Opiskelijoiden elokuussa alkavaa lukuvuotta värittää korona.
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelevat, että perusopetus aloitetaan lähiopetuksessa ja toisellakin asteella lähiopetus on ensisijainen opetusmuoto. Korkeakoulut voivat itse päättää opetuksen järjestämisestä.
Opetushallituksella on sama näkemys.
– Lapset ja nuoret palaavat lähiopetukseen ja niin tekee myös henkilökunta, Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä painotti tiedotustilaisuudessa torstaiaamuna.
Kelhän mukaan henkilökunta on joutunut koville tänä aikana, ja Opetushallitukselta on löydyttävä keinot heidän tukemiseensa myös jatkossa.
– Tilanne on vaihdellut alueellisesti paljon. Osa opiskelijoista on enemmän lähiopetuksessa kuin toiset ja tilanne tulee varmasti jatkumaan.
Syksy aloitetaan tutuilla hygieniaohjeilla, joita OPH kertasi tiedotustilaisuudessa:
- Huolehditaan väljyydestä ja käsienpesusta. Vältetään suoraa kosketusta toisiin.
- Millään asteella paikalle ei mennä sairaana, ja oireisena hakeudutaan koronatestiin
- Ulkomaan matkan jälkeen omaehtoinen karanteeni.
- Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulutuksessa ei sekoiteta ryhmiä.
- Toimintoja voidaan porrastaa (esimerkiksi ruokailu).
- Ulkopuoliset eivät oleskele varhaiskasvatuksen ja koulujen tiloissa.
Maskien käytöstä päätetään paikallisesti
Maskien käyttö kouluissa on paikallinen päätös. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa, että maskia tulisi käyttää kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilla 6-luokasta lähtien.
Oppivelvollisuuden myötä maskit ovat laajennetun oppivelvollisuuden piirissä oleville toisen asteen opiskelijoille.
Opettajat ovat vaatineet tehosterokotusta ennen koulujen alkua, mutta yhtä ammattiryhmää ei voida suosia. Pääministeri Sanna Marin kertoi myös eilen, että 12–15-vuotiaiden rokotukset on tarkoitus aloittaa pian.
Korona-ajan rajoitukset ja etäopetus ovat vaikuttaneet peruskoulussa oppilaiden itsesäätelytaitoihin ja itseohjautuvuuteen. Osalle lapsista on syntynyt oppimis- ja hyvinvointivajetta. Oppimisvajeella tarkoitetaan viivästymistä yleisissä tai sosiaalissa taidoissa, tiettyssä ainealassa. Hyvinvointivaje on psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen hyvinvoinnin vaarantumista.
Alueellisesti tilanne on hyvin erilainen, kertoo Opetushallituksen lakimies Laura Francke.
–Jokainen lapsi, nuori ja aikuisopiskelija tarvitsee uskoa tulevaisuuteen
Alle 600 ei hakenut toisen asteen opiskelupaikkaa
Nyt elokuussa toisen asteen koulutuksessa aloittavat ensimmäiset opiskelijat, joita koskee laajennettu oppivelvollisuus. Laajennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on, että jokainen suorittaisi toisen asteen koulutuksen.
Alle 600 oppivelvollista ei hakenut opiskelupaikkaa yhteishaun kautta. Yhteishakujärjestelmässä eivät ole mukana muun muassa kansanopistojen pitkät linjat ja ruostinkieliset koulutukset esimerkiksi Ahvenanmaalla.
– Ryhmä, joka ei ole hakenut opiskelupaikkaa, on vielä pienempi, Kurt Torsell tarkentaa.
Uuden oppivelvollisuuden piirissä olevia nuoria seurataan Valpas-järjestelmän avulla, josta asuinkunnassa voidaan seurata, minne nuoret ovat hakeneet, mistä saaneet paikan ja ovatko aloittaneet opinnot.
Lisäksi vuonna 2022 nykyinen 10-luokka, ammattikoulutukseen ja lukioon valmistavat koulutukset yhdistyvät TUVA-koulutukseksi, johon nuori ohjataan heti 9-luokan jälkeen tai viimeistään asuinkunnan osoittaessa opiskelupaikan, Opetushallituksen ruotsinkielisen toiminnan johtaja Kurt Torsell kertoo tiedotustilaisuudessa.