Perussuomalaisten uusi puheenjohtaja valitaan vasta viikon päästä, mutta yksi asia on jo käytännössä varma. Puheenjohtajaksi valitaan 44-vuotias tutkijataustainen ensimmäisen kauden kansanedustaja, joka on työskennellyt puoluetoimistossa.
Kuvaus sopii sekä Riikka Purraan että Sakari Puistoon, jotka ovat ainoat puheenjohtajakisan valtakunnallisesti tunnetut ehdokkaat. Ylen kesällä tekemässä kyselyssä puoluevaikuttajille Purra keräsi ylivoimaisesti eniten kannatusta Puiston tullessa toiseksi.
Samasta puusta veistettyjen kärkiehdokkaiden lisäksi tarjolla on kolme valtakunnallisesti tuntematonta ehdokasta, joista tuskin on tarjoamaan yllätyksiä.
Perussuomalaisten puheenjohtajakisa ei ole kesän aikana herättänyt suurta kiihkoa, minkä myös ennakkosuosikki Riikka Purra myöntää.
– Sanotaanko näin, että jos kaksi pääehdokasta ovat suurin piirtein samoilla linjoilla eikä kumpikaan tarjoile mitään mullistavaa, niin kisa ei ehkä sinällään herätä valtavia intohimoja tai kiinnostusta, Purra muotoilee.
Toisin oli neljä vuotta sitten, kun Purra seurasi vielä tuoreena puoluetoimiston työntekijänä Jussi Halla-ahon ja Sampo Terhon välistä kamppailua.
Dramaattinen puoluekokous vuonna 2017 johti puolueen eduskuntaryhmän hajoamiseen ja lähtöpasseihin Sipilän hallituksesta.
Kun Purra aloitti puolueessa, se oli kaaoksessa
Purran aloittaessa työt puoluetoimistolla vuonna 2016 puolueella oli takanaan toista vuotta hallitusvastuuta, kannatus oli romahtanut ja kenttä kiukkuinen. Eduskuntaryhmän ja puoluetoimiston välit olivat huonot ja eduskuntaryhmässä jakolinjat syviä.
– Tilanne oli aika kaoottinen. Sellainen oli se puolue, mihin menin, Purra sanoo.
Puolue täynnä tulehtuneita henkilösuhteita ja kaaosta ei kuulosta houkuttelevalta työpaikalta. Purran mielestä vuosi 2016 oli kuitenkin kiinnostavaa aikaa aloittaa työt puoluetoimistossa.
– Olen sellainen ihminen, joka tekee mielellään juuri tällaisia valintoja. Huomattavasti vaikeampaa olisi tulla puolueeseen, joka on voimansa tunnossa ja gallup-ykkösenä. Rakastan haasteita.
Jos Purra rakastaa haasteita, hän on hakeutumassa oikeaan tehtävään.
Tulevan puheenjohtajan hallitushaaste
Edeltävät puheenjohtajat ovat saaneet tottua sammuttelemaan perussuomalaisten aiheuttamia kohuja ja setvimään puolueen sisäisiä kiistoja.
Kuluvan vaalikauden aikana puolue on joutunut erottamaan rasistisen möläyttelyn takia ensin koko nuorisojärjestönsä ja sen jälkeen yhden kansanedustajistaan.
Perussuomalaisten isoin haaste on kuitenkin kysymys hallituskelpoisuudesta.
Muista puolueista esitetyt tiukan torjuvat lausunnot hallitusyhteistyöstä ovat liudentuneet Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kannatuksen noustessa. Puolueen jyrkkä maahanmuuttolinja ja EU-kriittisyys ovat silti edelleen vaikeasti yhteen sovitettavissa muiden puolueiden kanssa.
Kannatuksensa puolesta perussuomalaisilla olisi kaikki mahdollisuudet päästä kiinni vallan kahvaan, mutta eliitinvastainen sanoma ja ministeriauton takapenkki ovat osoittautuneet myrkylliseksi yhdistelmäksi protestipuolueille.
Ympäristöherätys yläasteella
Perussuomalaisten todennäköinen seuraava puheenjohtaja poikkeaa selvästi miesvaltaisen puolueen keskivertoäänestäjästä.
Purra on kertonut äänestäneensä parikymppisenä vihreitä, joka tunnetaan tyypillisempänä akateemisten naisten puolueena. Hän korostaa äänestäneensä vihreitä vain ympäristösyistä.
– Olen äänestänyt useita muita puolueita, vihreät on puolueista vain yksi, enkä olisi silloinkaan voinut allekirjoittaa puolueen näkemyksiä esimerkiksi siirtolaisuudesta. Olen äänestänyt myös esimerkiksi sosiaalidemokraatteja ja kokoomusta ennen perussuomalaisten äänestäjäksi siirtymistä, Purra sanoo.
Kirkkonummella perheensä kanssa asuva Purra on työskennellyt ennen poliittista uraansa muun muassa väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa ja hoitanut lapsiaan useita vuosia kotona. Kesken jäänyt väitöskirja käsittelee kansainvälistä politiikkaa.
– Haaveilen edelleen, että se joskus valmistuisi.
Poliittisen kiinnostuksen Purra sanoo syntyneen jo lapsuudessa. Yläasteella Purra sanoo kokeneensa ”varsin vahvan ympäristöherätyksen”.
Maahanmuuttoasioihin Purra taas on keskittynyt 2000-luvun alusta asti, jolloin hän tutustui muun muassa maahanmuuttoaiheista blogiaan ylläpitäneeseen Jussi Halla-ahoonja muihin tuleviin perussuomalaisiin.
Teini-iän kokemukset vaikuttivat ajatuksiin maahanmuutosta
Maahanmuuttoteemasta kiinnostuminen sai Purran äänestämään perussuomalaisia. Kiinnostus maahanmuuttoasioihin kasvoi Purran lukiessa aiheesta. Hänen mukaansa tähän vaikuttivat myös kokemukset omassa asuinympäristössä 90-luvun Tampereella.
– Kun pyörimme kaupungilla meillä oli varhaisteini-ikäisenä ongelmia tietyistä pakolaismaista tulleiden henkilöiden kanssa, jotka olivat Koskikeskuksessa viettämässä päivää. Miehet ahdistelivat meitä seksuaalisesti, seurasivat meitä, tekivät erilaisia ääniä – ja me juoksimme karkuun.
Äänestäjästä Purra siirtyi politiikan tekijäksi vuonna 2016, kun perussuomalaisten nykyinen puoluesihteeri, silloinen puolueen ajatuspajan Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pyysi tuttua tutkijaa kirjoittamaan raportin turvapaikkajärjestelmästä.
Pian tämän jälkeen Purra rekrytoitiin puoluetoimistolle poliittiseksi suunnittelijaksi tekemään ohjelmatyötä ja valmistelemaan puolueen linjauksia.
Sanavalmis ja terävästi argumentoiva Purra on edennyt nopeasti perussuomalaisten kärkikaartiin.
Eduskuntavaaleissa 2019 Purra valittiin ensikertalaisena eduskuntaan 5 960 äänellä. Vaalien jälkeen hän pääsi heti muun muassa maahanmuuttoasioita käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.
Pian vaalien jälkeen pidetyssä puoluekokouksessa Purra valittiin perussuomalaisten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.
Purra kavahtaa populistin leimaa
Puolueiden ohjelmatyön mainitseminen saa äänestäjän todennäköisemmin haukottelemaan kuin innostumaan, mutta se muodostaa käytännössä toiminnan ytimen: mitä puolue tavoittelee ja millä keinoilla tavoitteet aiotaan saavuttaa?
Perussuomalaisten ajamaan politiikkaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mikäli Purra valitaan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Purra on ollut keskeisesti mukana puolueen linjausten valmistelussa Halla-ahon valinnan jälkeen, kun puolueen ohjelmatyö pistettiin uuteen uskoon.
Purran mukaan nykyään ohjelmatyö on perusteellisempaa ja johdonmukaisempaa kuin puolueen perustaneen Timo Soinin aikana. Silloin toimintaa ohjasivat linjausten sijaan enemmän sloganit.
– Se oli sellaista ad hoc (hetkessä keksittyä) toimintaa. Totta kai politiikka on arjessa väkisinkin ad hoc, koska koko ajan tulee uusia asioita joihin on reagoitava, mutta poliittisesti tärkeimpien teemojen ja avaintavoitteiden on oltava mahdollisimman yksiselitteisesti kirjallisesti olemassa.
Soini kutsui itseään ylpeästi populistiksi, mutta Purra säpsähtää nimitystä.
– Häpeämätön suosion kalastelu mihin tahansa tilanteeseen vaihtuvin mielipitein tai yltiöpäisiä asioita lupaamalla, sitä en missään nimessä kannata. Oikeastaan koko persoonani ja olemiseni on päinvastainen tähän verrattuna. Itse pidättäydyn lupaamasta minkäänlaisia sellaisia asioita, joita ei ole mahdollista saavuttaa.
