Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden määrä on tällä hetkellä Suomessa maltillinen, mutta määrä tulee kasvamaan tulevina viikkoina.
Tällä hetkellä sairaalahoidossa on 94 ihmistä, joista 15 on tehohoidossa.
Suunta antaa kuitenkin aihetta huoleen, toteaa Itä-Suomen yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori, ylilääkäri Matti Reinikainen. Reinikainen on kansallisen tehohoidon COVID-19-koordinaatioryhmän puheenjohtaja.
Koronapotilaiden tehohoidon tarve on kaksinkertaistunut viikossa. Lisäksi sairaalahoidon tarve lisääntyy yleensä noin parin viikon päästä tartunnoista, joten tämän viikon korkeat tartuntalukemat näkyvät sairaaloissa vasta hieman myöhemmin.
THL:n tekemän mallinnuksen mukaan seuraavan viikon aikana uusia erikoissairaanhoitojaksoja tulee arviolta 89-123 kappaletta. Edellisellä viikolla ennuste oli 44-69 kappaletta.
Iso osa ihmisistä vielä alttiina vakavalle taudille
Reinikainen kertoo, että potilaiden ikäjakauma on muuttunut ratkaisevasti viime viikkoina. Vielä aiemmissa epidemian vaiheissa tehohoidossa olleiden potilaiden mediaani-ikä oli 60 vuotta, mutta nyt sairaalapotilaat ovat huomattavasti aiempaa nuorempia.
– Selvä enemmistö tehohoidossa olevista on alle 50-vuotiaita, kertoo Reinikainen.
Reinikaisen mukaan tehohoidossa on kesän aikana ollut myös alle 30-vuotiaita ihmisiä.
Suurin syy muutokseen on rokottaminen. Suurin osa Suomen yli 60-vuotiaista on saanut jo kaksi koronarokoteannosta, kun taas nuoremmissa ikäryhmissä moni ei ole saanut ensimmäistäkään.
Suurin osa tällä hetkellä sairaalahoidossa olevista on kokonaan vailla rokotetta tai saanut vasta yhden rokotteen. Kaksi rokotetta saaneita sairaalahoitoon joutuneita ihmisiä on vain yksittäisiä.
– On vielä valtavan paljon ihmisiä, jotka ovat alttiita myös vakavalle tautimuodolle.
Koronavirus vie sairaalaan myös perusterveitä nuoria ihmisiä, vaikka määrät ovat pieniä. Reinikaisen mukaan koko epidemian aikana noin puolet tehohoitopotilaista on ollut sellaisia, joilla ei ole ollut vakavaksi tulkittuja pitkäaikaissairauksia. He eivät siis ole kuuluneet koronaviruksen riskiryhmiin.
Pitkäaikaissairauksien lisäksi yksi selvä riskitekijä on ylipaino. Reinikaisen mukaan lieväkin ylipaino vaikuttaa lisäävän riskiä sairaalahoitoa vaativaan tautiin. Kaikki nuoret sairaalapotilaat eivät tosin ole olleet ylipainoisiakaan.
Reinikaisen mukaan on myös olemassa joitain tuoreita tutkimuksia, joiden mukaan deltamuunnoksen taudinkuva saattaa olla aiempia muunnoksia vaikeampi.
– Osin tiedot ovat kuitenkin ristiriitaisia, joten varmaa tietoa ei vielä ole, Reinikainen huomauttaa.
Nuorten, terveidenkään ihmisten ei kannata siis tuudittautua toivoon siitä, että korona iskisi heihin vain pienin oirein, varoittaa Reinikainen.
– On vaarallista tuudittautua sellaiseen ajatukseen.
Tehohoitokapasiteetti on hyvä, mutta sen nostaminen on hankalaa
Sairaalahoidon järjestämisessä ei ole tällä hetkellä suuria haasteita. Terveydenhuollon kantokyky on ollut tähän mennessä pahiten koetuksella maaliskuun lopussa, jolloin sairaalahoidossa oli yli 250 koronapotilasta ja teho-osastoillakin yli 50 ihmistä. Siihen verrattuna nykytilanne on hyvä.
Sairaalahoidon tarve on myös jakautunut aiempaa tasaisemmin. Aiempien epidemia-aaltojen aikana iso osa sairaalahoidon tarpeesta on keskittynyt Hyksin erityisvastuualueelle eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan. Nyt alueella on tehohoitopotilaista vain viidennes.
Koronapotilaiden määrä on kuitenkin kasvusuuntainen, huomauttaa Reinikainen.
– Tämä on sillä lailla haastavaa aikaa, että kesälomakausi on vielä päällä ja sairaalat toimivat aika lailla minimimäärällä henkilökuntaa. Tehohoidon kapasiteetin nostaminen on juuri nyt haastavaa, Reinikainen sanoo.
Ja vaikka terveydenhuollon kantokyky ei repeilisikään, koronapotilaiden määrä vaikuttaa aina muuhun sairaalahoitoon.
– Koronapotilaiden lisääntyminen pakottaa ei-kiireellisen hoidon vähentämiseen, toteaa Reinikainen.
Lue lisää: