Hyppää sisältöön
Katso, miten valtiovarainministeri Annika Saarikko esittelee kotitalousvähennyksen korotuksen. Napauta nuolikuviota, kesto 1:15.
budjetit

Annika Saarikko: Kotitalousvähennykseen korotus 3 500 euroon hoito- ja hoivatyössä, ei koske remontteja – valtion velanoton tarve vähenee

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa valtion velanoton tarve pienenee vajaan miljardi euroa kevään arvioon verrattuna talouden hyvän käänteen ansiosta. Uudet ilmastopäätökset ja työllisyystoimet ratkaistaan koko hallituksen neuvottelussa syyskuussa.

Ari Hakahuhta,Jari Strömberg,Kristiina Tolkki

Valtiovarainministeri Annika Saarikko julkisti ensimmäisen budjettiehdotuksensa päälinjat torstain tiedotustilaisuudessa. Katso tallenne Ylen verkkolähetyksestä tästä linkistä tai napauta pääkuvan nuolikuviota.

Uusista ilmasto- ja työllisyystoimista päätetään koko hallituksen budjettiriihessä syyskuussa.

Yle listaa tämän jutun alkuun keskeiset kohdat valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta. Annika Saarikon kommentit voit lukea pääkohtien listan jälkeen.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen pääkohtia:

  • Budjettiehdotuksen loppusumma on 63,2 miljardia euroa
  • Valtion talousarvion tuloiksi vuodelle 2022 arvioidaan 56,5 miljardia euroa, josta 47,8 miljardia euroa on verotuloja
  • Ehdotus on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen
  • Velanotto pienenee vuodelle 2021 budjetoidusta 7,6 miljardia euroa
  • Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon
  • Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus
  • Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon on tarkoitus lisätä TE-toimistojen toimintamenoja 70 miljoonalla eurolla
  • Kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een
  • Tupakan vero nousee noin 50 senttiä askilta
  • Bensiinin ja alkoholin veroihin ei uusia korotuksia
  • Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa
  • Kotitalousvähennykseen korotus vuosille 2022–2027 öljylämmityksestä luopumiseen
  • Yliopistoja pääomitetaan 67 miljoonalla eurolla
  • Vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kiristyessä lisätään lähihoitajien koulutusmäärää, johon osoitetaan 43 miljoonaa euroa
  • Suolistosyövän seulontaohjelmaan 10 miljoonaa euroa
  • Rahapelitoiminnan tuoton alenemista edunsaajille kompensoidaan 330 miljoonalla eurolla, joka kattaa reilut 80 prosenttia Veikkauksen tuoton alenemasta
  • Hallituksen budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta

Lue valtiovarainministeriön tiedote budjettiehdotuksesta kokonaisuudessaan täältä.

Katso koko tallenne valtiovarainministeri Annika Saarikon tiedotustilaisuudesta. Napauta nuolikuviota, kesto 37 minuuttia.

Kotitalousvähennys nousee kotitaloustyössä sekä hoito- ja hoivatyössä 3 500 euroon kahdeksi vuodeksi

Valtiovarainministeriö ehdottaa kotitalousvähennyksen korottamista kotitaloustyössä sekä hoiva- ja hoitotyössä kaksivuotisessa kokeilussa 2 250 eurosta 3 500 euroon.

Samalla korvausprosentti nousee neljästäkymmenestä kuuteenkymmeneen.

Korotus koskee esimerkiksi pihatöiden, siivouksen, lasten hoidon tai ikäihmisten palveluiden teettämistä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) toivoi, että korotuksella saataisiin kasvupyrähdys palvelualan yrityksille. Tällaisia palveluja myyvät yritykset ovat usein naisvaltaisia.

Korotus ei koske remonttitöitä. Niihin saa edelleen vähennyksen, joka on korkeintaan 2 250 euroa vuodessa.

Korotuksesta sovittiin periaatetasolla viime kevään hallituksen puoliväliriihessä.

Lisäksi jo tuolloin sovittiin, että kotitalousvähennyksen väliaikaisesta korotuksesta vuosille 2022–2027 kotien öljylämmityksestä luopumiseen.

