Lappeenrannassa on viime päivinä kohistu rantatontista, jolle kaupunkikehityslautakunta myönsi poikkeamisluvan ja salli tontin muuttamisen vakituiseen asumiseen soveltuvaksi.
Erikoista tilanteessa on se, että lautakunta päätti toisin kuin vallala oleva osayleiskaavaa määrää. Vielä erikoisemmaksi tilanteen tekee se, että samaiset luottamushenkilöt olivat kaksi vuotta aiemmen olleet hyväksymässä kyseisen kaavan voimaan tulon.
Keskustelu käynnistyi julkisuudessa, kun Etelä-Saimaa-sanomalehti kertoi luvan heltiämisestä (siirryt toiseen palveluun) virkamiesten esityksen vastaisesti. Kaupunkikehityslautakunnan poikkeamislupapäätös syntyi äänestyksen jälkeen kesäkuussa.
Kyseisellä Rutolan kylän tilalla on vieretysten neljä kesämökkitonttia, joista yhden omistaa kaupunkikehityslautakunnan silloinen puheenjohtaja Joonas Grönlund (kok.). Hän jääväsi itsensä, kun asiasta päätettiin lautakunnassa. Grönlund on elokuun alusta alkaen ollut Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Kun lautakunta myönsi yhdelle tontille poikkeamisluvan, pitänee lautakunnan tasapuolisuuden nimissä myöntää lupa myös viereisille kolmelle tontille. Tätä kaupunki ei halua.
Maanantaina Lappeenrannan kaupunginhallitus päätyikin erikoiseen ratkaisuun, kun se päätti valittaa itse hallinto-oikeuteen kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä.
Kaupunginjohtaja: ”Ei herätä luottamusta”
Lappeenrannan Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva toi valitusasian kaupunginhallituksen päätettäväksi yllättäen esityslistan ulkopuolelta. Kaupunginhallitus päätti äänin 9-2 valittaa kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä.
– Siitä käytiin keskustelua kaupunginhallituksessa, ja niin kuin tuloksesta näkyy, oltiin varsin laajasti eri mieltä lautakunnan päätöksen kanssa.
Kaupungin selvityksen perusteella kaupungilla on mahdollisuus tehdä hallintovalitus asiassa, jos valittamisen katsotaan olevan kaupungin edun mukaista.
– Lautakunta on tässä lupaviranomaisena, eikä kaupunginhallitus voi käyttää niin sanottua otto-oikeutta. Valitus on ainoa mahdollisuus, Jarva sanoo.
Jarvan mukaan lautakunta poikkesi siitä, mitä osayleiskaava määrää.
– Se ei minun mielestäni herätä luottamusta kaupungin päätöksentekoa kohtaan.
Hakija kokee joutuneensa päättäjien pelinappulaksi
Poikkeamisluvan hakija on perustellut hakemustaan kattavasti. Hanen mukaansa poikkeamislupa muun muassa tukisi Lappeenrannan matkailua sekä Saimaan ja Väliväylän melontareitin hyödyntämistä.
Hakija kirjoittaa, että kiinteistön kautta hänelle tarjoutuu merkittävä mahdollisuus sivutoimisen elinkeinotoimintansa tukemiseen ja tehostamiseen, kun pääsy Väliväylälle ja Saimaalle helpottuu.
Mökkitonttien vieressä olevan Väliväylän melontareittiä ollaan lähivuosina kunnostamassa.
Yle tavoitti poikkeamisluvan hakijan. Yksityisyytensä suojelemiseksi hän haluaa pysyä nimettömänä, sillä kokee toimineensa poikkeamislupaa hakiessaan oikein ja joutuneensa poliitikkojen ja virkamiesten pelinappulaksi.
Hakijan mielestä kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajan tontin läheisyys on näyttäytynyt pikemminkin haittana kuin etuna.
Grönlund jääväsi itsensä
Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Joonas Grönlund ihmettelee, miksi hänet on nostettu asiassa vyyhdissä tikunnokkaan.
– Ainut osuus, joka minulla tässä on, että sattumalta joku tuntematon ihminen omistaa läheltä meidän omistamaamme maata maapalasen ja hakee sinne lainmukaisella prosessilla muutosta rakennusoikeuteen ja käyttötarkoitukseen. Jotenkin oudosti minut on tähän nostettu esille, ja tätä ihmettelen kovasti.
Koska Grönlundilla on tontti samaisessa neljän tontin ryppäässä, hän jääväsi itsensä paria päivää ennen lautakunnan äänestystä. Hän ei osaa sanoa, mitä olisi voinut tehdä toisin asiassa.
– Kun kävi ilmi, että hän hakee tällaista poikkeamislupaa, niin olisiko meidän pitänyt myydä kesämökkitontti pois?
