Iittalan Tokion myymälän avaaminen oli Japanissa suuri tapaus. Tokion paraatikadulle avattiin rakennus, jossa on käytetty kierrätysmateriaaleja ja jonka on suunnitellut Kengo Kuma. Hänet tunnetaan myös olympiastadionin uudistuksen suunnittelijana.
Aidot korvapuustit ja karjalanpiirakat loivat japanilaisten mukaan pienen matkan Suomeen.
– Yleensä myymälän avajaiset eivät ylitä uutiskynnystä Japanissakaan, suomalainen kahvila ja kierrätysmateriaalit saivat kuitenkin paikallisen median liikkeelle, sanoo Iittalan Japanin toiminnoista vastaava Juha Vesamäki.
Japani oli vielä 1990-luvulle tultaessa talousmahti, jonka kainaloon halusivat kaikki. Suuret suomalaiset pankit ja yritykset pitivät täällä konttoreitaan ja halusivat siivun Japanin talousihmeestä.
Tilanne on muuttunut. Suuret metsäyhtiöt ja esimerkiksi Nokia ovat maassa edelleen, mutta esimerkiksi suomalaispankkeja maassa ei enää ole.
Nyt uudenlaiset yritykset hamuavat Japanin markkinoille.
Designia ja suomalaisia elintarvikkeita
Suomalais-japanilaista kauppakamaria johtava Antti Kunnas tuntee markkinat. Hän on työskennellyt japanilaisessa vähittäiskaupassa ja vetää myös vientiponnistuksia tukevaa Metsä-paviljonkia, joka luotiin olympialaisia varten.
Nyt Suomesta Japaniin tuodaan digitalisaatiota, designia ja elintarvikkeita.
Digitalisaatiossa Japani on Suomea kaukana perässä, Kunnas sanoo. Siksi alan startupeilla on maassa paljon mahdollisuuksia ja niitä käytetään hyväksi.
Esimerkiksi ruokalähettipalvelu Wolt aloitti Japanissa toimintansa.
Designia edustavat esimerkiksi pitkään Japanissa toiminut Iittala, Marimekko ja lippulaivaliikkeen avannut Lapuan kankurit. Nyt japanilaiset ovat innostuneet myös suomalaisista huonekaluista osana pohjoismaisten huonekalujen buumia.
Uutta ovat ruokatarvikkeet. Suomalaista siideriä ja lonkeroa myydään täällä, samoin esimerkiksi suklaata. Vientiponnistuksia on tukenut pari vuotta sitten avattu Muumimaailma.
– Suomalaisia ruokatarvikkeita ei vielä 5–10 vuotta sitten ollut niin paljoa tarjolla. Tässä on taustalla monta tekijää, kuten Suomen tunnettuus ja Suomi-brändin vahva luottamus Japanissa. Ja moni japanilainen firma on havahtunut siihen, että suomalainen tuote saattaa myydä sillä suomalaisuudella, Kunnas sanoo.
Samaan aikaan Japani on haastava markkina, Kunnas sanoo. Kilpailu on kovaa ja tänne haluavalta yritykseltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja myös syviä taskuja. Alku ei ole koskaan helppo.
Usein paras tapa suomalaisille firmoille on Kunnaksen mukaan löytää japanilainen kumppani, joka avaa ovet markkinoille.
– Suomalaisuus on yksi todella iso tekijä. Ja totta kai Suomessa on sellaisia tuotteita, joista japanilainen löytäessään toteaa, että miten tämä voi olla näin hyvää ja miksi tätä ei ole kukaan tajunnut aikaisemmin. Nyt ollaan vielä siinä tilanteessa, että Suomessa on paljon tällaisia piilossa olevia helmiä, joita ei ole vielä löydetty Japanissa.
"Tulemme Suomesta" on myyntivaltti
Esimerkiksi ruokalähettipalvelu Wolt kertoo mainoksessaan, että “tulimme Suomesta”.