Valtiovarainministeriö ehdottaa myös, että vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa. Tällaista autoetua verotettaisiin siis aiempaa vähemmän.

Valtiovarainministeriö varautuu myös aiemmin tehtyjen päätösten rahoittamiseen. Tällaisia päätöksiä ovat muun muassa:

  • Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksen korotus
  • Osatyökykyisten työllistämiseen keskittyvän välittäjäyhtiön rahoitus
  • Perhevapaauudistuksen rahoitus
  • Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien parantaminen
Kristiina Tolkki

Petteri Orpo.
Petteri Orpo ei usko, että riitaisa hallitus pystyy sopimaan työllisyystoimista. Kuva: Jaani Lampinen / Yle

Kokoomuksen Orpo: Hallituksen työllisyystoimet näpertelya, pitäisi laittaa nolla perään

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ihmettelee, mihin jäivät valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) omat työllisyystoimet. Kotitalousvähennyksen nosto saa kiitosta, mutta muuten oppositiojohtaja jakelee moitteita.

Orpo pitää hallituksen tavoitetta työllisyyden lisäämiseksi 110 miljoonalla eurolla alimitoitettuna. Tavoite on asetettu tälle hallituskaudelle.

– Hallitus on itse keksinyt, että he hakevat 110 miljoonan euron työllisyystoimia, mutta siihen pitäisi laittaa nolla perään. Hallitus näpertelee ja isot uudistukset jäävät tekemättä.

Orpon mukaan vaarana on se, että kasvu voi, Annika Saarikon omin sanoin, jäädä pyrähdykseksi.

Hänellä ei ole uskoa siihen, että riitaisa hallitus saa aikaan merkittäviä päätöksiä, kun se syyskuussa kokoontuu budjettineuvotteluihin.

– Hallituksen vasemmistolaiseen politiikkaan ei tullut muutosta. Velkaa otetaan runsaasti, todella paljon ensi vuonnakin.

Kristiina Tolkki

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio eduskunnan kyselytunnilla 25.3.2021.
Perussuomalaiset moittii hallituksen tavoitetta helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ei halua Suomeen halpatyömarkkinoita. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle

Perusuomalaisten Ville Taviolta tyrmäys: Noin seitsemän miljardia lisää velkaa, säästöistä ei tietoakaan

Oppositiopuolue perussuomalaiset moittii hallitusta siitä, että se on ottamassa taas lisää velkaa, vaikka Suomen talous on lähtenyt nousuun.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää ajoitusta huonona.

– Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi tiedotustilaisuudessa noin seitsemän miljardin lisävelasta, vaikka Suomen taloudessa on jo ylikuumenemisen merkkejä.

– On kuitenkin oletettavaa, että valtiovarainministeriön ilmoittama velkasumma tulee tästä vielä paisumaan sen jälkeen, kun hallituspuolueet saavat esityksen käsittelyynsä.

Tavio moittii myös hallitusta myös työllisyystoimien lykkäämisestä.

– Valmistelu on aika levällään eikä tässä työn ja yrittämisen kannustimia näytä juurikaan tulevan.

Moitteita tulee myös suunnitelmasta helpottaa työperäistä maahanmuuttoa.

– Maahanmuuttopolitiikan huono suunta oli perussuomalaisittain ihan silmiinpistävä. Kohta olla Ruotsin mallissa, kun työvoiman saatavuusharkintaa lievennetään ja Suomeen luodaan halpatyömarkkinat.

Jari Strömberg

Budjettiehdotuksen kommenteissa kiitellään kotitalousvähennyksen korottamista ja työvoiman kohtaanto-ongelmaan tarttumista

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kehuu valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen sisältyvää kotitalousvähennyksen korottamista kahdeksi vuodeksi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta.

– Kotitalousvähennyksen kohentaminen on myönteinen linjaus, jolla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään työllisyyttä kehittyvällä kotitalouspalvelujen toimialalla. Samalla puretaan myös julkisen puolen hoivapaineita, kun kansalaisia kannustetaan itse hankkimaan kotiin palveluita, Lehtinen sanoo liiton tiedotteessa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta kiinnittää huomiota työpaikkojen ja työvoiman kohtaanto-ongelmaan. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi jo eilen, että ministeriö käynnistää selvitystyön työvoiman kohtaannon parantamiseksi

Kaukorannan mielestä paras tapa tukea työllisyyttä ja ehkäistä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa on panostaa pitkäjänteisesti koulutukseen.

– Nopealla aikataululla kohtaanto-ongelmaa voidaan korjata esimerkiksi lisäämällä voimakkaasti lyhytkestoisen ammatillisen työvoimakoulutuksen tarjontaa. Nuorten oppisopimuskoulutuksia voidaan lisätä kasvattamalla työnantajille maksettavaa koulutuskorvausta, Kaukoranta sanoo SAK:n budjettiehdotuskommentissa.

Pidemmällä aikavälillä kohtaanto-ongelmaa voidaan hänen mukaansa helpottaa myös työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton kautta.

Myös toimihenkilökeskusjärjestö STTK kiinnittää huomiota kohtaanto-ongelmaan.

– Keskeistä on lisätä työnhakijoiden osaamista paikkakunnilla, joilla työpaikkoja on. Työttömyysturvan heikentäminen ei luo osaamista, eikä ratkaise pulaa osaavasta työvoimasta, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà korostaa.

STTK harmittelee tiedotteessaan, että budjettiehdotuksen työllisyystoimissa ei tartuta ulosoton helpottamiseen esimerkiksi suojaosaa nostamalla, ulosottoaikoja lyhentämällä tai velkajärjestelyyn pääsyä helpottamalla. Se olisi Lainàn mukaan tehokas työllisyystoimi.

– Koronakriisin takia monet ovat ajautuneet maksuvaikeuksiin, joten ulosoton helpottaminen olisi myös kädenojennus koronakriisistä eniten kärsineille.

Ari Hakahuhta

Valtio joutuu ottamaan uutta velkaa 6,7 miljardia euroa, tarve vähentynyt keväästä

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjettialijäämä on 6,7 miljardia euroa. Alijäämä on pienentynyt kevään arviosta 0,9 miljardia euroa.

Tänä vuonna valtion oletetaan ottavan velkaa 14,4 miljardia euroa.

– Vuonna 2022 olemme alijäämässä lähellä samaa mittakaavaa kuin 2010-luvun alkupuolen Jyrki Kataisen hallituksen alijäämän mittakaava, Saarikko kuvaili.

– Alijäämän pieneneminen kertoo koronan onnistuneesta hoidosta. Toipuminen vaikuttaa nopealta.

Valtiovarainministeriö arvioi tulopuolella verokertymän kasvavan 6,2 prosenttia verrattuna tälle vuodelle ennakoituun verokertymään.

Valtiovarainministeriö käyttää ehdotuksessaan kesäkuun ennustettaan keskeisistä talousluvuista. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan ensi vuonna 2,8 prosenttia, tälle vuodelle 2,6 prosenttia.

Työllisyysaste ensi vuodelle ennakoidaan 72,5 prosentiksi (2021: 71,7 %). Työttömyysaste olisi 6,9 % (2021: 7,4 %).

Nämä oletukset paranevat todennäköisesti syyskuussa hallituksen budjettiriihessä, jota varten valtiovarainministeriö tekee uuden ennusteen. Talouden kasvuvauhti vaikuttaa kiihtynee kesän aikana.

Valtion ensi vuoden menoiksi arvioidaan ehdotuksessa 63,2 miljardia euroa. Summa on pienempi kuin tänä vuonna, koska koronaviruksesta johtuvat menot vähenevät. Tällä hetkellä arvio vuoden 2021 valtion menoista on 68 miljardia euroa.

Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon.

Valtiontalous on velkaantunut vuodesta 2009 lähtien joka vuosi.