Grönlundilla ei omien sanojensa mukaan ole aikeita hakea poikkeamislupaa omalle tontilleen.
Hän sanoo yrittäneensä toimia asiassa mahdollisimman hienovaraisesti.
– Kysyin kaupunginsihteeri Salliselta, olenko esteellinen, kun en ole naapuri, mutta olen siinä lähistöllä. Hän siinä nopeasti puhelinkeskustelussa sanoi, että et ole, kun et ole naapuri.
Grönlund päätti silti jäävätä itsensä hallintolain esteellisyysperusteita käsittelevän pykälän kohdalla, joka viittaa puolueettomuuden vaarantumiseen jostain muusta erityisestä syystä.
– Soitin Erkille [Räsänen] ja kerroin, että jottei tule yllätyksenä, niin tiedoksi, että minulla on täällä lähistöllä tontti, ettei mitään tapahdu selän takana. Ettei vaan ole mitään epäselvää siinä.
Räsänen odottaa tervettä keskustelua
Kokouksessa puheenjohtaja Joonas Grönlundin varamiehenä toiminut Erkki Räsänen (kok.) esitti kokouksessa, että poikkeamislupa myönnetään. Kokoomuksen lisäksi poikkeamislupaa kannattivat keskustan ja perussuomalaisten edustajat.
Räsänen ei koe, että häneen olisivat ulkopuoliset vaikuttaneet.
– Voin sanoa käsi sydämellä, että minuun ei ole kukaan ollut yhteydessä. Nämä lobbauspuheet voi unohtaa.
Räsänen sanoo myös, ettei tiennyt, ketä muut tontin omistajat olivat. Hän katsoi omien sanojensa mukaan asiaa ainoastaan tontin sijainnin ja pitkän aikavälin päätöksenteon kannalta.
– Itse olen täysin eri mieltä siitä julkisesta mielipiteestä, että tässä nyt avataan jotain sellaista, joka purkautuu kaikilla maanomistajilla vakituisen asumisen hakemisen puolelle. Jos nyt tänne myönnetään poikkeamislupa, ei se automaattisesti tarkoita, että joku muu kesämökinomistaja saa poikkeamisluvan.
Räsänen on kuitenkin sitä mieltä, että tyylikkäämpää olisi voinut olla hoitaa asia kaavamuutoksen kautta. Hän uskoo, että asiasta nousee nyt tervettä keskustelua.
– Pitäisi varmaan tässä kohtaa miettiä, pitäisikö meidän olla houkuttelevia kaavoittajia niin, että saamme alueelle arvokkaita, vaikkapa rantaan sijoittuvia tontteja ja houkutella paikkakunnalle muuttajia. Sitä nämä pienemmät kunnat tekevät tietysti ihan päivätyökseen.
Lautakunta on päättävä elin
Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Jari Karhu (kesk.) äänesti poikkeamisluvan myöntämisen puolesta. Hänkin ajattelee asiaa laajemmin tulevaisuuden näkökulmasta, vaikka poikkeamislupamenettely ei ehkä olekaan ihanteellisin ratkaisu.
– Jotta saadaan asukkaita pysymään Lappeenrannnan puolella, niin minun mielestä tässä tapauksessa on ihan ok hoitaa näin. Olen käynyt katsomassa paikan päällä, ja tontti soveltuu minun mielestäni ihan hyvin tällaiseen, Karhu linjaa.
Hän muistuttaa, että kaupunkikehityslautakunta on tässä tapauksessa lupaviranomainen virkamiesten esityksistä huolimatta. Kaupunginhallituksen ratkaisua valittaa lautakunnan päätöksestä hän ihmettelee.
– En suoraan sanoen jaksa ymmärtää.
Eriävää mielipidettä ei jätetty
Kaupunkikehityslautakunnassa toimialajohtaja Pasi Leimin esitystä evätä poikkeamislupa kannattivat sosialidemokraatit ja vihreät. Lautakunnan jäsen Henri Näivä (sd) piti Leimin esitystä hyvin perusteltuna ja kaupungin strategian mukaisena.
– Tästä on pidetty kiinni senkin takia, että haja-asutusalueilla ei lähdetä rantatontteja paljon muuttamaan, koska kaupungin vastuut kasvavat, Näivä sanoo.
Henri Näivän mukaan sdp:n ryhmän mielestä poikkeamisluvan myöntämiselle ei ollut mitään perusteita.
– Demokratiassa se on sellainen juttu, että meidän täytyy hyväksyä se, eikä siinä sen kummallisempaa.
Näivä myöntää, että eriävän mielipiteenkin olisi asiaan voinut jättää, mutta sitä ei katsottu tilanteessa aiheelliseksi.
– Tämä oli kuitenkin niin harvinaislaatuinen juttu, että tiesimme, ettei tämä jää tähän.
Näivälle hakija soitti muutaman kerran ja Näivän mukaan "laittoi hanakasti sähköpostia".
– Jäi sellainen mielikuva, että ihan kuin siellä olisi joku saattanut vähän jelpata, että miten kannattaa lähestyä.
Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Joonas Grönlund kertoo neuvoneensa poikkeamisluvan hakemisessa tontin omistajaa, jolle hakuprosessi ei ollut lainkaan tuttu.
– Neuvoin häntä, mitkä asiat vaikuttavat siihen, voidaanko poikkeamislupa myöntää vai ei. Tällaista vastaavaa neuvontaa tulee tehtyä kymmenille ihmisille eri kaupunkikehityslautakunnan asioista ympäri vuoden.
Läpimeno oli epätodennäköistä
Toimialajohtaja Pasi Leimi sanoo, että on asian esittelijänä kertonut hakijalle, että poikkeamisluvan läpi meneminen on epätodennäköistä.
– Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko hakija luopuu hakemuksesta tai sitten tuoda asia lautakunnan päätettäväksi, kertoo Leimi.
Hakija on Leimin mukaan soittanut hänelle ja kertonut haluavansa, että asia tuodaan poliitikkojen päätettäväksi.
– Olen myös aika selkeästi sanonut, että tulen esittämään, että poikkeamislupaa ei myönnetä. Lautakunnalla on mahdollisuus käyttää harkintaa, ja näin se myös teki.
Edellistä omistajaa ei harmita
Rutolan neljän tontin edellinen omistaja oli Tornator Oy, jolla on lähistöllä muitakin vastaavanlaisia tontteja. Yleiskaavan käsittelyn alkuvaiheessa se yritti saada niille kaavamerkinnän, joka olisi mahdollistanut myös vakituisen asumisen.
– Kaupunki ei niihin millään lailla tarttunut, ja asia ei edennyt kaavakäsittelyn. Luottamusmiehet eivät kaavaa varmaankaan käsitelleet, ennen kuin se tuli lautakunnassa esille. Virkamiehet ottivat sellaisen kannan, että ei käy, sanoo yhtiön maankäyttöasiantuntija Tuomo Haakana.
Tornator ei Haakanan mukaan valittanut kaavasta, koska yhtiö väsyi vuosikausia kestäneessä taistelussa. Kaavan vahvistumisen jälkeen Rutolan tontit myytiin normaalisti kaavan mukaisina lomarakennuspaikkoina.
Haakana sanoo, että yhtiö ei itse hakenut tonteille poikkeamislupaa, mutta tiedusteli kyllä ennen 2010-luvun puoliväliä kaupungilta mahdollisuutta muuttaa nyt esillä olleiden neljän tontin kaavaa. Kaupungin kanta siihen oli kielteinen..
– Kaupanteossa tuli heti ilmi, että ainakin osalla ostajista oli halukkuus pysyvään rakentamiseen. Kerroimme heille, että se on sitten poikkeamismenettely ja toivotettiin onnea. Se oli pois meidän käsistämme se asia.
Rantatontin muuttaminen vakituiseen asumiseen soveltuvaksi on omiaan nostamaan kiinteistön arvoa. Tornator oy:n maankäyttöasiantuntija Tuomo Haakana vakuuttaa, että poikkeamisluvan hyväksyminen kaupunkikehityslautakunnassa kauppojen jälkeen ei yhtiötä kuitenkaan harmita.
– Me saimme sen hetken tilanteessa oikean hinnan tonteista, ja mitä sen jälkeen tapahtuu, ei ole meidän käsissämme.
Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelu toteaa kaupunkikehityslautakunnalle antamassaan lausunnossa, että yleiskaavassa lähialueen maanomistajien rakennusoikeuksien ratkaisuissa on huomioitu tasapuolisuus. Poikkeamisluvan myöntäminen olisi lausunnon mukaan selkeästi ristiriidassa kaava-alueen muiden maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja yhtenäisten kaavoitusperiaatteiden noudattamisen kanssa.
– Tietysti yhtiönkin olisi ehkä pitänyt jo kaavan käsittelyn aikana lobata myös päättäjiä, jotka nämä asiat oikeasti päättävät. Mutta tässä tuntui nyt virkamiesten mielipide, ainakin lehtikirjoittelun perusteella olevan se, että poliitikkoja eivät saisi kuntalaiset lobata lainkaan, mikä sekin kuulostaa vähän oudolta, Haakana sanoo.
Itä-Suomen hallinto-oikeus päättää aikanaan, kumoaako se kaupunkikehtyslautakunnan aiemman päätöksen vai jääkö se voimaan.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 5.8. kello 22 asti.