Hyppää sisältöön

Vihtiläistilalliset ovat tehneet ilmastonmuutosta ehkäisevää hiiliviljelyä tietämättään jo toistakymmentä vuotta – "Se on meille helppoa"

Sisäministeri Maria Ohisalo vaatii maataloudelta suurempia päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Etujärjestö MTK sanoo, että keinoja löytyy, mutta niihin tarvitaan rahaa ja tutkimusta.

Vihtiläistilallinen Eliisa Malin tekee hiiliviljelyä kotitilallaan, mutta tutkimusta tarvitaan lisää
Jenni Frilander,
Paula Tiainen
Avaa Yle-sovelluksessa

Vihtiläisellä luomuviljelytilalla tehdään juuri sitä, mitä ministeri Maria Ohisalo (vihr.)maanantaina A-studiossa toivoi maatalouden tekevän: hiiliviljelyä, jolla maatalouden päästöjä saadaan toivon mukaan painettua alas.

– Olemme tehneet hiiliviljelyä tietämättämme jo toistakymmentä vuotta. Se on meille aika helppo ratkaisu. On aina tehty uusia kokeiluja, käytetty aluskasveja, orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita sekä uusia tuotantomenetelmiä vanhan lisäksi. Se on aika luonnollinen lisä vanhaan opittuun systeemiimme, sanoo Mika Malin.

Pelloilla viljellään pääasiassa kauraa. Lisäksi on palkokasveja ja nurmea viljelykierrossa.

Eliisa Malin, tilallinen kuudennessa sukupolvessa sanoo, että kyse on hyvin pienistä ratkaisuista.

– Jokaisen tilan tarpeiden mukaan voidaan lähteä liikkeelle. Pienillä ratkaisuilla saadaan ihan selkeitä tuloksia. Oleellisin ohje viljelijälle on: mitä enemmän yhteyttävää kasvimassaa pellolla on, sen parempi.

Eliisa ja Mika Malin pitävät kasvitilaa Vihdissä.
Eliisa ja Mika Malin vihtiläisessä maalaismaisemassa. Eliisa Malin toimii myös Baltic Sea Action Groupissa kestävän maatalouden tiimissä suunnittelijana. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Ruokamme on lähes täysin maaperän varassa, mutta viljelysmaat tuhoutuvat vauhdilla - ympäristövaikuttaja Saara Kankaanrinta etsii keinoja kadon estämiseksi Qvidjan koetilalla Paraisilla

Terve maaperä poistaa päästöjä ilmakehästä

Ilmastonmuutosta aiheuttavan hiilidioksidin maahan varastoitumista edistävää viljelytapaa kutsutaan hiiliviljelyksi. Hiiliviviljelyn toimenpiteiden myötä maaperä ja sen toiminnot uudistuvat ja elpyvät, eivätkä kulu ja ehdy.

– Pyritään maksimoimaan vihreä kasvipeite pelloilla ja sitä kautta yhteytys ja hiilen sidonta. Ja pyritään hoitamaan maan kasvukuntoa mahdollisimman tehokkaasti, että mikrobit pystyvät sitomaan hiiltä, että se jäisi maahan pysyvään muotoon, Malin sanoo.

Hiilen varastoinnin ohessa hiiliviljely parantaa maan rakennetta, lisää monimuotoisuutta, ehkäisee eroosiota ja suojelee vesistöjä sekä mahdollistaa suuremmat sadot.

Hiiliviljelyn menetelmiä ovat muun muassa pellon vesitalouden kunnostus, maan rakenteen parantaminen, monipuolinen viljelykierto, vihreä kasvipeite suurimman osan vuotta, syväjuuristen kasvien viljely, minimimuokkaus, torjunta-aineiden käytön minimointi, eloperäisen aineen lisääminen peltoon sekä vedenpinnan nostaminen turvemailla, joissa tavoitteena on hiilen varastoinnin sijaan hiilen karkaamisen vähentäminen.

