Kaivoshankkeet ovat jälleen kuumentaneet tunteita Pohjois-Karjalaan kuuluvassa Heinäveden kunnassa. Uusimman kiistan keskiössä on viime vuoden loppupuolella perustettu Aitoniemen yksityinen luonnonsuojelualue, jonka alle jäi myös malminetsintäalueita. Eripuraan haetaan parhaillaan ratkaisua Itä-Suomen hallinto-oikeudesta, jonka on määrä antaa asiassa ratkaisunsa syksyllä.
Kiistan osapuolina ovat kansainvälisen kaivosyhtiön Beowulf Miningin tytäryhtiö Oy Fennoscandian Resources Ab ja Etelä-Savon ely-keskus. Kaivosyhtiö vaihtoi vastikään nimensä Grafintec Oy:ksi, jota käytetään jatkossa tässä jutussa.
Yhtiö on katsonut, että yksityiset maanomistajat perustivat luonnonsuojelualueen estääkseen malminetsinnän ja mahdollisen kaivostoiminnan alueella. Yhtiö katsoo myös, että sen perustuslaillisia oikeuksia on loukattu. Luonnonsuojelualueesta päätöksen tehnyt Etelä-Savon ely-keskus ei allekirjoita kaivosyhtiön väitteitä.
Myös paikallisyhteisö ja Heinäveden kunta ovat vastustaneet kaivoshanketta näkyvästi. Muun muassa kansalaisliike Pro Heinävesi on ollut huolissaan grafiittikaivoshankkeesta ja todennut, että se aiheuttaa vakavan ja kauaskantoisen ympäristön pilaantumisen vaaran, joka voi pahimmillaan ulottua myös laajemmin Saimaan vesistöön.
Kaivosyhtiöiden kiinnostus Suomen malmivaroihin on ollut viime vuosina selvässä nousussa. Tukesin maaliskuussa julkaiseman ajankohtaiskatsauksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan pelkästään malminetsintäluvan valmisteluun etuoikeuden antavien varausalueiden pinta-ala kasvoi viime vuonna lähes 10 000 neliökilometrillä edellisvuoteen verrattuna. Määrä vastaa suunnilleen Uudenmaan kokoista aluetta.
Kokonaisuudessaan malminetsintäluvan valmisteluun etuoikeuden antavien varausalueiden pinta-ala kattaa yli kymmenesosan Suomesta. Etuoikeuden antavalla varausalueella tarkoitetaan aluetta, jonka hakija, eli yleensä kaivosyhtiö, voi varata itselleen malminetsintälupahakemuksen valmistelua varten.
Malminetsintä luonnonsuojelualueilla ei ole Suomessa tavatonta. Ylen MOT selvitti marraskuussa 2020, että moni kaivosyhtiö on tehnyt varauksia tai hakenut malminetsintälupia luonnonsuojelualueilta. Siten myös Itä-Suomen hallinto-oikeuden tulevalla ratkaisulla saattaa olla merkitystä siihen, miten vastaavia tapauksia ratkotaan tulevaisuudessa.
Kaivostoiminnan pelisääntöjä ollaan muokkaamassa muutenkin: sekä luonnonsuojelulakia että kaivoslakia päivitetään parhaillaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan malminetsintä on vielä sallittua luonnonsuojelualueilla, mutta jatkossa asia voi olla toisin.
Ympäristöministeriö lähetti uutta luonnonsuojelulakia koskevan lakiesityksen luonnoksen (siirryt toiseen palveluun) lausuntokierrokselle heinäkuun alussa. Hallituksen esityksen uudesta kaivoslaista arvioidaan puolestaan valmistuvan tämän vuoden kuluessa.
Kaivosyhtiö: Luonnonsuojelualue loukkaa yhtiön perustuslaillisia oikeuksia
Suomessa luonnonsuojelualueita ovat valtion mailla olevat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet sekä yksityiset luonnonsuojelualueet.
Aitoniemen alueen maanomistajat jättivät esityksen vajaan 9 hehtaarin kokoisen alueen perustamisesta Etelä-Savon ely-keskukseen kesäkuussa 2019. Ely-keskus teki perustamispäätöksen viime vuoden lopulla.
Heinäveden Aitoniemen luonnonsuojelualueen alle jäi osa Pitkäjärven malminetsintäalueesta, jossa Grafintecilla on ollut malminetsintälupa vuodesta 2017 lähtien. Se haki etsinnälle myös kolmen vuoden jatkolupaa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) viime vuoden lokakuussa.
Luonnonsuojelualueen perustamisesta yhtiö valitti Itä-Suomen hallinto-oikeuteen tammikuussa 2021. Se vaatii luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen kumoamista.
Valituksen mukaan luonnonsuojelualueen perustaminen malminetsintäalueen päälle rikkoo yhtiön perustuslain mukaista omaisuudensuojaa. Hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa asiaa perustellaan sillä, että luonnonsuojelualue tekee käytännössä tyhjäksi mittavat investoinnit, joita yhtiö on tehnyt alueen malmipotentiaalin selvittämiseen. Samalla se estää yhtiön mukaan tulevaisuudessa tuotannolla saavutettavan tulon ja voiton.
Yhtiön mukaan luonnonsuojelualueen perustaminen rikkoo myös yhtiön perustuslaillisia oikeuksia. "Yksityisoikeudellisia etuuksia suovat luparatkaisut, kuuluvat sekä kansallisesti että ylikansallisesti tarkasteltuna Suomen perustuslailla ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella turvatun omaisuudensuojan piiriin", perustellaan hallinto-oikeuteen tehdyssä valituksessa.
Kaivosyhtiö vetosi myös luottamuksensuojaperiaatteeseen eli siihen, että yhtiön on voitava luottaa, ettei viranomainen muuta yllättäen tai ennalta-arvaamattomasti yhtiön vahingoksi säädäntöä tai vallitsevaa käytäntöä.
Kaivosyhtiön näkemyksen mukaan käsillä olevassa tapauksessa olisi vahvoja viitteitä siitä, että hakemuksen pääasiallisena tarkoituksena on ollut estää malminetsintä ja mahdollinen tuleva kaivostoiminta alueella.
Grafintec Oy ei pyynnöistä huolimatta suostunut antamaan Ylelle haastattelua Heinäveden kaivoshankkeista. Yhtiön toimitusjohtaja Rasmus Blomqvist kertoo Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että yhtiöllä ei ole asiasta uutta tiedotettavaa ennen kuin meneillään oleva hankekartoitus on tehty.
– Hankekartoituksen avulla pystymme selittämään paremmin miltä mahdollinen kaivos näyttää ja miten voimme minimoida ympäristövaikutukset, ja korjaamaan väärät tiedot, joita projektin vastustajat levittävät, toteaa Blomqvist.
Blomqvist kertoo sähköpostitse, että Grafintec kehittää uusiutuvaa energiaa hyödyntävää ja kemikaalitonta ratkaisua grafiitin puhdistamiseksi. Yhtiö tutkii myös kierrätetyn grafiitin ja teollisen grafiittijätteen käyttöä grafiittianodien valmistusprosessissa.
Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksen tehnyt ely-keskus on toista mieltä
Itä-Suomen hallinto-oikeus pyysi helmikuun 2021 alussa Etelä-Savon ely-keskukselta lausuntoa kaivosyhtiön tekemään valitukseen.
Ely-keskus katsoo, että päätös ei riko perustuslain mukaista omaisuudensuojaa. Luonnonsuojelualueen perustamispäätös ei estä kaivosyhtiön voimassa olevan tai mahdollisesti uuden malminetsintäluvan mukaista toimintaa.
Ely-keskus huomauttaa lisäksi lausunnossaan, että yhtiöllä on ollut alueella voimassa lupa ainoastaan malminetsintään. Kaivoslain mukaan malminetsintälupa ei oikeuta mahdollisen esiintymän hyödyntämiseen. Ely-keskuksen näkemyksen mukaan valituksenalainen päätös ei siten ole vaikuttanut yhtiön tosiasiallisiin oikeuksiin alueella.
