Korona-aika on vauhdittanut jo vuosia kestänyttä kehitystä, jossa käteisen rahan käyttö vähenee nopeasti.
Esimerkiksi osuuspankkiryhmässä käteisen käyttö väheni vuoden aikana viidenneksellä. Viidessä vuodessa automaattinostojen määrä on vähentynyt nelisenkymmentä prosenttia.
Suomen Pankin maaliskuussa tekemän kuluttajakyselyn mukaan lähes puolet suomalaisista oli vähentänyt käteisen käyttöä tai luopunut siitä kokonaan pandemian aikana.
Keskeisiä syitä ovat olleet korttimaksamisen hygieenisyys ja koronatartuntariskin välttäminen.
Länsi-Suomen Osuuspankin asiakkuusjohtaja Satu Lehtinen nostaa esiin myös sen, että ilman käteistä rahaa selviytyy jo lähes joka paikassa.
– Hyvin harvassa on enää ne tilanteet, joissa käteistä tarvitsee. Vaikkapa hiihtolenkin laavulla Lapissa pystyy mobiilimaksulla ostokset usein jo hoitamaan, eli edes verkkaritakin taskussa ei kolikoita enää välttämättä tarvitse.
Entisen kaltaiseen käteisen käyttöön ei aiota palata
Käteisellä maksamista vähentäneistä vain runsaat 10 prosenttia aikoo palata samanlaiseen käteisen käyttöön kuin ennen pandemiaa.
Ulvilalainen Mirka Helenius on luopunut käytännössä kokonaan lompakon ja käteisen käytöstä jo ennen korona-aikaa. Mukana kulkevat puhelin ja sen kotelon taskusta löytyvä maksukortti.
– Kortti on niin paljon kätevämpi ja se on aina puhelimen kanssa mukana. En ole nähnyt enää mitään syytä käyttää käteistä. Jos tarvitsen muita kortteja niin otan ne sitten matkaan tarpeen mukaan, Helenius kertoo.
Vaikka käteisen käyttö vähenee nyt nopeasti, se on edelleen ensisijainen maksuväline noin 350 000 suomalaiselle.
Ulvilassa ostoksille lähtenyt Merja Villanen kertoo, että hänen lompakostaan käteistä yhä löytyy. Ihan jo siltäkin varalta, että maksupääte ei kaupassa toimisikaan.
Villasen mukaan hän maksaa käteisellä ostoksia noin kerran viikossa.
– Ehkä silloin korona-ajan alussa korttimaksaminen lisääntyi, kun käteistä ei haluttu käyttää. Myös lähimaksaminen on kyllä lisääntynyt, Villanen toteaa.
Ainakin joissain tilanteissa käteistä käyttää yhä 70 prosenttia suomalaisista. Kyselyn perusteella käteisen käyttö vähenee nopeiten niiden keskuudessa, jotka ovat käyttäneet sekä maksukorttia että käteistä.
– Asiakkaat ovat löytäneet, voisiko sanoa paremmat tavat hoitaa asioita ja nähneet, kuinka kätevää on maksaa ilman käteistä. Tämä on pidemmän ajan trendi, mutta toki korona on sitä vauhdittanut, sanoo asiakkuusjohtaja Satu Lehtinen.
Lähimaksun käyttö yhä suositumpaa, mobiilimaksaminen tekee tuloaan
Yksi syy korttimaksamisen suosion kasvuun on myös lähimaksuominaisuus. Lähimaksamisessa maksutapahtuma kirjautuu ilman PIN-koodilla tunnistautumista, kun kortti viedään muutaman sentin päähän maksupäätteestä.
Tämä maksutapa ampaisi nousuun jo vuonna 2019, kun maksun ylärajaa korotettiin 25 eurosta 50 euroon.
Pandemian aikana kolmasosa suomalaisista on Suomen Pankin kyselyn perusteella lisännyt lähimaksuominaisuuden käyttöä.
Mobiilimaksaminen, eli esimerkiksi älypuhelimessa olevan sovelluksen käyttö maksamiseen on myös vahvassa kasvussa, vaikka sen osuus kaikista maksutapahtumista on vielä varsin pieni.
Päivittäistavarakaupassa ostoksista maksettiin alkuvuoden aikana kolmisen prosenttia. Ensimmäisen koronavuoden aikana mobiilimaksujen arvo kasvoi Suomen Pankin keräämien tietojen mukaan yli 60 prosenttia.
Ulvilalaisen marketin pihalta auton ratista löytyy aurinkoisena elokuisena aamupäivänä Aleksi Hakanen.
Hän maksaa ostoksensa pääosin kortilla ja silloin tällöin myös käteisellä, jota on mukana aina muutama kymppi. Mobiilimaksukaan ei ole Hakaselle vieras tapa maksamiseen.
– Jos vaikka kukkaro unohtuu, niin pystyn puhelimesta maksamaan ja kavereiden kanssa käyttämme Mobilepay-sovellusta, Hakanen kertoo.
Mobiilimaksaminen on erityisesti nuorempien ikäluokkien suosiossa, mutta korona-aikana käyttäjien keski-ikä näyttäisi nousseen.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 6.8. kello 23.
Lue myös:
Setelien käyttö romahti – Katoaako käteinen kokonaan koronan myötä?