Kaikki kolme 16-vuotiaan pojan murhasta syytettyä vuonna 2004 syntynyttä poikaa olivat teon aikaan syyntakeisia, kerrottiin Helsingin käräjäoikeudessa perjantaina.
Niin sanotun Koskelan surman käsittely jatkui tänään tapauksen viimeisessä pääkäsittelyssä.
Oikeudessa käytiin läpi kolmen alaikäisen murhasta syytetyn pojan mielentilatutkimusten lausunnot. Lausuntojen sisältö on muilta osin salainen, mutta niiden lopputulokset tulivat julki heti oikeudenkäynnin alussa aamupäivällä.
Paikalla oikeudessa olivat kaikki kolme syytettyä asianajajineen sekä uhrin omaiset asianajajansa kanssa. Myös yhden syytetyn vanhemmat olivat saapuneet seuraamaan oikeudenkäyntiä. Huppareihin pukeutuneet syytetyt tulivat oikeuteen vankeudesta.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon mukaan syytetyt olivat surman aikaan syyntakeisia eli heidät voidaan tuomita rangaistukseen. Kaikki kolme syytettyä on tutkittu kevään ja kesän aikana kukin eri psykiatrisessa sairaalassa.
– Kun puhutaan näin nuorten ihmisten toteuttamasta raa'asta ja julmasta teosta, niin on tarpeen selvittää mikä tässä on taustalla, sanoi aluesyyttäjä Satu Pomoell ennen oikeudenkäynnin alkua Ylelle.
Useita kuukausia kestäneessä mielentilatutkimuksessa selvitettiin, olivatko syytetyt ymmärtäneet tekonsa seuraukset eli olivatko he olleet täydessä ymmärryksessä.
Alaikäisiä poikia syytetään 16-vuotiaan pojan murhasta Koskelan sairaalan alueella Helsingissä perjantaina 4. joulukuuta 2020. Syytetyt olivat itsekin teon aikaan 16-vuotiaita. Surmailtana vietettiin yhden syytetyn syntymäpäivää.
Syytettyjen avustajat toivovat julkisuuden lieventävän tuomiota
Mielentilatutkimusten lausuntojen käsittelyn jälkeen tapauksen osapuolilla oli mahdollisuus täydentää loppulausuntojaan. Omaisten asianajajan Janne Nuutisen mukaan mielentilatutkimus vahvisti näkemystä siitä, että surma oli tahallinen.
– Lopputulos oli merkittävä, koska normaalit rikosoikeudellisen vastuun edellytykset ovat olemassa. Lähtökohtaisesti tuon ikäisellä nuorella täytyy olla käsitys siitä, mikä sellaisen toiminnan lopputulos on, Nuutinen sanoo.
Omaisten edustajana toimiva Nuutinen vaatii kaikille syytetyille maksimirangaistusta, eli 12 vuoden vankeutta nuorena tehdystä murhasta.
Syytettyjen edustajat puolestaan nostivat esiin tapauksen saaman laajan julkisuuden aiheuttamat lieveilmiöt. Runsaan julkisuuden haittavaikutusten pitäisi syytettyjen avustajien mielestä alentaa tuomiota.
Vaikka alaikäisten syytettyjen nimet eivät ole olleet esillä mediassa, on niitä levitetty sosiaalisessa mediassa. Yhdelle syytetyistä on lähetetty vankilaan kaksi uhkaavaa kirjettä.
Syyttäjien mukaan laaja julkisuus on näin vakavassa tapauksessa ymmärrettävää, eikä sen pidä vaikuttaa tuomioon. Myöskään omaisia edustava Nuutinen ei näe julkisuutta syynä alentaa tuomioita.
– Tapauksen saama julkisuus ei ole ollut millään tavalla poikkeuksellista, Nuutinen toteaa.
Vanhimman syytetyn avustajan mukaan teon tahallisuus jäi mielentilalausunnon perusteella kyseenalaiseksi. Myös nuorimman syytetyn avustaja esitti oikeudessa, että THL:n lausunnon lopputuloksesta huolimatta syytetty on saattanut olla alentuneesti syyntakeinen surman aikaan.
