Hyppää sisältöön

Korkeakouluopiskelijat kammoksuvat etäopiskelun jatkumista – Saaga Salonen: "Tiedän jo nyt, että joudun pistämään opintoni paussille"

Osa korkeakouluopiskelijoista harkitsee välivuoden pitämistä tai opintojen lopettamista kokonaan, mikäli etäopetusta jatketaan syksyllä. Pahimmissa tapauksissa etäopiskelu on ajanut opiskelijoita sairauslomalle.

Metropolia ammattikorkeakoulussa kulttuurituotantoa opiskeleva Saaga Salonen ahdistui etäopetuksessa niin, että joutui sairauslomalle. Kuva: Tuomo Björksten/Yle
Kati Rantala

Kun Suomi pantiin säppiin koronapandemian vuoksi, jäivät myös korkeakouluopiskelijat neljän seinän sisälle.

Valtio-oppia pääaineenaan Turun yliopistossa opiskeleva Santeri Harinko on saanut viimeisen puolentoista vuoden aikana etäopinnoista tarpeekseen.

Valtio-opin opiskelija Santeri Harinko harkitsee välivuoden pitämistä etäopiskelun vuoksi. Kuva: Minna Rosvall / Yle

– Yliopistossa opiskelu menee täysin hukkaan, jos se tarkoittaa vain kotona kirjojen pänttäämistä. En ole vielä ilmoittautunut tänä syksynä läsnäolevaksi yliopistoon, ja harkitsen vakavasti välivuoden pitämistä, Harinko kertoo.

Hän on jo katsonut avoimia työpaikkoja ja asuntoja muilta paikkakunnilta ja pohtinut muuttavansa väliaikaisesti Turusta pois. Harinko on turhautunut muun muassa yliopiston toimintaan poikkeusoloissa.

– Yliopistolta tulee tsemppiviestejä, mutta juuri muuten opiskelijoita ei ole mielestäni huomioitu. Mielenterveysongelmista kyllä puhutaan ja koronan pahentavasta vaikutuksesta, mutta mitään ei käytännössä tehdä, Harinko sanoo.

Myös äärimmäiset turvatoimet pandemian alkuvaiheessa saavat opiskelijalta kritiikkiä.

– Kuulun itse riskiryhmään, mutta täydellinen yliopiston sulkeminen oli mielestäni typerää. Miksi turvavälein ja muiden rajoitusten kanssa ei olisi voinut opiskella yliopiston tiloissa? Kotona opiskeleminen on kuitenkin monille äärimmäisen hankalaa, myös minulle.

Etäopiskelu pelottaa myös fukseja

Useiden korkeakouluihin tehtyjen kyselyiden mukaan etäopiskelu kuormittaa opiskelijoita merkittävästi. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti kyselyn opiskelijoiden hyvinvoinnista (siirryt toiseen palveluun) viimeksi tänä keväänä.

Korkeakoulut päättävät itse etäopetukseen siirtymisestä.

Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan uuden lukukauden lähestyessä moni opiskelija on Santeri Haringon tapaan harkinnut välivuotta opinnoistaan, mikäli etäopintoja jatketaan.

– Yksinäisyys on selvästi se pahin ongelma. Normaalioloissa opiskelijat pyörivät kampuksella ja saavat tukea opintoihinsa kanssaopiskelijoilta. Etäopiskelussa elämän ja opiskelun hallinta muuttuu huomattavasti vaikeammaksi, summaa SYL:n hallituksen puheenjohtaja Annika Nevanpää.

Yksinäinen opiskelu läppärin kanssa on lisännyt opiskelijoiden paineita. Kuva: Tuomo Björksten/Yle

Etäopiskelu arveluttaa Nevanpään mukaan myös uusia, tänä syksynä korkeakoulun aloittavia opiskelijoita. Osa on miettinyt, ottaako ollenkaan opiskelupaikkaa vastaan, jos edessä on välittömästi etäopiskeluja.

Suomen ylioppilaskuntien liitossa ollaan tilanteesta erittäin huolissaan.

– Pahoinvointi lisääntyy. Vielä ei edes tiedetä, miten etäopiskelu vaikuttaa suoraan oppimiseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suunta on ollut vain huonompaan päin koko pandemian aikana. Tilanne pahenee, ellei päästä takaisin lähiopetukseen tai edes jonkinlaiseen hybridimalliin, Nevanpää sanoo.

Ensimmäisen vuoden opiskelija voi yliopistolain tai ammattikorkeakoululain mukaan ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäiselle lukuvuodelle ainoastaan laissa määrätyistä syistä. Sellaisia ovat asevelvollisuus, siviilipalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa sekä oma sairaus tai vamma, jonka vuoksi on kykenemätön aloittamaan opintojaan.

Turun yliopistosta kerrotaan, että lukuvuonna 2021–2022 kelpaa myös väliaikaisesti lisätty syy: covid-19-epidemiaan liittyvä viranomaismääräys tai muu epidemiaan liittyvä painava syy. Yliopistolle pitää toimittaa tarvittavat poissaolodokumentit.

Aiemmin opintonsa aloittaneet voivat ilmoittautua poissaolevaksi ilman lakiperusteista syytä. Opintojen aloitusvuodesta riippuu, montako lukukautta opiskelija voi olla poissaolevaksi ilmoittautuneena ilman, että opintoaika kuluu. Suurimmalla osalla opiskelijoista näitä lukukausia on kaksi. Jokaiselle tutkinnolle on määritelty, missä ajassa tutkinto pitää suorittaa.

Energiasyöppö etäopiskelu

Annika Nevanpään mukaan arjesta tulee monelle etäopinnoissa epämääräistä, harmaata massaa. Pahimmillaan eristäytyminen opiskeluympäristöstä voi aiheuttaa terveydellisiä ongelmia.

Näin kävi kulttuurituotantoa opiskelevalle Saaga Saloselle, joka on joutunut kokemaan etäopiskelun rankimman kautta.

– Kun etäopiskeluun siirryttiin, huomasin heti, että keskittymiskykyni kärsi merkittävästi. Minua alkoi ahdistaa se, että en pystynyt oppimaan etäluennoilla käsiteltäviä asioita ollenkaan. Opiskeltavat asiat menivät jotenkin ohi, kun joutui vain tuijottamaan tietokoneen ruutua, Salonen kuvailee.

Saaga Salonen huomasi, ettei pysty sisäistämään opetettavia asioita etäluennoilla. Kuva: Tuomo Björksten/Yle

Päivän päätteeksi Salonen huomasi uupuneensa, koska oli joutunut käyttämään kaiken energiansa pinnistelyyn pysyäkseen perässä.

– Etäopiskeluun siirryttiin viime vuoden maaliskuussa kertarysäyksellä. Lisäksi koulupäivät olivat aluksi aivan liian pitkiä, koska tiedon vastaanottaminen etänä on paljon vaikeampaa kuin lähiopetuksessa, Salonen kertaa.

Salosen mukaan opiskelun luonne muuttui radikaalisti. Normaalitilanteessa kulttuurituotannon luennot ovat erittäin sosiaalinen tilanne.

– Luennot ovat aina olleet hyvin vuorovaikutteisia ja täynnä keskustelua. Siinä on ollut helppo pysyä kiinni. Nyt yhtäkkiä istutkin yksin kotona. Ahdistus jäi lisäksi päälle, koska opiskeluympäristö ja koti eivät enää olleetkaan erillisiä maailmoja.

Yksinäisyys on Saaga Salosen seurana opiskelijakavereiden sijaan. Kuva: Tuomo Björksten/Yle

Lähiopetukseen palaaminen opintojen ainoa pelastuskeino

Saaga Salonen on pyristellyt opinnoissa eteenpäin, mutta arvioi olevansa puolisen vuotta normaalitahtia perässä.

Hän joutui sairauslomalle tämän vuoden alussa ahdistuksen aiheuttamien terveysongelmien vuoksi.

Salosella pitäisi alkaa neljäs ja samalla viimeinen vuosi opintoja Metropolia ammattikorkeakoulussa. Hän ei kuitenkaan ole ollenkaan varma, onko se mahdollista, jos opintoja jatketaan etänä.

– Jos opetusta pystytään järjestämään mahdollisimman paljon lähiopetuksena tai edes jonkinlaisessa hybridimuodossa, niin silloin minulla on mahdollisuus opintojen jatkumiseen.

Saaga Salonen on vielä epävarma, kykeneekö jatkamaan opintojaan syksyllä. Kuva: Tuomo Björksten/Yle

Saaga Salonen sanoo suoraan, että etäopiskelun jatkaminen on hänelle mahdotonta.

– Jos etäopintoja jatketaan, tiedän jo nyt, että joudun pistämään opintoni paussille. Jos väkisin kahlaisin opintojani etänä, en koe, että valmistuisin tarpeeksi pätevänä ammattilaisena alalleni.

Juttua muokattu 30.8.2021 klo 16.30 lisäämällä linkki THL:n tutkimustuloksiin.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 10.8. kello 23.

Lue myös:

Korkeakouluopiskelijat ovat jaksamisensa äärirajoilla: "Korona tappaa paljon enemmän kuin tiedämmekään – se tappaa naurun, se tappaa hymyn"

Etäopiskelu uuvuttaa opiskelijat, voimavarat lopussa – Iines Aakula, 19: "Kaikki tapahtuu samassa pienessä yksiössä, josta ei pääse pakoon"

Suosittelemme sinulle