Lähteen yksi keskeinen toimija on avoimen tiedon keskus. Niinpä talossa on tietoa tarjolla avoimesti niin kirjoissa, kokoelmissa, lehdissä kuin sähköisessäkin muodossa.
Ala-aulan uusi näyttely- ja tapahtumatila lisää vuorovaikutusta ja tuo eri-ikäisiä kansalaisia rakennukseen tiedon ja tieteen äärelle. Lapsille on toteutettu oma opetustila tiedekasvatukseen.
Ulkopuolella näkyvin muutos on uudet portaat suoraan edestä pääovelle. Ennen kirjastoon kuljettiin sivuportaista.
Sisään tultaessa huomio kiinnittyy ensimmäisenä valon määrään lasikattoisessa aulassa.
– Talon arkkitehtuurin oleellinen osa on hieno ristikkokattorakenne. Valo on hyvin tärkeää nyt kun pohjakerrosten tiloja on otettu käyttöön avaamalla välipohjia, kertoo Lähteen oto johtaja Pirjo Vuorinen.
Kaksi kellarikerrosta avautuivat käyttöön, kun niihin puhkaistiin portaikko ja valoaukot. Suuresta valokatosta tulvii valoa nyt kaikkiin viiteen kerrokseen.
Kirjastorakennus on osa merkittävää kampusalueen arkkitehtuurikokonaisuutta, joka alkaa Constantin Kiseleffin 1800-luvun lopulla suunnittelemista seminaari-rakennuksista ja jatkuu Alvar Aallon töillä 1951-1971.
Vuonna 1972 valmistunut Yliopiston kirjasto on arkkitehti Arto Sipisen keskeisiä töitä. Arton poika arkkitehti Ari Sipinen on ollut suunnittelemassa rakennuksen peruskorjausta ja tuomassa taloa uudelle vuosituhannelle.
Rakennuksessa on säilytetty monia tunnistettavia ominaisuuksia, kuten julkisivun siniset linjat, pääaulan kerrosten kaiteissa toistuva keltainen väri ja neliönmuotoiset valaisimet, jotka on päivitetty LED-valaisimiksi.
Pääaulan kahvilalle puhkaistiin suuret puistoikkunat
Talon kahvila sijaisti alunperin toisessa kerroksessa pääsisäänkäynnin puolella. Edellisessä remontissa kahvila siirrettiin aulaan pääoven viereen. Kahvilaa ei palautettu alkuperäiselle paikalle, vaan se uudistettiin paraatipaikalle pääaulaan.
Tila muuttui täysin, sillä sivuseinässä oli aiemmin vain kapeat yläikkunat. Seinään puhkaistiin uudet katosta lattiaan ulottuvat ikkunat ja niistä avautuu nyt komeat näkymät Seminaarinmäen puistoon yliopiston päärakennuksen suuntaan sekä Lounaispuistoon. Lähipuista voi bongata liito-oraville ripustettuja pönttöjä.
Kahvila, ravintola ja opiskelutilat ovat saaneet nimensä Volmar Schildtin keksimistä sanoista.
Schildt oli merkittävä vaikuttaja Jyväskylän ja yliopiston historiassa. Hän ajoi suomenkielisen yliopiston perustamista Jyväskylään 1800-luvulla. Hän oli myös ensimmäisen opettajaseminaarin Jyväskylään perustaneen Uno Cygnaeuksen hyvä ystävä.
– Innokkaana suomalaisuusmiehenä Schildt kehitti Suomen kieleen muun muassa sanat tiede ja taide. Niinpä kahvila sai nimen Tiede ja ravintola nimen Taide. Nekin ovat avoimia yleisölle, kertoo Pirjo Vuorinen.
Kellarin varastot avautuivat kirjastotiloiksi
Lähde-nimellä avautuvassa rakennuksessa kirjasto on edelleen merkityksellinen palvelu. Sitä varten avattiin pohjakerroksen tilat, josta kirjavarastot on siirretty kokoelmakeskukseen Kanavuoren luolastoon. Armeijan vanhoista luolista löytyy 25 hyllykilometriä kirjoja.
Lähde tulee olemaan paljon muutakin kuin yliopiston kirjasto. Taloon tulee yliopiston museopalvelut, tilat opiskelijoiden hyvinvoinnin vaalimiseen ja avoimia yleisötiloja.
– Ensimmäiseen kerrokseen tulee sadan neliön tapahtuma- ja näyttelytila. Yliopisto haluaa tarjota yleisölle aivan erityisen kohtaamispaikan, oikeastaan tiedeolohuoneen, Vuorinen lupaa.
Tapahtuma- ja näyttelytilassa voidaan esitellä yliopiston eri tieteenalojen toimintaa ja järjestää taidenäyttelyitä. Tavoite on välittää yleisölle monella tavalla tiedettä ja taidetta mitä alueella tehdään.
– Olemme suunnitelleet jo yhteistyötä naapurissa remontoidun Kulttuuritalo Villa Ranan kanssa avoin portti kampukselle -ajatuksella.
Taloon tulee runsaasti taidetta
Rakennukseen on tulossa useita taideteoksia sekä valtion että yliopiston kokoelmista. Valtiolta tulee uusi pääteos kuvanveistäjä Mikael Pohjolalta. Valaistu teos ripustetaan toisen ja kolmannen kerroksen ikkunoiden eteen.
Rakennukseen sijoitetaan myös sinne alun perin hankittuja töitä. Ensimmäiseen kerroksessa on kunnostettu Carolus Enckellin seinämaalaus ”Minä olen väri ja sinä olet sana” vuodelta 1975.
Koronan ja talon varustelun vuoksi Lähde avataan vaiheittain. Varsinaiset yleisöavajaiset ovat luvassa tammikuussa 2022.
Teknologiaa on lisätty rakennukseen runsaasti. Digitaalisen ajan yksityiskohtana ovat pienet infonäytöt, jotka heräävät eloon, kun niitä koskettaa. Näytöt kertovat huoneen lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidimäärän.
Yleisötilojen kunnostetuissa kalusteissa on tuttu mustavalkoraidallinen villakangas, joka on nimeltään Jyväskylän Kesä. Alkuperäiset kalusteet ja kalustesuunnitelman väreineen suunnittelivat Torsten ja Vuokko Laakso 1970-luvulla.
Onko sinulla muistoja Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai aiotko vierailla Lähteenä avautuvassa tiedeolohuoneessa? Voit keskustella aiheesta 9.8. klo 23.00 saakka.