Hyppää sisältöön

Vain harva tiesi, missä Urho ja Sylvi Kekkosen vanha maatila sijaitsi – Suomen puolelle jäi vain pieni kiila

Lappeenrannan Hiivaniemessä on kaivettu esiin Urho ja Sylvi Kekkosen omistaman maatilan Suomen puolelle jääneet rajat. Suurin osa tilasta piti luovuttaa sotien jälkeen Neuvostoliitolle.

Kekkosten Paarmakallion tila saa tänään opaskyltin Lappeenrannan Hiivaniemessä. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Aivan Suomen itärajan tuntumassa peltoaukean päällä lentelee tuulihaukka. Sen kaarrokset ovat sen verran laajoja, että välillä lentorata piipahtaa Venäjän puolella.

Pellon nimi on virallisesti Kekkonen. Nimi ei ole sattumaa – se todella tarkoittaa presidentti Urho Kekkosta ja hänen puolisoaan Sylvi Kekkosta.

Lappeenrannan Hiivaniemessä oleva neljän hehtaarin maa-alue oli Urho ja Sylvi Kekkosen omistuksessa vuosina 1938–1942.

Alun perin tila oli kooltaan peräti 88 hehtaaria, mutta suurin osa siitä jäi sotien alueluovutuksissa nykyisen Venäjän puolelle.

Miehet seisovat Kekkosen mailla Lappeenrannan Hiivaniemessä
Video näyttää, miltä Suomen puolelle jäänyt neljän hehtaarin alue nyt näyttää.

Omistajat ovat vuosien aikana vaihtuneet. Nyt ne täällä Lappeenrannan Hiivaniemessä ovat maanviljelijä Raine Kälviäisen hallussa.

– Hyvältä tuntuu tällainen omistaa. Kekkonen-nimeä en sille itse keksinyt. Se tuli edellisiltä omistajilta.

Raine Kälviäinen kertoo hankkineensa maat vuonna 2008 Mikko Vahvialan isältä Anterolta Vahvialalta.

– Niin kauan kuin itse muistan, Kekkosen maista ja pelloista on aina puhuttu, kertoo Mikko Vahviala.

Sauli Vainikka hahmotteli kartalle, millainen kiila Kekkosten maista Suomen puolelle on aikoinaan jäänyt. Kuva: Sauli Vainikka

Urho ja Sylvi Kekkonen hankkivat täältä tilan itselleen maanviljelystä varten.

Juhani Suomi kertoo Urho Kekkosen elämäkerrassa, miten Kekkonen syksyllä 1938 hankki omistukseensa silloisesta Vahvialan kunnasta kaksi vierekkäistä tilaa, Paarmakallion ja Lainelan. Tilojen pinta-ala oli yhteensä 88 hehtaaria. Peltoa siitä oli noin 13 hehtaaria ja nuorta metsää 44 hehtaaria.

Urho Kekkonen oli tuolloin ensimmäisen kauden kansanedustaja ja sisäministeri. Hänet oli valittu eduskuntaan vuonna 1936 Viipurin läntisestä vaalipiiristä.

Urho ja Sylvi Kekkonen sekä pojat Taneli ja Matti Kekkonen Paarmakallion pellolla kesällä 1939. Kuva: Urho Kekkosen arkisto

Perheen aikomus oli ryhtyä viljelemään maata. Suunnitelmissa oli aloittaa sokerijuurikkaan kasvatus, minkä takia uutta peltoakin raivattiin hehtaari.

Tilan hoito jäi pääosin Sylvi Kekkosen ja palkattujen apulaisten varaan, sillä Urho Kekkosen oma aika kului pääasiassa Helsingissä.

Urho Kekkonen oli elämänkerran kirjoittajan Juhani Suomen mukaan ajatellut, että maalaisliittolaisena hänen täytyy jollain tavalla olla mukana maataloudessa, jos hän kerran on politiikassakin mukana.