Syyttäjillä ei ollut lisättävää loppulausuntoihin.
Tuomio annetaan syyskuun alussa
Helsingin käräjäoikeuden 24. maaliskuuta 2021 antaman välituomion mukaan syyttäjien kuvaus perjantain 4. joulukuuta tapahtumista on voitu pääpiirteissään todistaa. Välituomiossa ei kuitenkaan otettu vielä kantaa rangaistuksiin tai rikosnimikkeisiin.
Käräjäoikeuden tuomio annetaan perjantaina 3. syyskuuta kello 14 Helsingin käräjäoikeuden kansliassa. Tuomioistuin ottaa mielentilalausunnot huomioon harkinnassaan, mutta tekee ratkaisunsa itsenäisesti.
Perjantaina päätettiin myös syytettyjen vangitsemisen jatkamisesta. Kukaan osapuolista ei vastustanut vangittuna pitämistä.
Oikeuden mukaan vangittuna pitämiseen on olemassa painavat syyt, joten syytetyt passitettiin oikeudesta takaisin vankilaan.
Syytetyille vaaditaan pitkiä vankeustuomioita
Syyttäjät vaativat syytetyille 12, 11 ja 9,5 vuoden vankeusrangaistuksia nuorena tehdystä murhasta sekä aiemmista pahoinpitelyistä ja ryöstöstä sekä siihen yllyttämisestä.
– Vaikka kaikilla on ollut tahallisuus koko tekoon, niin heidän toimintatapansa on ollut erilaista, sanoo Pomoell.
Syytetyt kiistävät tahallisen henkirikoksen. Kaksi heistä myöntää syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen, yksi pelkkään pahoinpitelyyn uhrin surmailtana.
Pomoellin mukaan tahallisuuden osoittamisessa on työtä, mutta hän ei usko, että sen näyttäminen jäisi uupumaan.
– Lähdetään siitä, että tuo tahallisuuden alin aste eli todennäköisyystahallisuus täyttyy, sanoo erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä.
Puolustuksen mukaan oikea rangaistus törkeistä rikoksista olisi noin neljä vuotta vankeutta ja pahoinpitelystä alle kaksi vuotta ehdollista vankeutta.
Väkivaltaan puututtava matalammalla kynnyksellä
Murhasta syytetyt olivat pahoinpidelleet uhria useita kertoja viime marraskuussa ennen surmailtaa, mutta kukaan ei ollut huomannut asiaa tai puuttunut siihen.
Rikos on nostanut esiin väkivaltaan ja kiusaamiseen puuttumisen tärkeyden. Uhri asui sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle.
– Erilaisia järjestelmiä pitäisi kehittää, että tietyt ennusmerkit olisivat mahdollisesti luettavissa aikaisemmin, jolloin niihin pystyttäisiin pureutumaan, ettei tarvitse mennä näin pitkälle, että joku kuolee, toteaa Reenilä.
– Puuttumisen kynnystä pitää laskea entisestään. Jos on pientäkään epäilystä, että mitään kiusaamista tai vastaavaa tapahtuu, niin se välittömästi katkaistaan, jatkaa Pomoell.
Helsingin poliisilla on meneillään esiselvitys uhrin koulun ja lastensuojelun toiminnasta Koskelan surmaan liittyen.
Tapausta on käsitelty Helsingin käräjäoikeudessa viime helmikuusta lähtien. Uhrin omaisten näkökulmasta oikeusprosessin saaminen pian päätökseen on helpottava asia.
– On vaikeaa kuvitella, mikä voisi olla enemmän järkyttävää tai rankempaa vanhemmille kuin oman lapsen menettäminen kovan väkivallan seurauksena. Tapauksen avoimuus ja asian esilläolo on raskasta. Asian käsittely tuskin tähän päättyy, mutta sen saaminen päätökseen käräjäoikeudessa on omalta osaltaan helpotus, omaisten asianajaja Janne Nuutinen kertoo.
Lisää aiheesta: