Filippiiniläinen hoiva-alan työntekijä Marichu Ebunalo on innoissaan uudesta työstään suomalaisessa hoivakodissa.
Hän on kotkalaisessa Mainiokoti Otsolassa vasta ensimmäistä viikkoa. Suomeen hän saapui ensimmäistä kertaa heinäkuun alussa.
Uudessä työympäristössä, noin 60-paikkaisessa hoivakodissa monet asukkaista ovat ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevia, kuten muistisairaita.
– Vanhusten kanssa työskenteleminen on intohimoni, kuvailee Ebunalo itseään.
Tarkalleen ottaen kyse on vielä työhön perehtymisestä. Marichu Ebunalo on yksi 15:n filippiiniläisen ryhmästä, josta muut saapuivat kuusi päivää sitten. Filippiiniläisiä palkkaamalla terveys- ja sosiaalipalveluja tuottava Mehiläinen on lähtenyt hakemaan ratkaisuja hoivakotiensa henkilöstöpulaan.
Kaikkien Suomeen saapuneiden perehdytys työhön on keskitetty Kotkaan.
– Meille tämä on tärkeä avaus, vaikka meidän mittakaavassamme määrällisesti tämä on vielä melko pientä, luonnehtii Mehiläisen henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas.
Nyt Suomeen saapuneilla filippiiniläisillä on edessään neljän viikon jakso ohjattua työskentelyä, minkä päätteeksi he antavat hoiva-avustajan näyttötutkinnon.
Sen jälkeen he siirtyvät Mehiläisen yksiköihin eri puolille Suomea.
Vastaavalla mallilla koulutettavia on tulossa jatkossa lisää, vielä tulevana syksynä.
Jopa tuhansia ulkomaalaisia
Filippiiniläisten hoiva-alan työntekijöiden Suomeen saapumisen taustalla on Mehiläisen koulutus- ja rekrytointiyhtiön sekä muun muassa lähihoitajia kouluttavan satakuntalaisen Sataedun yhteistyö.
Koulutusmallissa nyt Suomeen tulleilla on jo takanaan vuoden mittaiset verkko-opinnot suomen kielessä sekä hoivatyön teoriassa.
Suomeen saapuneet eivät Mehiläisen tapauksessa suinkaan jää nyt tulleisiin 15:een filippiiniläiseen. Syksyllä on tulossa vielä kaksi muuta ryhmää. Koko tänä vuonna Suomeen Mehiläiselle saapuvien määrä on yhteensä noin 50.
– Valmistavassa koulutuksessa on tällä hetkellä satoja henkilöitä, mutta mahdollisuutemme on kouluttaa lähivuosina tuhansia hoiva-alan osaajia, sanoo koulutuksesta vastaavan Mehiläisen tytäryhtiön Healthcare Staffing Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jussi Lehmuskallio.
Hoiva-avustajat auttavat muuta henkilökuntaa esimerkiksi hoivakotien asukkaiden peseytymisessä, pukeutumisessa, ruokailussa ja ulkoilussa. He eivät työskentele yksin, eivätkä osallistu lääkehoitoon.
Hoitoalan työvoiman saannilla huono ennuste
Filippiiniläiset työntekijät hoitoalalla eivät ole uusi ilmiö. Heitä on työskennellyt Suomessa jo lähes 15 vuoden ajan, vuodesta 2007 lähtien.
Äskettäin filippiiniläisten palkkaaminen Suomeen on noussut voimakkaasti esiin, kun aiemmin kesällä Esperi Care kertoi rekrytoivansa 22 filippiiniläistä hoitajaa Suomeen. Viime vuonna puolestaan Attendo ilmoitti palkkaavansa lähivuosina 1 000 filippiiniläistä hoitajaa Suomeen.
Ulkomaisen työvoiman rekrytoiminen kertoo osaltaan hoitoalan työvoimapulasta, josta varsinkin julkisella puolella on nähty hurjalta kuulostavia ennusteita.
Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan alkuvuonna julkistaman työvoimaennusteen mukaan Suomeen tarvittaisiin jo nyt yli 8 000 sairaanhoitajaa nykyistä enemmän.
Nyt Suomeen saapuneet filippiiniläiset eivät tosin tule sairaanhoitajiksi, vaan tehtäviin joissa he voivat avustaa esimerkiksi sairaanhoitajia.
– Varsinkin ikäihmisten hoivakodeissa työskentelevät sairaanhoitajat joutuvat tekemään muutakin kuin sairaanhoitajan työtä, siinä mielessä avustaviin tehtäviin tarvitaan lisähenkilöstöä, sanoo johtaja Sari Viinikainen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehystä.
Hän korostaa, että Filippiineillä sairaanhoitajakoulutuksen saaneen osaamista tulee käyttää sairaanhoitajan tehtävään.
Alan työvoimapulaan ensisijainen ratkaisu Viinikaisen mukaan on kuitenkin julkisuudessa usein nähty ja kuultu keino.
– Palkkaus ja työolot on saatava kuntoon, jotta ala olisi houkutteleva.
Kevan mukaan tilanne ei helpotu lähivuosina. Vuoteen 2030 ulottuva ennuste perustuu kuntien eläköitymistilastoihin, koulutuspaikkamääriin, avoimiin työpaikkoihin sekä työvoimatilastoihin.
Työpaikat seitsemässä kaupungissa
Nyt Suomeen saapuneet filippiiniläiset sijoittuvat perehdytysjaksonsa ja näyttötutkinnon jälkeen Mehiläisen hoivakoteihin Helsinkiin, Tampereelle, Vantaalle, Kouvolaan, Vaasaan, Nokialle ja Varkauteen.
Kylänpää korostaa perehdytyksen tärkeyttä ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnissa, vaikka kyseesssä ovatkin henkilöt, joilla on jo vähintään kahden vuoden kokemus hoivatehtävistä Suomen rajojen ulkopuolella.
– Aluksi käydään läpi esimerkiksi toimintakulttuuria sekä työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia Suomessa. Myös esimerkiksi työergonomiaan ja asiakasturvallisuuteen perehdytään heti alussa, kuvailee perehdystä Maria Kylänpää.
Marichu Ebunalo tietää jo, että hänen varsinainen työpaikkansa on Kotkassa tapahtuvan perehdytyksen ja näyttötutkinnon jälkeen hoivakodissa Tampereella.
Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa lähihoitajan opinnot, mutta myös psykologian opinnot siintävät tulevaisuuden haaveissa.
Muutamassa päivässä Suomen tykästynyt nainen aikoo jäädä maahan, ja urheilua harrastavana hänellä on jo vapaa-aikaankin liittyviä suunnitelmia.
– Kunpa voisin joskus osallistua täälläkin polkujuoksukilpailuihin. Maisemat juoksemiseen ovat niin houkuttelevia ja vaihtelevia, ihastelee Marichu Ebunalo.