Kekkosten suunnitelmat maanviljelylle ja tilan hoidolle Paarmakalliolla loppuivat, kun talvisota marraskuussa 1939 alkoi. Sodan alueluovutusten jälkeen Kekkosten 88 hehtaarin maa-alueesta jäi Suomen puolelle vain 4 hehtaaria.

Vahvialan kunnasta ja myös Kekkosten maista suurin osa jäi alueluovutuksissa nykyisen Venäjän puolelle. Kuva: Seppo Suvela / Yle

Jatkosodan aikana talvisodassa menetettyjä alueita saatiin vähäksi aikaa takaisin.

Kannaksen valtauksen jälkeen Urho Kekkonen pääsi käymään Paarmakallion tilalla. Hän kirjoitti puolisolleen kirjeen, jossa hän kuvaili asuinrakennuksen ja navetan olevan paikoillaan. Sen sijaan aitat oli viety pois, sauna sekä puimalan seinät oli revitty ja koneiden paja oli purettu.

Asuinrakennus oli kauheassa siivossa. Murheellisen näköinen.

Urho Kekkonen

Lisäksi pellot olivat sotatoimissa pahoin turmeltuneet ja osittain miinoitettu.

Urho ja Sylvi Kekkoselle ei lyhyessä ajassa ehtinyt tulla suurta kiintymystä Paarmakallion maatilaa kohtaan. Lisäksi menot siitä olivat paljon suuremmat kuin tulot.

Niinpä heistä oli alkanut tuntua, että voisivat siitä luopua ja hankkia tilan muualta.

Elokuussa 1942 Kekkoset möivät Paarmakallion ja Lounelan tilat Pienkarja-asema oy:lle.

Juhani Suomi uskoo, että jatkosota ei ollut syy myydä tila.

– Kekkonen uskoi yhä vakaasti Kannaksen jäävän Suomelle, kirjoittaa Juhani Suomi.

Sauli Vainikan jalan alla on Kekkosten Paarmakallio-tilan rajakivi. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Uutis-Vainikkala-lehdessä 11.2.1989 Anna Kotonen kertoi, miten Sylvi Kekkonen oli jäänyt mieleen hyvänä talousihmisenä.

– Kun perhe kesäksi saapui tilalle, oli ensimmäisiä hommia tuvan sisäseinien maalaaminen kalkkivellillä. Sylvi Kekkonen oli myös innokas kasvattelemaan kukkia. Kyläläisten ihmeeksi ministerin rouva hienonteli välillä kuivia hevosenkakkaroita käsin kukkapenkkiin.

Kekkosen pojat Taneli ja Matti Kekkonen olivat tuolloin kouluikäisiä. Pojille oli raivattu lepikkoon kenttä urheilua varten. Lähistöllä oli myös juoksurata.

Entistä Vahvialaa

Jatkosodan jälkeen valtakunnan raja siirtyi samaan kohtaan, jossa se oli ollut talvisodan alueluovutusten jälkeen. Kekkosten entinen maatila Vahvialassa oli jälleen neljää hehtaaria lukuun ottamatta jäänyt Neuvostoliitolle.

Rajavyöhykekyltin ja opastaulun takana näkyvä metsä on jo Venäjän puolella. Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Huonosti kävi myös silloiselle Vahvialan kunnalle. Siitä jäi Suomeen vain noin 5 kilometriä leveä ja 4 kilometriä pitkä kaistale eli käytännössä lähes koko Vahvialan kunta päätyi osaksi Neuvostoliittoa.

Vahviala oli talvisodan päättyessä noin liki 6 000 asukkaan kunta. Sen halki kulki silloisen Leningradin, nykyisen Pietarin ja Helsingin välinen rautatie.

Vahvialan kirkossa oli myös kunnantalo. Kuva vuodelta 1921. Kuva: Lappeenrannan museot

Vahvialassa oli sellutehdas ja kaakelitehdas. Siellä oli myös tuotantolaitos Suomen Gummitehtaalla – siis samaisella, joka nykyään tunnetaan Nokiana.