Valtiovarainministeriön arvio mukaan talouskasvu tukee tavoitetta taittaa velkasuhteen kasvu bruttokansantuotteeseen verrattuna vuosikymmenen puolivälissä.

Ari Hakahuhta

Annika Saarikko: Talouden kasvupyrähdys näyttää jäävän lyhyeksi

Valtiovarainministeri Annika Saarikko muistutti tiedotustilaisuudessa, että talouden kasvupyrähdys näyttää jäävän lyhyeksi.

Valtiovarainministeriön mukaan tämänhetkisen kasvupyrähdyksen jälkeen vuosittainen talouskasvu saattaa hidastua 1–1,5 prosenttiin.

Saarikon mukaan talouskasvusta on saatava pitkäjänteistä ja ekologisesti kestävää.

Ari Hakahuhta

Valtiovarainministeri Saarikko: Elinkeinoelämän ja kansalaisten luottamus talouteen on vahvaa

Valtiovarainministeri Annikka Saarikon (kesk.) mukaan elinkeinoelämän ja kansalaisten luottamus tulevaisuuteen ja talouteen on vahvaa.

Saarikon mukaan Suomen suhdannetilanne on kääntynyt nopeaan kasvuun. Vuoden 2020 talouskasvu oli miinuksella.

Annika Saarikon yksi tiedotustilaisuudessa esitelty dia päättyi huudahdukseen: "on lupa luottaa huomiseen!"

Saarikko on huolissaan siitä, saavatko yritykset riittävästi työntekijöitä. Siksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen käynnistää työryhmän, joka etsii nopeita täsmätoimia työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tästä Saarikko kertoi jo keskiviikkona.

Ari Hakahuhta

Valtiovarainministeri Annika Saarikko ennen valtion vuoden 2022 budjettiehdotuksen käsittelyn alkua Espoon Moisniemessä
Valtiovarainministeriön sisäinen budjettineuvottelu alkoi keskiviikkona. Ministereistä siihen osallistui valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) lisäksi kuntaministeri Sirpa Paatero (oik.). Kuva: Nella Nuora / Yle

Annika Saarikon budjettiehdotus on pohjaesitys koko hallituksen neuvottelulle – tiedotustilaisuuden alkua odotetaan

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) esittelee ensimmäisen budjettiehdotuksensa pääkohdat kello 12.00 alkavassa tiedotustilaisuudessa.

Saarikko sanoi keskiviikkona, että valtiovarainministeriön ehdotus keskittyy selkeästi valtion tuloihin ja menoihin. Uudet poliittiset päätökset tehdään koko hallituksen budjettiriihessä syyskuussa.

Saarikko on pyytänyt valtiovarainministeriön kansliapäällikköä Juha Majasta kutsumaan vastuuministeriöiden kansliapäälliköt koolle miettimään keinoja työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Tarkoitus on varmistaa, että yritykset saavat työntekijöitä.

Kansliapäällikköryhmältä odotetaan ratkaisuehdotuksia syyskuun budjettineuvotteluihin.

Väheneekö velan tarve kevään arvioon verrattuna?

Kevään arvion perusteella valtio ottaisi uutta velkaa ensi vuonna 7,6 miljardia euroa. Vielä tänä vuonna uuden velan määrä on tämän hetken tiedon mukaan noin 14,4 miljardia euroa.

Keskiviikkona Annika Saarikko totesi velasta vain, että se jää ehdotuksessa alle kymmenen miljardin euron.

Kevään jälkeen Suomen taloustilanne on nopeasti parantunut kesän aikana.

Koko hallituksen neuvottelussa suurimmat poliittiset paineet kohdistuvat uusiin työllisyystoimiin, ilmastopäätöksiin sekä veroratkaisuihin.

Hallitus on sopinut korottavansa veroja 100–150 miljoonan euron verran. Suuri osa uusista veroratkaisuista tulee todennäköisesti voimaan vasta ensi vuoden jälkeen.

Tätä seurantajuttua tekevät toimittajat Jari Strömberg ja Ari Hakahuhta.

Suosittelemme sinulle