34-vuotias opiskelija ja järjestökoordinaattori Henri Ramberg (vas.) valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuustoon 201 äänellä. Hän on valtuuston ensikertalainen, yksi 24:stä.
Untuvikko hän ei kuntapäättäjänä silti ole. Takana on kokemusta muun muassa Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnan jäsenyydestä. Ramberg ei osaa nimetä mitään erityistä aihepiiriä, jonka haltuunotto jännittäisi häntä etukäteen uutena valtuutettuna.
– No, ehkä kaupungin vuosittainen talousarvio ja tulevien vuosien taloussuunnitelmat voisivat olla sellaisia. Ne ovat niin laajoja kokonaisuuksia, että niiden kohdalla täytyy olla todella hereillä ja perehtynyt siihen, mistä ollaan päättämässä, hän sanoo.
Uuteen tehtävään hyppääminen on nyt edessä monella tuoreella valtuutetulla erityisesti Lapissa, missä vain seitsemässä kunnassa valtuustossa jatkaa yli puolet entisistä valtuutetuista.
Valtuustojen pöllyytys voi olla kunnalle hyvä juttu
Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkka-Liisa Piipposen mukaan Lapin tilanne ei ole mitenkään poikkeuksellinen: koko Suomen tasolla uusia jäseniä on valtuustoissa 44 prosenttia.
– Vaihtuvuuden prosentti on pysynyt suurin piirtein samana jo useiden valtuustokausien ajan, vaikka kuntakohtaiset erot voivat olla paikoin suuria, hän sanoo.
Lapin 21 kunnasta seitsemässä jatkavat valtuutetut ovat enemmistönä. Kunnat ovat Keminmaa, Tornio, Kemi, Kolari, Rovaniemi ja Utsjoki. Muissa 14:ssa Lapin kunnassa väki vaihtui isolla kädellä
Eniten vaihtuvuutta oli Ranualla, missä 71 prosenttia valtuutetuista on uusia. Myös Pelkosenniemellä uusia on nyt reilu enemmistö, 69 prosenttia. Piipponen näkee myös hyvänä asiana sen, että iso luuta pyyhkii ja väki vaihtuu valtuustoissa.
– Kun on paljon uusia valtuutettuja, se on tavallaan suuri mahdollisuus myös muutokseen ja hyvään yhteistyöhön. Ja jos osaamista miettii, niin ensikertalaisille on tarjolla paljon koulutusta, maksutonta ja maksullista, hän sanoo.
Valtuutetuilta odotetaan moniosaamista ja ihmissuhdetaitoja
Ramberg sai kunnalliseen päätöksentekoon sparrausta ja koulutusta jo ennen vaaleja. Taustalla on myös julkisoikeuden opinnot yliopistossa.
– Osallistuin aikoinaan poliitikkokouluun, joka oli oman puolueeni ja Kansan sivistystyön liiton järjestämä. Sieltä sain aika paljon eväitä poliittiseen vaikuttamiseen ja toimintaan myös kuntatasolla. Sitten on ollut erilaisia lyhyempiä seminaareja ja kursseja, hän kertoo.
Puolueet kouluttavat valtuutettujaan eri tavoin ennen vaaleja ja vaalien jälkeen.
Kuntaliitto tarjoaa uusille ja entisillekin valtuutetuille Kuntapäättäjä -oppimisympäristön (siirryt toiseen palveluun) verkossa. Sivustolta löytyy maksutonta ja maksullista tietoa muun muassa laeista ja päätöksenteosta, kuntataloudesta sekä johtamisesta ja yhteistyötaidoista.
Yhteistyötaitoja Piipponenkin peräänkuuluttaa uusilta valtuutetuilta. Mutta se ei riitä, sillä luottamushenkilöt tarvitsevat hyvin monipuolisia taitoja, myös ihmissuhdetaitoja.
– Yhteistyön ja joukkuepelaamisen taitoja uudet valtuutetut tarvitsevat aivan erityisesti. Varsinkin, kun monessa kunnassa äänestysaktiivisuus jäi alhaiseksi. Valtuutettujen pitäisi nyt osata kuunnella kuntalaisia ja edistää kuntalaisten osallistumista. Kunnan henkilöstön osaamistakin pitäisi arvostaa ja ajaa kunnan etua, hän sanoo.
Piipposen mukaan myös ennakointitaidot korostuvat nyt, kun kunnissa ollaan monella tapaa uuden edessä. Valtuutettujen pitäisi osata ennakoida ja katsoa tulevaan.
– Kuntatalous on monen muuttujan summa, ja kunnan elinvoima ja talous ovat asioita, jotka vaativat paljon perehtymistä. Kuntaliitossa meillä on sellainen käsitys, että tuoreet valtuutetut toivoisivat enemmän kuntatalouteen liittyvää koulutusta.
"Vuodessa kaikki on selvää pässinlihaa"
Miten käy kuntalaisten yöunien, kun päättämässä on iso joukko ensikertalaisia? Jos asiaa kysyy Rovaniemen kaupunginvaltuustossa ensimmäistä kauttaan istuvalta Henri Rambergilta, hän uskoo, että rovaniemeläiset saavat painaa päänsä tyynyyn rauhassa jatkossakin.
– Esitykset tulevat aina montaa reittiä, ja niihin osallistuu viranhaltijoita virkavastuulla. Tällä pyritään takaamaan päätösten laillisuus. Itselläni on hyvä luotto siihen, että meidän viranhaltijat osaavat työnsä. Päättäjät taas opiskelevat ja ottavat asioista selvää, jotta pystyvät tekemään hyviä päätöksiä.
Valtuustokausi kestää neljä vuotta. Kauankohan vie, ennen kuin asiat ovat Rambergilla itsellään niin sanotusti näpissä?
– Jos soitat vuoden kuluttua uudelleen, niin luulen, että kun siinä vaiheessa tehdään jo toisen kerran talousarviota, niin asia alkaa olla paremmin hahmottunut, hän nauraa.
Ramberg valittiin Rovaniemen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä kokouksessa myös kaupunginhallitukseen.
– Uskon, että se on sellainen näköalapaikka, että kyllä kaikki on vuodessa jo selvää pässinlihaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 12.8. kello 23 saakka.