Iittalan paraatikaupassa Omotesandolla korvapuusti ja karjalanpiirakat vievät Suomeen.
– Koronan vuoksi japanilaiset eivät ole päässeet matkalle. Tänne tullaan kokemaan Suomea, kertoo Fiskars Japanin markkinointipäällikkö Mikiko Maeda.
Japanilaisten suosikkeja ovat Maedan mukaan Kastehelmi ja Ultima Thule -sarjat. Ne sopivat hyvin japanilaisiin kattauksiin. Esimerkiksi kesällä niistä voi syödä kylmiä nuudeleita.
Iittalan liiketoimintajohtaja Carolina Bade sanoo, että Iittalan brändi on jo Japanissa tunnettu, kuten myös monet muotoilijat.
– Yleisesti pohjoismaisuus ja suomalaisuus kiinnostavat Japanissa paljon. Tämän lisäksi Tokiossa, johon meidän toiminta tällä hetkellä painottuu, on hyvin eläväinen ja mielenkiintoinen retail-kenttä, josta saamme vaikutteita ja opimme paljon uutta.
Japanissa ja kansainvälisesti täytyy olla paikallistuntemusta, Bade sanoo. Kulutustottumukset ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Japanin markkinat ovat vielä erityiset. Bade kertoo, että Japanin markkinoille tehdään erikseen vain Japaniin suunnattuja erityistuotteita, joiden myynti usein ylittää odotuksen.
Yksi esimerkki on pienen japanilaisen Minä Perhonen -brändin kanssa viime vuonna tehty yhteislanseeraus, joka oli Japanissa hitti. Baden mukaan japanilaiset asuvat pienissä kodeissa ja ystäviä ei tavata kotona. Astioita ei osteta niin paljon. Lisäksi japanilaiset haluavat pieniä astioita. Toisaalta pienet lahjatuotteet myyvät hyvin kulttuurissa, jossa lahjojen antaminen kuuluu arkeen. Laatu, luonto, ajattomuus, toiminnallisuus ja kestävyys, Bade luettelee japanilaisen kuluttajan arvostamia asioita.
– Kokemuksemme on, että Iittalan muotokieli resonoi japanilaisten keskuudessa, hän toteaa.
Hän korostaa, että Japanin markkinat vaativat pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja investointeja. Euroja hän ei paljasta.
"Japani on portti Kaakkois-Aasiaan"
Japani on suuri markkina. 130 miljoonaa kuluttajaa kiinnostaa. Mutta moni firma ei tähyä Japaniin vain Japanin vuoksi. Tänne tullaan hakemaan kumppania Kaakkois-Aasian markkinoilla, Antti Kunnas sanoo.
– Moni keskieurooppalainen firma saattaa tulla Japaniin sitä varten, että he perustavat tänne perustoiminnot ja samalla luovat suhteet johonkin Japanin isoon kauppahuoneeseen. Ja sitten yritys lähtee rakentamaan isompaa kumppanuutta ja toimintoja koko Kaakkois-Aasian alueelle.
Japani on kansainvälisillä markkinoilla valtava tekijä suurten kauppahuoneidensa takia. – Euroopassa varsinkin nämä kauppahuoneet ovat tuntemattomia, mutta Japanin isoin kauppahuone Mitsubishi Shôji on todella iso, monen sadan yrityksen konserni, jonka sisällä on monelle suomalaiselle tutut Mitsubishin kodinelektroniikka ja autotuotteet. Siellä on satoja muita yrityksiä, jotka toimivat monilla eri aloilla ja eri markkinoilla, Kunnas muistuttaa.
Japanissa suurten kauppahuoneiden voima on merkittävä paitsi kotimaan markkinoilla, myös kansainvälisesti. Ja vaikka Japani on sisäänpäin kääntynyt markkina, taustalla on toimiva kansainvälinen kauppaverkosto.
Lue lisää: