortoa välineenä pitää kansalaiset kurissa.
Oppositio joutui piiloutumaan
Oppositio on Valko-Venäjällä tukahdutettu ja sen toiminta on siirtynyt kokonaan maan alle.
Vallanvaihtoa Valko-Venäjälle varmasti myös toivotaan, mutta Silvanin mukaan ehkä enemmän kuitenkin haluttaisiin maahan vain rauhaa ja ihmisoikeusloukkauksien ja kidutusten loppumista sekä poliittisen vankien vapauttamista.
– Täytyy muistaa, että vuonna 2015 EU lämmitti suhteet presidenttiin uudelleen vaikka häntä ei tunnustettu vapaissa vaaleissa valituksi ja vaikka Valko-Venäjää kohtaan oli asetettu pakotteita. Toinen kysymys on, pystytäänkö rauhaa saavuttamaan niin kauan kuin Lukašenko on vallassa.
Voidaanko vallanvaihtoa yrittää väkivalloin?
Todennäköisyys lännen interventioon on tutkijan mukaan pieni niin kauan kuin Valko-Venäjän ja Venäjän suhteet ovat niin tiiviit kuin ne nyt ovat.
Näin siitäkin huolimatta, että Valko-Venäjän tunnetuin oppositiojohtaja tapasi juuri Yhdysvaltain korkeinta johtoa.
– Valko-Venäjälle luvattiin tukea ja apua, mutta vielä apu ei ole konkretisoitunut. Vielä ei ole merkkejä siitä, että Valko-Venäjä olisi erityisen korkealla Yhdysvaltain agendalla.
Miten EU voi reagoida?
– EU:lla on keinot vähissä. Ainoa mitä EU:lta voidaan odottaa on uusien sanktiopakettien ottaminen käyttöön. EU:lta puuttuu Valko-Venäjän strategia. Toivottavasti EU lähtee nyt pohtimaan, mitä se haluaa saavuttaa Valko-Venäjällä.
Tilanne Valko-Venäjällä ei ole muuttumassa parempaan, tosin maa ei Silvanin mukaan ole myöskään Pohjois-Korean tiellä.
– Vaikuttaa siltä, että sorto jatkuu. Kaikkeen reagoidaan hyvin vahvasti ja väkivallan kielellä. En näe mitään syytä, että alettaisiin käyttämään pehmeitä keinoja.
Voiko Valko-Venäjän tilanteessa nähdä mitään hyvää?
– Aina on hyvä, jos herätään muistamaan Valko-Venäjän tilanne. Ymmärretään, että tapahtumat koskevat myös laajempaa maailmaa, se on nähty nyt urheilumaailmassa. Ja olisi yllättävää jos esimerkiksi tämä aktivistin kuolema jäisi viimeiseksi.