Opastaulu Kekkosten tilalle

Urho ja Sylvi Kekkosen omistaman maatilan tienoo on ollut vain harvojen tiedossa. Suomen puolellakin karttoja on tutkittu tarkkaan, jotta entiset rajat saataisiin selville.

Tänään lauantaina 7.8.2021 Lappeenrannassa Hiivaniementien varteen paljastettiin opastaulu, joka ytimekkäästi kertoo alueen menneisyydestä.

Taulussa lukee: "Tämä Paarmakallion tilan pelto oli Urho ja Sylvi Kekkosen omistuksessa 5.10.1938–4.8.1942. Suurin osa tilan maista ja rakennukset jäivät Moskovan rauhassa Neuvostoliiton puolelle." Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Taulun ovat toteuttaneet Vahviala-säätiö, Vahviala-seura sekä maa-alueen nykyisin omistava Raine Kälviäinen.

Osaltaan taulu muistuttaa siitä, että aikanaan tämä nyt Lappeenrantaan kuuluva alue oli osa Vahvialan kuntaa.

– Meille opastaulu on tärkeä, koska se on kiinnekohta 100 vuotta sitten perustettuun Vahvialan kuntaan. Kaikki vahvialaiset muistavat, että meidän presidenttimme on omistanut siellä tilan, kertoo Vahviala-seuran puheenjohtaja Juha Henriksson.

Opastaululta on matkaa valtakunnan rajalle 400 metriä ja Kekkosten Paarmakallion rakennuksille noin 800 metriä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Raine Kälviäinen pääsi viitisentoista vuotta sitten käymään Venäjällä Kekkosten omistamalla Paarmakalliolla yhdessä Lappeenrannan Vainikkalan kylällä asuvan Sauli Vainikan kanssa.

Rakennusten paikka on Venäjällä noin 400 metrin päässä Suomen ja Venäjän välisestä rajasta.

– Rakennuksia siellä ei enää ole. Pelkkää kivijalkaa. Betonista valetut rappuset me löysimme, kertoo Raine Kälviäinen.

Sauli Vainikka kuvasi tämän maiseman, kun hän 15 vuotta sitten istui Venäjällä Kekkosten Paarmakallion tilan kivijalan rappusilla. Kuva: Sauli Vainikka

Mikko Vahvialan maatila Lappeenrannassa on entisen Vahvialan kunnan alueella. Hän katsoo paljastettavaa opastaulua hyvää mielin.

– Herättää muistoja. Moni ei varmaankaan tiedä, että Urho ja Sylvi Kekkonen ovat omistaneet täältä maata. Varmasti tulee monelle yllätyksenä, että siitä maa-alueesta on jäänyt pieni pala tänne nykyisen Suomenkin puolelle.

Opastaulu on Lappeenrannassa osoitteessa Hiivaniementie 216.

Mikko Vahviala (vas.), Raine Kälviäinen ja Sauli Vainikka opastaulun äärellä ja Kekkosten entisillä tiluksilla Lappeenrannan Hiivaniemessä Kuva: Petri Kivimäki / Yle

Artikkelin lähteinä on haastattelujen lisäksi käytetty:

Juhani Suomi: Urho Kekkonen 1936–1944 MyrrysmiesRauno Heiska–Maija Länsimäki–Minna Nikkanen: Hiivaniemi – Rajan jakama kyläUutis-Vainikkala-lehti 11.2.1989

Tarkennettu 7.8.2021 klo 13.36 kohtaa, jossa Kekkonen jatkosodan aikana Kannaksen valtauksen jälkeen vieraili Paarmakalliolla. Tuolloin hän ei enää ollut sisäministeri, kuten jutussa aiemmin väitettiin.

Suosittelemme sinulle