– Tavoitteenamme on ollut kestävyyden aikaansaaminen ja ympäristöstä huolehtiminen ja toisaalta kannattavan maataloustuotannon säilyttäminen Suomessa. Lähdimme kokeilemaan, että mitkä ne keinot ovat, Eliisa Malin sanoo.

Ihan tarkkaan ei vielä tiedetä millä tavalla hiili sitoutuu maahan Suomen leveysasteilla ja miten maaperän prosessit toimivat. Tätä varten sekä Malinit että maatalouden etujärjestö MTK haluavat lisää tutkimusta aiheesta. Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hankkeessa on käynnissä monta tutkimusta. Niissä on mukana yli sata viljelijää.

– Tietovajetta on aika paljon. Koska maaperän päästöt ovat pääasia maatalouden ilmastotyöstä, meidän pitäisi pystyä tarkentamaan niitä, MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola sanoo.

Eliisa Malin viljelee kotitilallaan muun muassa apilaa.
Malinien tilalla maahan niitettävä apila antaa voimaa uudelle kasvulle. Se on yksi tapa tuottaa maahan hajoavaa kasviainesta ja saada pysyvää hiiltä mikrobeille. Kuva: Paula Tiainen / Yle

Pelastaako hiiliviljely Itämeren? Meren suojelija Ilkka Herlin ja MTK näkevät mahdollisuutena – mutta siihen ei vielä viljelijöitä kannusteta

Ohisalo: "Maatalous on jäänyt sivuraiteille"

Sisäministeri Ohisalo peräänkuuluttaa maataloudelta suurempaa roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ohisalo vaatii, että hallitus tekee loput tarvittavat ilmastopäätökset syksyn budjettiriihessä. Hän leikkaisi päästöjä maataloudesta.

– Moni sektori on tehnyt jo paljon ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Moni yksityishenkilö on tehnyt paljon, mutta maatalous on sellainen sektori, jossa ei ole pystytty vähentämään viime vuosina.

Esimerkkeinä maatalouden ilmastotoimista Ohisalo mainitsee turvepeltojen päästöjen vähentämisen sekä hiiliviljelyn edistämisen.

Maatalouden etujärjestö MTK sanoo, että maataloudessa on monia keinoja, joilla ilmastotoimia voidaan tehdä. Järjestön mukaan maatalous on lisäksi jo pitkään tehnyt ilmastotekoja.

– Meillä on selvä suunta, tavoite ja taito, mutta meidän pitää kiriä ja koko yhteiskunnan pitää tulla apuun. Yhden sukupolven harteille ei voi laittaa sellaista asiaa, että saataisiin maaperä paremmin toimimaan, Pietola sanoo.

Maatalouden päästöistä 75 prosenttia tulee maaperästä. Siksi huomion kiinnittäminen siihen on tärkeää. Maataloudesta aiheutuu päästöjä, mutta se myös sitoo hiiltä kasvipeitteellä.

– Vuosikymmeniä olemme tehneet ilmastotekoja oikeastaan siinä samalla, kun olemme suojelleet vesitöjä. Maanmuokkauksen vähentäminen ja pellon pitäminen kasvipeitteisenä estävät ravinteiden karkaamista, mutta myös kasvihuonekaasujen karkaamista ilmakehään, Pietola sanoo.

Peltojen satotasot täytyy Pietolan mukaan saada kuitenkin korkeammiksi, jotta pienemmältä peltoalalta saadaan enemmän ruokaa. Silloinkin katse pitää kohdistaa pellon maaperään.

– Maa pitää saada pelittämään, niin ilmasto kiittää. Enemmän biomassaa vähemmillä päästöillä.

Maaperä on iso arvoitus – Pelastaako se ilmastonmuutokselta vai aiheuttaako lisää ongelmia?

Liisa Pietola
Liisa Pietola on itsekin toiminut tutkijana ja mitannut paljon juuria. Hän uskoo, että tutkimustieto kannustaa maanviljelijöitä hiiliviljelyn pariin, mutta dataa tarvitaan vielä lisää. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Maatalouden päästöt ovat pysyneet ennallaan

Muiden päästöjen pienentyessä maatalouden suhteellinen osuus ilmastopäästöjen aiheuttajana kasvaa vuosi vuodelta. Esimerkiksi energiasektorin päästöt ovat puolittuneet vuodesta 2003, jolloin ne olivat korkeimmillaan.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat.
Kuva: Seppo Suvela / Yle

Vuoden 2020 kokonaispäästöistä 72 prosenttia oli peräisin energiasektorilta. Teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö -sektorin osuus oli 11 prosenttia, maatalouden 14 prosenttia ja jätteiden käsittelyn 4 prosenttia.

Suomen päästöt ovat laskeneet 32 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja 44 prosenttia vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan.

Kasvipainotteinen ruokavalio pienentää maatalouden päästöjä

Parin vuoden takainen laaja selvitys totesi, että jos kaikki muut päästövähennystoimet Suomessa on tehty vuoteen 2050 mennessä, yhden sektorin päästöt korostuvat: maatalouden. Maatalouden päästöt muodostavat tällöin noin puolet Suomen päästöistä. Nyt maatalouden päästöt ovat noin 14 prosenttia kaikista päästöistä.

Näin laskevat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat selvityksissään.

Peltojen hiilensidontaa uusilla menetelmillä, kuten viljelykäytäntöjen muutoksella ei vielä tässä selvityksessä tutkittu.

Suurimpia päästövähennyksiä maataloudessa saataisiin selvityksen mukaan aikaan vähentämällä turvemaiden raivausta pelloiksi, lisäämällä turvepeltojen kasvipeitteisyyttä ja nostamalla turvemailla pohjaveden pintaa.

Myös biokaasun tekeminen lannasta vähentäisi päästöjä.

Näillä toimilla maatalouden päästöjä voitaisiin vähentää noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman että Suomen maataloustuotannon määrä olennaisesti muuttuu.

Suuremmat vähennykset edellyttäisivät merkittävää kotimaisen maataloustuotannon pienentämistä ja kuluttajien siirtymistä huomattavasti kasvispainotteisempaan ruokavalioon.

Suomen maatalous pyrkii Maatalouden ilmastotiekartan mukaan 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2035 mennessä ja hiilineutraaliuteen vuosisadan puoliväliin mennessä.

– Tämä on oikeastaan ainoa tie. Meidän on pakko lähteä kehittämään tuotantoa siihen suuntaan, että tulevilla polvillakin on maata, jota viljellä, Eliisa Malin sanoo.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 13. elokuuta kello 21.00 asti.

Lue myös:

Turvepelloilla piilee mahdollisuus helppoihin ja nopeisiin päästövähennyksiin, mutta uudet maataloustuet eivät tällaisiin ilmastotoimiin kannusta

Turvepelloista tuli kirosana, maanviljelijät Ville Junnila ja Tuomo Latvala pelkäävät elantonsa puolesta: “Tässä on ilmastohysteria käynnissä”

Maatalous ei ole onnistunut vähentämään merkittävästi päästöjään miljardituesta huolimatta

Löytyykö ratkaisu ilmastonmuutokseen tavalliselta suomalaiselta pellolta? "Tällä hetkellä mikään tekniikka ei siihen pysty, mutta luonto pystyy"

Ilmaston lämpeneminen tuskin pysähtyy tavoiteltuun 1,5 asteeseen – kansainvälinen ilmastopaneeli luo hälyttävän kuvan uudella raportillaan

"Voimme yhä välttää pahimmat seuraukset" – aktivisti Greta Thunberg kommentoi ilmastoraporttia Twitterissä

Raportti: Suomen päästöt laskivat ennätyksellisen alas viime vuonna, mutta vuoden 2035 tavoitteisiin niillä ei silti ylletä

Suosittelemme sinulle