Aitoniemen luonnonsuojelualueen perustamisasiakirjoissa mainitaan, että alueella on voimassa malminetsintälupa ja jatkolupahakemus on ollut vireillä Tukesissa. Alueen rauhoitusmääräyksiin kirjattiin kohta, jossa sallitaan malminetsintä, siihen liittyvä puuston raivaus, liikkuminen moottoriajoneuvoilla ja koeporaus. Myös ely-keskus korostaa, että kohteen rauhoitusmääräyksissä sallitaan edelleen malminetsintä kyseisellä alueella.
Ely-keskus kumoaa myös väitteet siitä, että luonnonsuojelualueen perustamisella olisi haluttu estää malminetsintä tai kaivostoiminta alueella. Lausunnon mukaan päätös alueen perustamisesta luonnonsuojelualueeksi perustui ely-keskuksen omaan selvitykseen kohteen luontoarvoista.
Vuonna 2019 Yle uutisoi, että Aitolammen kaivoshanke lykkääntyy vuosilla, koska hanke on herättänyt suurta huolta paikallisyhteisössä. Parissa vuodessa paikallisten huoli ei ole laantunut. Päinvastoin.
"Luontomatkailuun pohjautuvat elinkeinot varmasti kuolee pikkuhiljaa pois"
Myös Heinäveden kunta on Aitolammen luonnonsuojelualueen puolella ja se vastustaa kaivostoiminnan tulemista kunnan alueelle. Kunta antoi maaliskuussa Tukesille lausunnon (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan Grafintecille ei tulisi myöntää jatkolupaa Pitkäjärven malminetsintäalueelle.
Vastineessa todetaan muun muassa, että hankkeelta puuttuu sosiaalinen toimilupa, eli käytännössä paikallisen yhteisön hyväksyntä. Lisäksi kunta korostaa, että alueella on runsaasti matkailun vetovoimaa ja niihin liittyviä elinkeinoja, joiden elinvoimaisuus on turvattava.
Kaivostoiminta ei myöskään ole Heinäveden kuntastrategian mukainen, eikä sitä ole huomioitu varausalueella voimassa olevissa kaavoissa.
Myös kuntalaiset ovat huolissaan siitä, mitä kunnan elinkeinoille käy, jos kaivos perustettaisiin.
– Luontomatkailuun pohjautuvat elinkeinot varmasti kuolee pikkuhiljaa pois. Heinäveden tulevaisuus, puhtaaseen luontoon, vesistöihin ja luostareihin pohjautuvat elinkeinot menetetään, jos tuohon tulee kaivos, toteaa heinäveteläinen Jukka Leppänen apeana.
Leppänen on toiminut muun muassa kaivoshanketta vastustavan Pro Heinävesi -liikkeen vetäjänä.
Kävelläänkö Heinävedellä maanomistajan vai kaivosyhtiön oikeuksien yli?
Heinäveteläiset ovat seuranneet kaivosasioiden kehittymistä hämmentynein silmin. Yksi heistä on heinävedellä kasvanut ja nykyisin kunnassa kesäasukkaana aikaansa viettävä Markus Kuikka.
– Kyllähän se tietyllä tavalla kuulostaa aika häikäilemättömältä, että kaivos ottaa tällaset keinot käyttöön. Että on perustettu luonnonsuojelualue ja kaivosyhtiö vie tämän oikeuteen.
Kuikka ihmettelee myös sitä, miksi kaivosyhtiö ei yksinkertaisesti luovu hankkeesta, vaikka sillä on laaja vastustus niin kuntalaisten kuin viranomaisten suunnalta.
– Siinä yhtiö koittaa härskisti pitää kiinni omasta malminetsintäluvastaan. Siinä kävellään törkeästi maanomistajan oikeuksien yli, kiteyttää puolestaan Jukka Leppänen.
Ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen Itä-Suomen yliopistosta ei muista, että vastaavaa tapausta olisi aiemmin käsitelty oikeudessa. Pölönen kommentoi Heinäveden tapausta varovaisesti, mutta kertoo, että malminetsintävaiheessa päätäntävalta alueen käytöstä säilyy edelleen maanomistajalla.
– Etsintälupa antaa yhtiölle oikeuden tehdä etsintää luvassa asetettujen ehtojen puitteissa tietyn aikajänteen. Ja myöskin etuoikeuden mahdollisen kaivosluvan hakemiseen.
Pölönen itse ei näe Heinäveden tapauksessa estettä luonnonsuojelualueen perustamiselle, koska kaivosyhtiön etsintäoikeudet on otettu huomioon alueen suojelupäätöksessä. Hallinto-oikeuden ratkaisusta Pölönen povaa ennakkotapausta.
– Todennäkösesti tullaan saamaan selkeytystä siihen, mitkä ovat malminetsintäluvan oikeusvaikutukset suhteessa luonnonsuojelulain mukaisen luonnonsuojelualueen perustamiseen yksityisalueella.
Uusiutuvat akkumineraalit vaihtoehdoksi grafiitille?
Euroopan unioni on halunnut edistää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja puolittaa kasvihuonekaasujen määrän vuoden 1990 tasosta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
EU:ssa ja myös muualla maailmassa arvioidaan, että esimerkiksi liikenne sähköistyy nopeasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Liikenteen sähköistyminen on johtanut siihen, että akkumineraalien kuten koboltin, litiumin ja grafiitin etsintä on ollut kovassa nosteessa.
Suomessa mineraaleja etsivien yhtiöiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa lähes kolmanneksella. Vuonna 2020 malminetsinnästä raportoi Tukesille 61 yhtiötä. Tukesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) uusista yhtiöistä moni on keskittynyt juuri akkumineraalien etsintään.
Akkuteollisuus onkin bisnes, johon Suomi haluaa iskeä hanakasti mukaan. Elinkeinoministeri Mika Lintilän asettama työryhmä julkaisi tammikuussa kansallisen akkustrategian (siirryt toiseen palveluun). Sen yhtenä tavoitteena on kasvattaa Suomesta kansainvälisesti merkittävä toimija akkualalla ja sähköistymisessä.
Vaikka Suomen maaperässä sijaitseekin merkittäviä akkumineraalipitoisuuksia, korostaa akkustrategia myös Suomen mahdollisuuksia kasvaa edelläkävijäksi kierrätetyn raaka-aineen hyödyntäjänä. Esimerkiksi Stora Enso tiedotti pari viikkoa sitten, että sen Kotkan Sunilaan rakentama koelaitos on aloittanut toimintansa (siirryt toiseen palveluun). Laitoksessa akkuteollisuuden tarvitsemia materiaaleja voidaan valmistaa puusta.
Stora Enson mukaan Sunilan tehtaalla valmistetaan uusiutuvaa puupohjaista hiiltä. Ligniinipohjaista hiiltä voidaan käyttää akuissa eli sillä voidaan korvata uusiutumattoman synteettisen grafiitin käyttö akkujen anodimateriaalina. Sunilan tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 50 000 tonnia, mikä tekee Stora Ensosta maailman suurimman kraftligniinin tuottajan.
Kierrätetyn raaka-aineen puolesta liputetaan myös Heinävedellä.
– En näe mitään järkeä, että tänne ruvettaisiin grafiittikaivosta perustamaan. Tässä on se Suomen mahdollisuus: puumateriaali ja teknologian kehittyminen, toteaa heinäveteläinen opettaja Jukka Leppänen viitaten Sunilan tehtaaseen.
– Ehdottomasti tarvitaan sähköäautoja ja niihin akkuja. Mutta yritetäänkö ympäristöä pelastaa sillä tavalla, että saatetaan turmella ympäristöä, toteaa Markus Kuikka ja korostaa vastuullisuutta niin kaivostoiminnassa kuin puupohjaisten akkumateriaalienkin tuotannossa.
Heinävesi kylpee heinäkuun lopun auringossa. Kunnassa jäädään odottamaan, mitä kaivoshankkeille tulevaisuudessa tapahtuu ja mihin ratkaisuun hallinto-oikeus päätyy Aitoniemen luonnonsuojelualueen tapauksessa.
Ainakin lausuntokierrokselle lähtenyt ehdotus uudesta luonnonsuojelulaista sisältää luonnonsuojelualueen kannattajille positiivisen viestin: lakiehdotuksen mukaan luonnonsuojelualueilla ei jatkossa saisi tehdä malminetsintää.
Voit keskustella aiheesta 5.8. klo 23:een asti.