Kanta maahanmuuttoon on selkeä – muu onkin epäselvempää
Perussuomalaisten ohjelmia lukemalla käy selväksi, että maahanmuuttoa on puolueen mielestä rajoitettava, mutta monet muut teemat jäävät ongelmien ja erilaisten toiveiden luettelun tasolle.
Esimerkiksi ennen eduskuntavaaleja julkaistussa talouspoliittisessa ohjelmassa kokonaiskuva puolueen tarjoamasta vaihtoehdosta jää hyvin epämääräiseksi.
Puolue vaatii ohjelmassaan samaan aikaan velkaantumisen pysäyttämistä, verotuksen keventämistä ja lisäpanostuksia muun muassa sisäiseen turvallisuuteen.
Haastavalta kuulostavien tavoitteiden toteuttaminen onnistuisi ohjelman mukaan muun muassa leikkaamalla ”maahanmuuton ja EU-tulonsiirtojen kaltaisista ulkoisista kohteista” sekä remontoimalla yritystukia – mutta sen tarkemmin tulopuolen yksityiskohtiin ei mennä. Konkreettiset ehdotukset ja taustalaskelmat loistavat poissaolollaan.
Purra myöntää, että perussuomalaisten talouspoliittista linjaa on syytä selkeyttää.
– On totta, että esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaisten linja on kristallinkirkas verrattuna talouspoliittiseen linjaan. On aivan selvää, että jos perussuomalaiset on joskus hallituksessa, joudumme ottamaan myös talouspolitiikassa selkeämmän kannan, Purra sanoo.
Perussuomalaiset korostaa usein vihreiden tapaan, että puolue ei sijoitu perinteiselle vasemmisto-oikeisto -akselille.
– Olen tavannut huomauttaa, että vaikka tämä onkin totta niin ymmärrän toki, että monissa käytännön poliittisissa kysymyksissä se paikka ja oma asema pitää joka tapauksessa löytää kyseiseltä ulottuvuudelta, Purra sanoo.
Maahanmuuttaja on tervetullut, kunhan tienaa tarpeeksi
Perussuomalaisten ohjelmissa suhde maahanmuuttoon näkyy teemassa kuin teemassa. Esimerkiksi sosiaalipoliittisessa ohjelmassa "maahanmuutto" tai "maahanmuuttajat" mainitaan 54 kertaa, huomattavasti useammin kuin esimerkiksi sote-uudistus tai sosiaaliturva.
Purran johdolla puhe maahanmuutosta ei tulisi ainakaan vähenemään. Purran mielestä teema muuttuu jatkuvasti tärkeämmäksi kun tarkastellaan esimerkiksi ulkomaalaisväestön osuutta toimeentulotuen ja erilaisten työttömyysetuuksien saajissa.
– Maahanmuutto liittyy sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, hyvinvointijärjestelmän ylläpitämiseen, koululaitokseen ja moneen muuhun asiaan. Koen, että näitä asioita pitää perustella vielä enemmän, jotta ihmiset ymmärtäisivät, miksi olemme tätä mieltä.
Purra sanoo vastustavansa kaikkea maahanmuuttoa, joka ei ole Suomelle taloudellisesti joko neutraalia tai positiivista.
– Meillä ei ole todellakaan mitään sitä vastaan, että Suomeen saapuu koulutettuja ihmisiä, ihan oikeita kansainvälisiä osaajia, jotka antavat panoksensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja integroituvat riittävällä tavalla tänne. Sen sijaan meillä on paljonkin sitä vastaan, että Suomeen tuodaan EU:n ulkopuolelta ihmisiä tekemään töitä huonolla palkalla, Purra sanoo.
Perussuomalaisten määritelmän mukaan alle 3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät ovat Suomelle haitallista maahanmuuttoa.
Erimielisyys työperäisestä maahanmuutosta on yksi kompastuskivistä perussuomalaisten ja kokoomuksen mahdollisen yhteistyön tiellä.
Ylen kyselyn mukaan kokoomus olisi perussuomalaisille vaikuttajille mieluisin hallituskumppani.
Kokoomuksen hiljattain julkaisema kotouttamispoliittinen ohjelma on tulkittu perussuomalaisten kosiskeluksi. Ohjelmassaan kokoomus esitti maahan muuttaville alempaa sosiaaliturvaa kuin suomalaisille. Ehdotus muistuttaa perussuomalaisten viime vaalikaudella hallituksessa ajamaa esitystä, joka törmäsi perustuslakiin.
Sairauslomalta tällä viikolla palannut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on torjunut väitteet perussuomalaisten kosiskelusta ja korostanut Suomen tarvetta laajalle työperäiselle maahanmuutolle.
Purran mukaan kokoomuksella on vaikeuksia ymmärtää, että on olemassa erilaista työperäistä maahanmuuttoa.
– Kokoomuksen linja eroaa hyvin paljon heidän ruotsalaisesta sisarpuolueestaan, joka on alkanut suhtautumaan yhä kriittisemmin työperäiseen halpamaahanmuuttoon. Se ei valitettavasti vielä kokoomuksessa näy.
Puolue haluaa valmistautua euroeroon – varmuuden vuoksi
Purran johtamien perussuomalaisten kynnyskysymys hallitusneuvotteluissa koskisi juuri maahanmuuttopolitiikkaa.
– Mikäli se on minusta kiinni niin perussuomalaiset ei mene hallitukseen, jos se ei merkittävästi onnistu kiristämään suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa. Tämä on toimiva kynnyskysymys, koska tässä meidän näkemyksemme eroavat muista puolueista kaikkein eniten.
Muista puolueista perussuomalaiset eroaa myös suhtautumisessaan Euroopan unioniin ja ilmastopolitiikkaan.
Purran mukaan EU-politiikassa puolue ei olisi valmis suostumaan uusiin yhteisvastuullisiin lainapaketteihin.
Purra haluaisi pitää esillä myös eurosta eroamisen mahdollisuutta. Käytännössä puolue on ehdottanut jo vuoden 2019 eurovaaliohjelmassaan sellaisen mekanismin luomista, jolla Suomi voisi irtaantua eurosta.
Yhteisvaluutta-alueesta irtaantuminen olisi Suomelle todennäköisesti järisyttävä taloudellinen shokki, jonka vaikutuksia ei kukaan osaa arvioida. Purra tunnistaa asiaan liittyvät vaikeudet.
– En lainkaan väheksy sitä, etteikö tällaisten toimien tekeminen ja loppuunsaattaminen olisi hyvin vaikeaa. Toisaalta arvostelen myös sitä hyvin yksipuolista keskustelua, jota Suomessa näistä asioista käydään. Perussuomalaiset on tässäkin asiassa varsin yksin. Tilanne olisi ehkä helpompi jos meillä olisi muiden puolueiden tapaan takanamme valtava järjestö tai asiantuntijakaarti joka kertoisi, miten asiaa kannattaa edistää.
Purra ei pidä eurosta tai Euroopan unionista irtautumista realistisena tavoitteena juuri nyt. Hänen mukaansa perussuomalaisten on kuitenkin tärkeää pitää sekä EU:n että yhteisvaluutta-alueen ongelmia esillä.
– Tosiasia on, että Suomen kansa kannattaa EU-jäsenyyttä ja euroa hyvin voimakkaasti. Yksikään järkevä puolue ei voi hirttäytyä eroamisen vaatimiseen ja mennä tuhlaamaan poliittista pääomaansa sen enempää. Tässäkin pitää olla valmis kestävyysjuoksuun ja ymmärtää, että nämä asiat ja kansan näkemykset voivat muuttua.
Voiko puolue välttää hallitusvastuussa aiemman katastrofin?
Viikon päästä Purra saattaa olla perussuomalaisten puheenjohtaja. Hän saa johdettavakseen puolueen, joka on ollut kolmen suurimman puolueen joukossa jo kolmissa peräkkäisissä eduskuntavaaleissa, mutta jonka aiempi yritys tarttua hallitusvastuuseen päättyi katastrofiin.
Purran mukaan perussuomalaisten surkeasti päättynyt hallitustaival osoitti, että hallitukseen ei ole syytä lähteä heikoin eväin.
– Perussuomalaiset osallistuu sellaiseen hallitukseen, jossa se saa edistettyä tärkeimpiä tavoitteitaan. Tietenkin on totta, että koalitiohallituksessa kaikki puolueet tekevät kompromisseja, mutta tämä vaatii vahvaa poliittista harkintaa, strategioita ja ehkä taktiikkaakin siihen, miten näiden asioiden edistäminen kannattaa tehdä, Purra sanoo.
Ennen eduskuntavaaleja tuleva puheenjohtaja pääsee näyttämään kyntensä aluevaaleissa, jotka pidetään jo tammikuussa. Niissä perussuomalaisten uhkana on alhainen äänestysaktiivisuus, joka tyypillisesti iskee perussuomalaisten kannatukseen.
Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: miten Riikka Purra nousi nopeasti perussuomalaisten kärkihahmoksi? Vieraana toimittaja Olli Seuri.
Lisää aiheesta: